|
|
Jehovan todistajat, uutisia
Kuvat: JP
|
|
|
Lukutaidottomuutta vai lottoarvontaa?
30.04.2026 Johanneksen poika

Otsikko
pohtii Norjan korkeimman oikeuden päätöksen todellisia syitä. Asia ei
ole huumoria vaan täyttä totta. Millä tavalla korkeimman oikeuden
korkeasti koulutetut tuomarit tekevät päätöksiä? Osaavatko he lukea?
Ymmärtävätkö he lukemansa merkityksen? Ohjaako heitä päätöksenteossa
jokin muu voima tai taho? Jos, niin mikä?
Norjan korkein oikeus ratkaisi Jehovan todistajien ja Norjan valtion
välisen vuosia kestäneen kiistan 29. huhtikuuta 2026. Jehovan
todistajien järjestö voitti, mutta ei yksimielisesti. Viidestä
tuomarista kolme katsoi, että Jehovan todistajien kanta oli oikea.
Kaksi tuomaria olisi antanut voiton Norjan valtiolle.
Keskeisessä osassa tätä kiistaa oli karttamisoppi. Täytyykö
Jehovan todistajien katkaista kaikki ihmissuhteet loppuelämän ajaksi
seurakunnasta erotettuihin ja itse eronneisiin vai ei? Ja millä perusteella?
Mutta sitä ennen käsitellään hiukan sitä, mitä korkeimman oikeuden tekstissä kerrotaan.

Norjan korkein oikeus ratkaisi Jehovan todistajien ja Norjan valtion välisen kiistan 29. huhtikuuta 2026.
HR-2026-1009-A, (tapaus nro 25-089326SIV-HRET)
Lainaus tekstistä:
"Tapaus
koskee viiden päätöksen pätevyyttä valtion tukien epäämiseksi ja yhden
päätöksen poistamiseksi Jehovan todistajien rekisteröinnistä
uskonnollisena yhteisönä sekä uuden rekisteröinnin epäämistä. Valtio
katsoi, että uskonnollisen yhteisön sosiaalinen syrjäytyminen loukkaa
lasten oikeuksia ja jäsenten oikeutta vapaaseen eroamiseen, ks.
uskonnollisten yhteisöjen lain 6 § ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen
(EIS) artikla 9.
Korkein
oikeus selitti Jehovan todistajien järjestäytymistä ja opetuksia,
mukaan lukien entisten jäsenten erottaminen ja sosiaalinen
syrjäytyminen, sekä uskonnollisten yhteisöjen lain ja uskonnonvapauden
ECHR:n nojalla. Tuomioistuin korosti, että valtion tukien ja
rekisteröinnin kieltäytymisen kynnys on korkea, ja että 6 §:n
määräyksiä on tulkittava muun muassa uskonnollisten yhteisöjen
autonomian valossa EIT:n 9 artiklan nojalla, vrt. artikla 11.
Lasten
oikeuksien osalta korkein oikeus totesi yksimielisesti, ettei valtio
ollut esittänyt riittävästi todisteita siitä, että Jehovan todistajat
käytännössä altistavat alaikäisiä psykologiselle väkivallalle tai
negatiiviselle sosiaaliselle kontrollille siinä määrin, että lasten
laillisesti suojattuja oikeuksia loukataan. Tuomioistuin korosti
alaikäisten sisäisiä ohjeita, että perhesiteitä ei ole katkennut eikä
lasten erottamisen todellista laajuutta ollut dokumentoitu.
Lisäksi korkein oikeus tarkasteli, loukkaako entisten jäsenten sosiaalinen syrjäytyminen jäsenten oikeutta vapaaseen eroamiseen.
Tuomioistuin katsoi, että Jehovan todistajat täyttävät uskonnollisten
yhteisöjen lain 2 §:n mukaisen vapaan ja ehdottoman eroamisen
vaatimuksen. Kolmen tuomarin enemmistö katsoi, että poissulkemisen käytäntö ei aiheuta kohtuutonta painetta jäseniä kohtaan,
joka rikkoisi EIT:n 9 artiklaa. Korostettiin muun muassa sitä, että
käytäntö juontaa juurensa uskonnollisen yhteisön opetuksiin, on
jäsenille tiedossa liittyessään eikä siihen liity suoraa painostusta,
pakottamista tai uhkailua. Eristämiskäytäntö ei koske samassa
taloudessa asuvia perheenjäseniä. Perhesiteet eivät katkea talouteen kuulumattomien perheenjäsenten osalta.
Enemmistö totesi myöhemmin, että valtion tukien ja rekisteröinnin
epäämisen ehtoja uskonnollisten yhteisöjen lain 6 §:n mukaisesti ei
täytetty. Päätöksiä avustusten hylkäämisestä ja rekisteröinnin
poistamisesta ei siis voitu vahvistaa.
Kaksi
tuomaria oli eri mieltä siitä, altistavatko Jehovan todistajat
jäseniään kohtuuttomalle painostukselle eroamaan, mikä rikkoo jäsenten
oikeutta vapaaseen eroamiseen. Vähemmistö
korosti erityisesti, että syrjäytyminen voi johtaa yhteyden menetykseen
perheenjäseniin, erityisesti alaikäisten kohdalla. Korostettiin myös,
että poissulkeminen johtuu sääntöpohjaisesta määräyksestä ja sen
tarkoituksena on olla konkreettinen seuraus eroavalle.
Vähemmistö uskoi siis, että valtion tukien ja rekisteröinnin epäämisen
ehdot uskonnollisten yhteisöjen lain 6 §:n mukaisesti täyttyivät.
Vähemmistö totesi lisäksi, että rekisteröitymisen epääminen oli
puuttuminen uskonnonvapauteen EIT:n 9(1) artiklan nojalla, mutta että
puuttuminen oli perusteltua. Vähemmistö oli sitä mieltä, että päätökset
eivät olleet ristiriidassa EIT:n 14 artiklan mukaisen syrjinnän suojan
ja EIT:n lisäpöytäkirjan 1 artiklan 1 mukaisen omaisuusoikeuden suojan
kanssa."
Lue korkeimman oikeuden päätös kokonaan täältä.

Perhesiteet eivät katkea - Näinkö on?
Kun lukee Norjan korkeimman oikeuden päätöstä, tulee mieleen kaksi asiaa:
- Eivätkö korkeimman oikeuden kaikki tuomarit osaa lukea? Jos osaavat, ymmärtävätkö he lukemansa merkityksen?
- Tekevätkö
korkeimman oikeuden tuomarit päätökset samaan tapaan kuin arvotaan
oikea rivi Lottoarvonnassa? Eikö heillä ole ymmärrystä Jehovan
todistajien järjestön säännöistä ja niiden noudattamisvaatimuksista?
Tämä ei ole aivan
"tuulesta temmattu" ajatus. Nimittäin Jehovan todistajien
karttamiskäytännöstä on kirjoitettu valtava määrä sääntöjä ja
määräyksiä Vartiotorni-seuran omilla virallisilla nettisivuilla.
Vilkaistaan vähän näitä ohjeita, jotta saadaan selville, katkeavatko perhesiteet, kun joku erotetaan Jehovan todistajien seurakunnasta tai kun joku eroaa siitä itse.
Millä tavalla Vartiotorni-seura kehottaa karttamaan erotettuja ja itse eronneita?
Tätä
asiaa kannattaa miettiä
niiden kirjoitusten valossa, mitkä
Vartiotorniseura on vuosien varrella julkaissut. Seuraavassa on esillä
muutamia näytteitä tästä julmasta henkisestä ja hengellisestä
väkivallasta:
Vartiotorni 15.07.2011, sivu 32:
17 Jehova ei nykyään surmaa
heti niitä, jotka rikkovat hänen lakejaan. Rakkaudessaan hän antaa
heille mahdollisuuden katua epävanhurskaita tekojaan. Mutta miltä
Jehovasta tuntuisi, jos katumattoman väärintekijän vanhemmat panisivat
Hänet koetukselle pitämällä tarpeettomasti yhteyttä erotettuun
poikaansa tai tyttäreensä?
18 Monet erotettuna olleet
myöntävät, että heidän ystäviensä ja perheenjäsentensä lujuus auttoi
heitä tulemaan järkiinsä. Kun vanhimmat suosittelivat erään nuoren
naisen ottamista takaisin seurakuntaan, he kirjoittivat hänen
puhdistaneen elämänsä ”muun muassa sen vuoksi, että hänen lihallinen
veljensä kunnioitti erottamisjärjestelyä”. Tämän naisen mukaan hänen
veljensä uskollisuus Raamatun normien noudattamisessa oli voimistanut
hänen haluaan palata järjestön yhteyteen.
Vartiotorni 15.04.1997, sivu 24:
Kokemus on osoittanut, että
hyvä keino rajoittaa vierasmäärää on käyttää erityisiä kutsukortteja.
On viisaampaa kutsua yksilöitä sen sijaan, että esittäisi yleisen
kutsun seurakunnille, ja järjestystä noudattavina kristittyinä meidän
tulee kunnioittaa tällaisia rajoituksia. Kirjalliset
kutsut auttavat myös välttämään sellaista kiusallista tilannetta, että
häihin ilmaantuisi joku erotettu, sillä jos näin tapahtuisi, monet
veljet ja sisaret päättäisivät ehkä lähteä pois (1. Korinttilaisille 5:9–11).
Vartiotorni 01.11.1994, sivu 21:
Se, että kristitty ’lakkaa
seurustelemasta’ läheisen ystävän tai sukulaisen kanssa, joka on
erotettu, voi olla todellinen koetus. Sellaisessa tapauksessa on tärkeää, ettei anna myöten säälin tunteille. (1. Korinttolaisille 5:11–13.) Lujuus voi jopa kannustaa erehtynyttä katumaan.
Vartiotorni 15.03.1986, sivu 28:
12 Jotkut kriittisesti
suhtautuvat väittävät, että Jehovan järjestö on omaksunut liian jyrkän
kannan seurustelun lopettamiseen erotettujen kanssa. (2. Johannes 10,
11) Mutta miksi nuo arvostelijat ovat sitä mieltä? Panevatko he jotkin
läheiset perhesuhteet tai vääränlaisen uskollisuuden jotakuta ystävää
kohtaan sen uskollisuuden edelle, jota heidän tulisi osoittaa Jehovaa
sekä hänen mittapuitaan ja vaatimuksiaan kohtaan? On myös syytä ottaa
huomioon, että seurusteleminen erotetun henkilön kanssa, vaikka tämä
olisi läheinen sukulainenkin, voi saada erehtyneen ihmisen
päättelemään, ettei hänen menettelynsä ollutkaan niin kovin vakava, ja
siitä voisi koitua hänelle lisää vaikeuksia. Seurustelemisesta
pidättyminen voi kuitenkin saada hänet kaipaamaan sitä, minkä hän on
menettänyt, ja herättää hänessä halun saada se takaisin. Jehovan tie on aina paras, ja se koituu meidän suojaksemme. – Sananlaskut 3:5.
Vartiotorni 01.05.1983, sivu 31:
Joskus kristitty, jonka
aviopuoliso on erotettu, tuntee itsensä yksinäiseksi. Kuten edellä
mainittiin, erotettu aviopuoliso on osoittautunut sellaiseksi
henkilöksi, jonka seurassa emme halua olla. Meidän
täytyy huolellisesti varoa, ettei halumme vierailla kristityn puolison
luona ja auttaa häntä johda meitä seurusteluun erotetun kanssa. Vierailu voidaan siksi tehdä ehkä silloin, kun erotetun tiedetään olevan poissa kotoa.
Vartiotorni 15.11.1981, sivu 23:
12 Raamattu siis kieltää kristittyjä seurustelemasta seurakunnasta erotetun kanssa.
Niinpä Jehovan todistajat käyttävät sopivasti sanaa ”erottaminen”
katumattoman väärintekijän karkottamisesta ja hänen karttamisestaan sen
jälkeen. Heidän kieltäytymisensä seurustelemasta erotetun kanssa
millään hengellisellä tai seuraelämän tasolla heijastaa uskollisuutta
Jumalan mittapuita kohtaan ja tottelevaisuutta hänen käskyään kohtaan,
joka esitetään 1. Korinttolaiskirjeen 5:11, 13:ssa.
Vartiotorni 15.11.1981, sivu 30:
SEURANPITOTILAISUUDET JA EROTETUT SUKULAISET
22 Tavallisesti sukulaiset
nauttivat usein yhdessä aterioita, lähtevät retkille, tapaavat
perheittäin toisiaan tai järjestävät muita seuranpitotilaisuuksia.
Mutta kun joku on katumatta harjoittanut syntiä ja kun hänet on
täytynyt erottaa, hän saattaa aiheuttaa vaikeuksia kristityille
sukulaisilleen tällaisten tilaisuuksien ollessa kysymyksessä. Vaikka he
ymmärtävät, että he ovat edelleen hänen sukulaisiaan, he
eivät halua jättää huomioon ottamatta Paavalin ohjetta, että
uskollisten kristittyjen pitäisi ’lakata seurustelemasta’ erotetun
synnintekijän kanssa.
23 Ei ole aihetta odottaa
mitään sääntöä sen suhteen, voivatko perheenjäsenet olla
tilaisuuksissa, joissa erotettu sukulainen saattaisi olla läsnä. Se
asianomaisten tulee ratkaista Paavalin neuvon mukaisesti. (1. Kor.
5:11) Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että jos erotettu aikoo olla jossakin
tilaisuudessa, johon kutsutaan sellaisia todistajia, jotka eivät ole
sukulaisia, niin se saattaa hyvin vaikuttaa siihen mitä toiset tekevät.
Esimerkiksi kristitty pari saatettaisiin vihkiä avioliittoon
valtakunnansalissa. Jos erotettu sukulainen tulee valtakunnansaliin
vihkimistilaisuuteen, hän ei ilmeisestikään voisi olla mukana
morsiusseurueessa siellä eikä ”luovuttaa” morsianta. Entä sitten, jos
järjestetään hääateria tai muuta tarjoamista? Se voi olla miellyttävä
seurustelutilaisuus niin kuin se, jossa Jeesus oli läsnä Kaanassa.
(Joh. 2:1, 2) Mutta sallitaanko erotetun sukulaisen tulla sellaiseen
tai kutsutaanko hänet jopa sinne? Jos hän aikoisi olla siellä läsnä,
monet kristityt, ovatpa he sukulaisia tai eivät, saattaisivat päätellä,
ettei heidän pitäisi olla siellä syömässä ja seurustelemassa hänen
kanssaan niiden ohjeiden perusteella, jotka Paavali esitti
1. Korinttolaiskirjeen 5:11:ssä.
Vartiotorni 15.11.2022, sivu 5:
Nykyään kukaan Jehovan
palvelija ei käytä fyysistä voimaa puhtaan palvonnan vihollisia
vastaan. ”Minun on kosto”, sanoo Jumala (Hepr. 10:30). Kristittyjen
vanhinten saattaa kuitenkin olla tarpeen toimia yhtä rohkeasti kuin
Jeehu suojellakseen seurakuntaa turmelevalta vaikutukselta
(1. Kor. 5:9–13). Lisäksi kaikkien seurakunnan jäsenten täytyy päättäväisesti karttaa erotettujen seuraa (2. Joh. 9–11).
Vartiotorni 15.01.2007, sivu 20:
Kun kuritus on ankaraa
Jos lapsesi on kastettu
kristitty eikä hän kadu, häntä täytyy ehkä kurittaa kaikkein
ankarimmalla tavalla eli seurakunnasta erottamisella. Se, missä määrin
olet sen jälkeen tekemisissä hänen kanssaan, riippuu hänen iästään ja
joistakin muista seikoista.
Jos lapsi on alaikäinen ja
asuu kotona, huolehdit tietysti vastedeskin hänen fyysisistä
tarpeistaan. Lisäksi vastuullasi on tarvittavan moraalisen valmennuksen
ja kurituksen antaminen (Sananlaskut 1:8–18; 6:20–22; 29:17). Haluat
ehkä johtaa hänelle omaa raamatuntutkistelua. Saatat kiinnittää hänen
huomionsa joihinkin raamatunkohtiin sekä ”uskollisen ja ymmärtäväisen
orjan” julkaisuihin (Matteus 24:45). Voit myös ottaa hänet mukaasi
kokouksiin ja järjestää niin, että hän istuu vieressäsi. Tämän kaiken
teet siinä toivossa, että hän ottaisi Raamatun neuvoista vaarin.
Tilanne on toinen, jos
erotettu ei ole alaikäinen eikä asu kotona. Apostoli Paavali kehotti
muinaisen Korintin kristittyjä: ”Lakatkaa olemasta jokaisen sellaisen
veljeksi kutsutun seurassa, joka on haureellinen tai ahne tai
epäjumalanpalvelija tai herjaaja tai juoppo tai kiristäjä, älkääkä edes
syökö sellaisen kanssa.” (1. Korinttilaisille 5:11.) Vaikka
kristitty isä tai äiti voi perheasioiden vuoksi joutua olemaan jonkin
verran tekemisissä erotetun kanssa, hänen tulisi pyrkiä välttämään
tarpeetonta yhteydenpitoa.
Kun kristityt paimenet
kurittavat hairahtunutta lasta, sinun ei ole viisasta yrittää torjua
tai vähätellä heidän raamatullisia toimiaan. Jos asettuisit
kapinallisen lapsesi puolelle, et todellisuudessa suojelisi häntä
Panettelijalta vaan vaarantaisit oman hengellisen terveytesi. Kun sitä
vastoin tuet paimenten ponnisteluja, pysyt ”vahvana uskossa” ja autat
lastasi parhaiten (1. Pietarin kirje 5:9).
Tuossa oli vain muutamia otteita laajasta karttamissääntöjen
kokoelmasta. Kaiken tuon jälkeen moni voisi ihmetellä, miten
Vartiotorni-seura voi kirjoittaa tällä tavalla:
Herätkää! heinäkuu 2009, sivu 2):
Vaikka Raamattu tekee selvän
eron oikeiden ja väärien opetusten välillä, Jumala suo jokaiselle
vapauden valita oman kantansa (5. Mooseksen kirja 30:19, 20). Ketään ei saisi pakottaa palvomaan tavalla, jota hän itse ei voi hyväksyä, tai valitsemaan uskonnon ja perheen välillä.
Vartiotorni-seura
nimenomaan pakottaa Jehovan todistajat tekemään näin; on valittava
perhe tai uskonto. Valinta on tunnesyistä luonnollisesti vaikea, sekä
karttajille että kartetuille.
Koko karttamisen julmuus kiteytyy tähän yhteen lauseeseen, mikä on
lainattu kirjasta Pitäkää itsenne Jumalan rakkaudessa sivulta 209:
Uskolliset
kristityt perheenjäsenet eivät etsi tekosyitä voidakseen olla
tekemisissä erotetun sukulaisen kanssa, joka ei asu kotona.
Lopuksi vielä lainaus nykyisinkin voimassa olevasta virallisesta karttamissäännöstä, mikä oli Valtakunnan palveluksessa v. 2002:
3 Tämä merkitsee sitä,
että uskolliset kristityt eivät ylläpidä hengellistä
toveruutta kenenkään seurakunnasta erotetun kanssa. Mutta
tähän sisältyy muutakin. Jumalan sanassa sanotaan,
että meidän ei pidä ’edes syödä sellaisen
kanssa’ (1. Kor. 5:11). Me siis vältämme myös
muuta toveruutta erotetun kanssa. Tähän sisältyvät
muun muassa retket, juhlat, pallopelit, ostoksilla tai teatterissa
käynnit ja ateriointi erotetun kanssa joko kotona tai ravintolassa.
4 Entä erotetun kanssa puhuminen?
Vaikka Raamattu ei käsittelekään jokaista mahdollista
tilannetta, 2. Johanneksen kirjeen 10. jae auttaa meitä
saamaan Jehovan näkemyksen asiasta: ”Jos joku tulee luoksenne
eikä tuo tätä opetusta, niin älkää
koskaan ottako häntä vastaan kotiinne tai sanoko hänelle
tervehdystä.” Vartiotornissa 15.11.1981 sivulla 25 sanottiin
tästä: ”Pelkästään jonkun tervehtiminen
voi olla ensi askel keskustelun tai ehkä jopa ystävyyden
alkuunpääsyyn. Haluaisimmeko me ottaa tätä ensimmäistä
askelta erotetun henkilön suhteen?”
Kohdellaanko
itse seurakunnasta eronneita ja erotettuja samalla tavalla? Seuraavat
lainaukset Vartiotorni-seuran kirjallisuudesta kertovat karulla tavalla,
että erotettujen ja eronneiden kohtelu on sama:
Kirja Järjestetyt tekemään Jehovan tahto, 2005, s. 155:
”Eroamisella”
tarkoitetaan sitä, että seurakunnan kastettu jäsen luopuu harkitusti
asemastaan kristittynä ja hylkää seurakunnan joko teoillaan tai
ilmoittamalla, että hän ei enää halua, että hänet tunnetaan Jehovan
todistajana. - - Siihen, joka eroaa luopumalla uskosta ja hylkäämällä harkitusti Jehovan palvonnan, suhtaudutaan samalla tavalla kuin erotettuun. Seurakunnalle tehdään lyhyt ilmoitus: ”[Henkilön nimi] ei enää ole Jehovan todistaja.”
Vartiotorni 15.04.1988, sivu 27:
10 Me voimme olla
aivan yhtä varmoja, että Jumalan järjestely, jonka mukaan kristityt
kieltäytyvät olemasta tekemisissä kenenkään erotetun katumattoman
synnintekijän kanssa, suojelee meitä viisaalla tavalla. ”Puhdistakaa
pois vanha hapatus, jotta olisitte uusi taikina, niin kuin olettekin
vailla hapatusta.” (1. Korinttolaisille 5:7) Lisäksi kun kristityt karttavat myös seurakunnasta tarkoituksellisesti eronneita,
he ovat suojassa mahdollisilta arvostelevilta ja halveksivilta
ajatuksilta tai jopa luopionäkemyksiltä. – Heprealaisille 12:15, 16.

Jokainen entinen tai
nykyinen Jehovan todistaja tietää, mikä on Vartiotorni-seuran kanta
karttamiseen. Kaikki siteet entisiin Jehovan todistajiin tulee
katkaista. Poikkeuksena on vain samassa taloudessa asuvat alaikäiset
lapset tai oma aviopuoliso.
Miksi Jehovan todistajat eivät voi myöntää tätä, vaikka heidän oma kirjallisuutensa kertoo sen erittäin selvästi?

Linkkejä Norjan oikeudenkäynnin aikaisempiin vaiheisiin:

Takaisin uutissivujen alkuun
Takaisin etusivulle
|
|
|