Johanneksen pojan  kotisivut
Tietoa Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Koulutus





Tutustu myös näihin sivuihin:

Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



Oikeuskomiteat

Karttaminen

Henkilötietolaki

Miten Vartiotorniseura kerää rahaa?

1975, ennustelu

Verikysymys




Miten Vartiotorniseura suhtautuu koulutukseen?

Jehovan todistajien hallintoelin ei halua Jehovan todistaja -nuorille korkeaa koulutusta. Sen sijaan kaikille JT-nuorille suositellaan lyhyttä koulutusjaksoa, millä voi hankkia ns. "käytännön" ammatin. Näin JT-nuori ei "tuhlaa kallista aikaa", minkä hän voi käyttää esim. tienraivauspalvelukseen, koska Harmagedon on ihan lähellä, nurkan takana. - Tosin sama tilanne on ollut jo yli sata vuotta.

Tällä sivulla voit tarkastella Vartiotorniseuran ohjeita koulutuksesta. Voit miettiä, auttaako tällainen ohjeistus ihmisiä elämässään eteenpäin vai ohjaavatko nämä neuvot suuren osan nuorista pienipalkkaisiin ja raskaisiin töihin, kun muuhunkin olisi ollut mahdollisuus.

Kaikki rehellinen työ on toki arvokasta, mutta koulutusta suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon jokaisen nuoren henkilökohtaiset ominaisuudet, toiveet ja kiinnostuksen kohteet, jotta ammatti olisi mieluista, ja sillä voisi kohtuullisen hyvin hankkia rahat elämiseen ja tarvittaessa myös perheen elättämiseen. Korkeaakaan koulutusta ei tulisi sulkea pois, jos nuori on lahjakas ja haluaa opiskella. Hänellä tulisi olla oikeus päättää oman elämänsä tärkeistä asioista, joihin ilman muuta kuuluu sopivan koulutuksen hankkiminen.


Aivan ensimmäiseksi lainaukseksi sopii hyvin Herätkää! -lehden ohjeet koulutuksen valitsemiseksi. Nämä ohjeet annettiin 1969.


Herätkää! 08.09.1969, sivut 14 ja 15:

Millainen tulevaisuus nuoria odottaa?

Jos olet nuori, niin sinun on tunnustettava se tosiasia, ettet ehdi tulla vanhaksi nykyisessä asiainjärjestelmässä. Miksi et? Koska kaikki Raamatun ennustusten täyttymyksen todisteet osoittavat, että tämä turmeltunut järjestelmä on saava loppunsa muutaman vuoden kuluessa. Jeesus ennusti siitä sukupolvesta, joka näki "viimeisten päivien" alun vuonna 1914: "Tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat." - Matteus 24:34.

Niinpä jos olet nuori, et ehdi toteuttaa mitään tämän järjestelmän tarjoamaa elämänuraa. Jos käyt oppikoulua ja suunnittelet akateemista sivistystä, niin se merkitsee vielä ainakin neljän, ehkä kuuden tai kahdeksankin vuoden opiskelua, ennen kuin erikoistut jollekin alalle. Mutta mikä on tämän asiainjärjestelmän tila silloin? Se on menossa hyvää vauhtia kohti loppuaan, ellei jo ole loppunutkin!

Sen tähden vanhemmat, jotka perustavat elämänsä Jumalan profeetalliseen sanaan, pitävät paljon käytännöllisempänä opastaa lapsensa sellaisille ammattialoille, jotka eivät vaadi niin pitkää lisäkoulutusta. Ja kirvesmiehen ja putkimiehen ammatit sekä muut sen kaltaiset eivät ole käytännöllisiä ainoastaan nykyään, vaan kenties hyödyllisempiä siinä jälleenrakennustyössä, jota suoritetaan Jumalan uudessa järjestyksessä.

Osatessaan tällaisen käytännöllisen ammatin monet nuoret ovat voineet elättää itsensä osa-ajan työllä. Silloin he voivat käyttää paljon enemmän aikaansa kiinnostuneiden ihmisten auttamiseen tutkimalla Raamattua heidän kanssaan, jotta he oppisivat tuntemaan Jumalan vaatimukset elämän saamiseksi.


*** g89 8/5 s. 13-14 Minkä elämänuran valitsisin? ***

Muita varteen otettavia seikkoja

Akateeminen loppututkinto voi parantaa tai olla parantamatta työnsaantimahdollisuuksiasi. Yksi asia on kuitenkin varma: ”Jäljellä oleva aika on supistunut”! (1. Korinttolaisille 7:29) Kun otetaan huomioon korkeakouluopinnoista oletettavasti saatava kokonaishyöty, niin olisiko useiden vuosien viettäminen korkeakoulussa paras tapa käyttää tuo jäljellä oleva aika? – Efesolaisille 5:16.

Ohjaisivatko korkeakouluopinnot sinua kohti hengellisiä päämääriäsi vai niistä poispäin? Muista, että ei kristityn välttämättä tarvitse saada korkeaa palkkaa. (1. Timoteukselle 6:7, 8) Ainakin eräässä Yhdysvaltain yliopistojen johtoportaan teettämässä tutkimuksessa nykypäivän opiskelijoiden kuvailtiin olevan ’urakeskeisiä, aineellisesta menestyksestä kiinnostuneita, itsestään kiinnostuneita’. Eräs opiskelijaryhmä sanoi: ”Tuntuu siltä kuin emme puhuisikaan muusta kuin rahasta.” Miten tällaisen kiihkeän kilpailun ja itsekkään materialismin kyllästämän ilmapiirin keskellä oleminen voisi vaikuttaa sinuun?

Yliopistoissa ei ehkä ole enää niin levotonta kuin 1960-luvulla. Mutta sekasorron väheneminen yliopistoissa tuskin merkitsee sitä, että tuolla ympäristöllä on terve vaikutus. Eräässä yliopistoalueiden elämästä tehdyssä tutkimuksessa tultiin seuraavaan päätelmään: ”Opiskelijoilla on yhä miltei rajaton vapaus henkilökohtaisissa ja yhteiskunnallisissa asioissa.” Huumeita ja alkoholia käytetään vapaasti, ja irralliset suhteet ovat sääntö – eivät poikkeus. Jos tällainen tilanne vallitsee oman maasi korkeakouluissa, niin voisiko tuossa ympäristössä eläminen tehdä tyhjäksi yrityksesi pysyä moraalisesti puhtaana? – 1. Korinttolaisille 6:18.

On myös runsaasti todisteita siitä, että opiskelulla korkeakoulussa on taipumus heikentää ”uskonnollisista perusopeista kiinni pitämistä”, ja tämäkin tulisi ottaa huomioon. (The Sacred in a Secular Age) Hyvien arvosanojen säilyttämisen paine on saanut jotkut kristityt nuoret laiminlyömään hengellisiä toimia, ja siten he ovat joutuneet alttiiksi korkeakoulujen edistämän maallisen ajattelun ankaralle hyökkäykselle. Jotkut ovat kokeneet uskonsa haaksirikon. – Kolossalaisille 2:8.


*** g91 8/9 s. 28 Tarkkailemme maailmaa ***

”Elämän korkeakoulu”

Ennen kuin John Majorista tuli Englannin pääministeri marraskuussa 1990, hän toimi valtiovarainministerinä. Hän lopetti koulunkäynnin 16-vuotiaana, ja hän itse myöntää olevansa ”elämän korkeakoulun” kasvatteja. Hän selittää: ”Tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat suorittaneet monia akateemisia loppututkintoja, ja – – useimmat niistä [tutkinnoista] ovat täysin hyödyttömiä. Tällaisilla ihmisillä ei ole tervettä talonpoikaisjärkeä. Jos ihmiset todella haluavat saada jotakin aikaan, he tarvitsevat sekä älyä että talonpoikaisjärkeä, ja usein talonpoikaisjärki on tärkeämpää.” Vaikka monet paheksuivatkin hänen ajatuksiaan, Lontoossa ilmestyvä sanomalehti The Times kertoi entisen rehtorin John Raen olevan samaa mieltä: ”Akateeminen loppututkinto merkitsee vain sitä, että ihminen täyttää kelpoisuusvaatimukset jollain tietyllä alalla, mutta ei sen enempää. Jotkut korkeasti oppineet varsinkin yliopistoissa ovat etääntyneet arkielämästä. – – Olen nähnyt, että monet, joilla ei ole teoreettista pätevyyttä, ovat usein paljon kyvykkäämpiä.”


*** g 7/06 s. 29 Tarkkailemme maailmaa ***

Suomen työmarkkinakriisi

Teollisuudessa ja palvelualoilla on Suomessa huutava pula ammatillisen peruskoulutuksen saaneista osaajista, kuten kirvesmiehistä, putkimiehistä, hitsaajista, muurareista, asentajista, koneistustöiden tekijöistä ja sairaanhoitajista. Syynä on Helsingin Sanomien mukaan se, että korkeakoulutus on saanut liikaa painoa. ”On järjetöntä kouluttaa koko ikäluokka maistereiksi ja tohtoreiksi”, sanoo Heikki Ropponen Suomen Kaupan liitosta. ”Ammattikoulutusta pitäisi arvostaa enemmän.”


*** w08 15/4 s. 4 kpl 10 Torju ”arvottomat asiat” ***

10 Entä sitten korkeakoulutus esimerkiksi yliopistossa? Sitä pidetään yleisesti menestymisen edellytyksenä. Mutta lopulta monien tällaista koulutusta hankkivien mieli täyttyy vahingollisella propagandalla. Korkeakoulutuksessa tuhlaantuu arvokkaita nuoruusvuosia, jotka voisi käyttää parhaiten Jehovan palveluksessa (Saarn. 12:1). Ei kenties ole yllätys, että maissa, joissa monet ovat saaneet sellaisen koulutuksen, usko Jumalaan on kaikkien aikojen vähäisintä. Sen sijaan, että kristitty turvautuisi tämän maailman pitkälle kehitettyihin koulutusjärjestelmiin, hän luottaa Jehovaan (Sananl. 3:5).


*** w09 15/9 s. 21 kpl 1 Jumalalta tulevan opetuksen verraton arvo ***

ROBERT oli alusta lähtien hyvin etevä koulussa. Kun hän oli vasta kahdeksanvuotias, hänen opettajansa tuli varta vasten käymään hänen kotonaan ja sanoi hänelle, että hän voisi edetä vaikka kuinka pitkälle. Opettaja kertoi toivovansa, että pojasta tulisi jonakin päivänä lääkäri. Robert menestyi lukiossa niin hyvin, että hän olisi päässyt mihin tahansa maansa parhaista yliopistoista. Monista tällainen mahdollisuus on ainutlaatuinen, sellainen, jonka ihminen kohtaa vain kerran elämässä, mutta Robert päätti luopua siitä saavuttaakseen tavoitteensa toimia vakituisena tienraivaajana.


*** w10 15/4 s. 5-6 kpl 13 Nuoret, vahvistakaa haluanne palvella Jehovaa ***

13 Ajatellaanpa, miten Cherie sai voimaa läheisestä suhteestaan Jehovaan. Tälle sisarelle myönnettiin koulussa palkintoja, koska hän menestyi opinnoissaan ja oli erittäin hyvä urheilussa. Koulun päättyessä hänelle tarjottiin apurahaa, jonka turvin hankkia korkeakoulutusta. ”Tarjous oli houkutteleva”, Cherie sanoo, ”ja valmentajat sekä toiset oppilaat painostivat minua kovasti ottamaan sen vastaan.” Hän tajusi kuitenkin lisäkoulutuksen merkitsevän sitä, että suurin osa hänen ajastaan kuluisi opiskeluun ja urheilukilpailuihin valmistautumiseen ja että vain vähän aikaa jäisi Jehovan palvelemiseen. Mitä Cherie teki? Hän sanoo: ”Rukoiltuani Jehovaa kieltäydyin apurahasta ja aloitin vakituisen tienraivauksen.” Hän on nyt ollut tienraivaajana viisi vuotta. ”En ole joutunut katumaan mitään”, hän sanoo. ”Sen tietäminen, että tein Jehovaa miellyttävän ratkaisun, tuo minulle onnellisuutta. Kun asettaa Jumalan valtakunnan ensi sijalle elämässään, kaikki muu tosiaan lisätään.” (Matt. 6:33.)


*** w11 15/11 s. 19 kpl 11 Tilapäisasukkaita pahassa maailmassa ***

11 Valppaat kristityt pidättyvät käyttämästä maailmaa täysin hyväkseen, kun on kyse korkeakoulutuksesta. Tässä maailmassa monet pitävät korkeakoulutusta välttämättömänä astinlautana maineeseen ja vauraaseen elämään. Me kristityt kuitenkin elämme tilapäisasukkaina ja pyrimme toisenlaisiin tavoitteisiin. Emme ”kohdista mieltämme siihen, mikä on ylvästä”. (Room. 12:16; Jer. 45:5.) Koska olemme Jeesuksen seuraajia, noudatamme hänen varoitustaan: ”Pitäkää silmänne auki ja varokaa kaikenlaista ahneutta, sillä vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” (Luuk. 12:15.) Nuorten kristittyjen on siis viisasta pyrkiä hengellisiin tavoitteisiin, hankkia vain sen verran koulutusta kuin perustarpeiden täyttämiseksi vaaditaan ja valmistautua palvelemaan Jehovaa ”koko sydämestään ja koko sielullaan ja koko voimallaan ja koko mielellään” (Luuk. 10:27). Näin heistä voi tulla ”rikkaita Jumalalle”. (Luuk. 12:21; lue Matteuksen 6:19–21.)


*** jr 9. luku s. 108-109 kpl 12 Älä ”tavoittele itsellesi suuria” ***

12 Eräälle veljelle, joka palvelee nykyään Jehovan todistajien maailmankeskuksessa, tarjottiin 15-vuotiaana stipendiä yliopistoon. Opettajansa tyrmistykseksi hän kieltäytyi tarjouksesta, koska halusi ennemmin luoda uran tienraivaajana. Hän ei kuitenkaan menettänyt opinjanoaan. Hän palveli myöhemmin lähetystyöntekijänä syrjäisellä saarella. Siellä hänen piti opetella kieli, jota puhui vain vähän yli 10 000 ihmistä. Tuolla kielellä ei ollut sanakirjaa, joten hän kokosi sanaston itse. Aikanaan veli oppi tuon kielen, ja hän sai tehtäväkseen kääntää joitakin kristillisiä julkaisujamme. Hänen kokoamansa sanaston pohjalta tehtiin myöhemmin ensimmäinen tuonkielinen sanakirja. Eräässä piirikonventissa tämä veli sanoi suurelle kuulijakunnalle: ”Jos olisin lähtenyt opiskelemaan yliopistoon, kaikki akateemiset saavutukseni olisivat tuoneet kunniaa minulle itselleni. Mutta en ole suorittanut mitään loppututkintoa. Niinpä en saa itselleni kunniaa siitä, mitä olen tehnyt, vaan kaikki kunnia menee Jehovalle.” (Sananl. 25:27.) Mitä mieltä olet hänen 15-vuotiaana tekemästään valinnasta? Hän on saanut vuosien varrella monia palvelustehtäviä Jumalan kansan keskuudessa. Miten sinä haluat käyttää kykyjäsi? Oletko päättänyt käyttää niitä Jehovan ylistämiseen sen sijaan, että etsisit kunniaa itsellesi?


*** yb10 s. 183 Albania ***

”Sopii, lähdetään vain!”

ALTIN HOXHA JA ADRIAN SHKËMBI
SYNTYNEET Kumpikin 1973
KASTETTU Kumpikin 1993
TAUSTA Jättivät yliopiston voidakseen aloittaa tienraivauksen ja palvelevat nykyään seurakunnan vanhimpina.

▪ VUODEN 1993 alkupuolella Altin ja Adrian opiskelivat Tiranan yliopistossa. Heidän ystävänsä puhui heille tuntikausia siitä, mitä hän oli oppinut Jehovan todistajilta. Kaikki perustui Raamattuun. Myöhemmin he saivat lisää tietoa ja sovelsivat oppimaansa. Heidät kastettiin samana vuonna. Tuona kesänä he menivät saarnaamaan Kuçovëen, missä ei ollut yhtään julistajia.

  Heidän palattuaan Tiranaan Adrian sanoi Altinille: ”Mitä me luennoilla istumme? Lähdetään panemaan työ kunnolla käyntiin Kuçovëssa!”
  Altin vastasi: ”Sopii, lähdetään vain!” Seitsemän kuukauden kuluttua kasteestaan he olivat Kuçovëssa.

  Jehova siunasi runsaasti heidän ponnistelujaan. Nykyään Kuçovëssa on yli 90 aktiivista julistajaa. Sieltä on lähtenyt tienraivaajiksi tai Beteliin noin 25 todistajaa. Adrian ja Altin johtivat tutkistelua monille heistä.

  Ajatellessaan yliopistoa Altin sanoo hymyillen: ”Apostoli Paavali päätti olla tavoittelematta maailmallista uraa, ja vuonna 1993 minä tein samanlaisen ratkaisun. En ole koskaan katunut sitä, että sanoin: ’Sopii, lähdetään vain!’ ”


Ehkä opetusministerin olisi hyvä tietää näistä Vartiotorniseuran koulutusohjeista?


Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle
 
 



Kotisivuohjelma: KompoZer / Linux Ubuntu  *  Kuvankäsittely: GIMP / Linux Ubuntu  *  Äänenkäsittely: Audacity / Linux Ubuntu