Jehovan todistajien salaiset dokumentit
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Uutissivuille * Hakusivulle * Vuotosivuston etusivulle


Viimeisin päivitys 21.08.2019
Veikko Leinonen, Jukka Ropponen ja Jouni Palmu
Kuva: YLE uutiset

Jehovan todistajien johtomiehet Suomessa vasemmalta oikealle:
  • Veikko Leinonen
  • Jukka Ropponen
  • Jouni Palmu
































Vanhinten salainen ohjekirja "Paimentakaa Jumalan laumaa" (2019)

Paimentakaa Jumalan laumaa -kirjaa ei saa päällystää tai laminoida kuin vanhin tai sitten seurakunnan miespuolinen jäsen vanhimman valvonnassa. Ulkopuolinen yritys, ei-uskova tai Jehovan todistaja -sisar ei saa tehdä tätä laminointityötä. Näin kertoi lokakuussa 2010 seurakuntien vanhimmille lähetetty salainen kirje.

Mikä tuossa kirjassa on niin salaista, että sitä ei saa lukea "ulkopuolinen" tai seurakunnan tavallinen rivijäsen eikä edes päällystää sitä? Jos tähän vastaisi yhdellä sanalla, se olisi "kiusallisuus". Tuo vanhinten salainen kirja sisältää runsaasti sellaista materiaalia, joka on todella kiusallista järjestölle, joka itse pitää itseään Jumalan järjestönä. Se osoittaa Vartiotorniseuran asenteen olevan täsmälleen samanlainen kuin fariseuksilla ja kirjanoppineilla oli Jeesuksen päivinä. Jeesushan varoitti tällaisista ihmisistä ja tällaisesta asenteesta:

(Matteus 23:1-5)  – – Sitten Jeesus puhui ihmisjoukoille ja opetuslapsilleen sanoen: 2 ”Kirjanoppineet ja fariseukset ovat istuutuneet Mooseksen istuimelle. 3 Sen tähden kaikki, mitä he teille sanovat, se tehkää ja sitä noudattakaa, mutta älkää tehkö heidän tekojensa mukaan, sillä he sanovat, mutta eivät tee. 4 He sitovat kokoon raskaita kuormia ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät halua niitä sormellaankaan liikauttaa. 5 Kaikki tekonsa he tekevät ihmisten katseltaviksi – –

Kirjanoppineet ja fariseukset kuormittivat tavallisia ihmisiä valtavalla määrällä yksityiskohtaisia sääntöjä. Aivan samalla tavalla Jehovan todistajien hallintoelin keksii jatkuvasti sääntöjä, jotka orjuuttavat tavallisia Jehovan todistajia. Vanhinten salainen kirja on "hyvä" (huono) esimerkki juuri tästä. Omituiseksi tämän asian tekee se, että tavallinen jäsen ei saa edes tutustua tähän vanhinten kirjaan, ja kuitenkin hän voi joutua oikeuskomiteaan juuri tämän kirjan perusteella. Onko tämä oikeudenmukaista?

  












Katsaus "Paimentakaa Jumalan laumaa" -kirjaan (helmikuu, 2019)


Osa 1: "Veripoliisit"
13.08.2019 Johanneksen poika

 


Jehovan todistajien järjestö on uudistanut vanhinten salaisen ohjekirjan. Suomeksi uusi versio on julkaistu vuoden 2019 helmikuussa. Se on saatavana neljässä eri muodossa:
  • Perinteinen painettu kirja
  • PDF-dokumentti
  • sähköinen kirja (epub)
  • JW Libraryyn liitettävä osa (jwpub)
Vanhimmille tarkoitettua kirjaa Paimentakaa Jumalan laumaa saavat lukea vain seurakunnan vanhimmat. Se on salainen kirja. Sitä ei saa edes näyttää muille julistajille. Se on vallankäytön väline. Yleinen sanonta "Tieto on valtaa" pitää paikkansa. Vanhimmilla on tietoa ja valtaa, muilla seurakuntaan kuuluvilla ei.

Tässä jutussa käsitellään sitaattioikeuteen perustuen lyhyesti terveyteen ja sairaanhoitoon liittyviä asioita. Käytännössä se tarkoittaa Jehovan todistajien kohdalla sitä, että järjestö vaatii kaikkia Jehovan todistajia kieltäytymään verensiirrosta. Tätä kontrolloidaan ja valvotaan erittäin vahvasti, vaikka Jehovan todistajien haaratoimiston tiedottaja Jukka Palonen Iltalehden jutussa keväällä 2019 sen kiistikin. Ote uutisesta:

Pitkässä, kahdeksansivuisessa vastauksessaan Palonen korostaa jokaisen Jehovan todistajan päättävän itse omasta terveydenhuollostaan. Hän kiistää jyrkästi liikkeessä esiintyvän minkäänlaista painostusta tai valvontaa yksittäisen jäsenen terveydenhuoltoon liittyen ja pitää näitä väitteitä loukkaavina.

Onko Palosen puheille vahvistusta? Ei, mikäli katsotaan uuden vanhinten kirjan ohjeita. Päättävätkö Jehovan todistajat yksilöinä omasta terveydenhuollostaan vapaasti ilman painostusta? Vai vahtiikö jokaista "veripoliisien" joukko?



Tässä on muutamia lainauksia vanhinten kirjasta:

1. Sihteerin tulee antaa uusille kastetuille julistajille seuraava aineisto:

1) Hoitotahtolomake. Julistajaa tulee muistuttaa asianmukaisesti täytetyn hoitotahdon tärkeydestä. On erittäin hyödyllistä antaa hoitotahdosta kopio 1) valtuutetuille edustajille, 2) lääkärille tai sairaalalle ja 3) seurakunnan sihteerille.

2) ”Miten suhtaudun veren fraktioihin ja hoitotoimenpiteisiin, joissa käytetään omaa vertani?” (Valtakunnan Palveluksemme 11/2006 sisäliite [kmi11/06])

3) ”Oletko valmis kohtaamaan uskoa koettelevan lääkärinhoitoa vaativan tilanteen?” (Valtakunnan Palveluksemme 1/1991 sisäliite [kmi1/91])

Huomautukset:

Allekirjoitettu hoitotahtokortti pitää kopioida mm. seurakunnan sihteerille ja sairaalalle. Näin ollen seurakunta voi kirjallisen dokumentin perusteella valvoa ja kontrolloida sairastuneen henkilön kieltäytymistä verestä. Tarvittaessa sairaalaan hälytetään seurakunnan "veripoliisit", vanhimmat, jotka yrittävät estää verensiirron.

Edellä mainitun Valtakunnan Palveluksemme -lehtisen sisäliitteessä on aika monta kohtaa, joissa yksilö voi tehdä "oman" valintansa vereen liittyen. Jos katsot tätä taulukkoa, huomaat, että "uskollinen ja ymmärtäväinen orja" on tosin tehnyt jo valinnan Jehovan todistajien puolesta siinä, että he eivät voi hyväksyä plasmaa, punasoluja, valkosoluja eikä verihiutaleita. Kannattaa huomata se, että "orjan" opetuksia ei saa kritisoida eikä kyseenalaistaa.

*** w09 15/11 s. 14 kpl 5 Arvosta paikkaasi seurakunnassa ***

Älkäämme koskaan kyseenalaistako sanoin tai teoin Jehovan nykyään käyttämää viestintäkanavaa (4. Moos. 16:1–3). Meidän tulisi päinvastoin arvostaa mahdollisuuttamme olla yhteistoiminnassa orjaluokan kanssa. Ja eikö meidän tulisi pyrkiä olemaan tottelevaisia ja alistuvaisia niille, jotka ottavat johdon paikallisessa seurakunnassamme?

Joten se siitä "omasta" valinnasta. Ja kannattaa vielä muistaa, mitä tapahtuu, jos joku Jehovan todistaja haluaa ottaa verensiirron pelastaakseen elämänsä. Lauma-kirja kertoo:

Henkilön saatetaan katsoa eronneen seurakunnasta seuraavissa tilanteissa:

3) Verensiirron ottaminen. Jos henkilö ottaa verensiirron omasta tahdostaan, kenties ollessaan äärimmäisen painostuksen alaisena, komitean (ei oikeuskomitea) tulee tutkia asiaa ja arvioida, millainen hänen asenteensa on. Mikäli hän katuu, komitean tulee antaa hänelle hengellistä apua Galatalaiskirjeen 6:1:n ja Juudaksen kirjeen 22, 23:n hengessä. Koska hän on osoittanut hengellistä heikkoutta, hän ei olisi vähään aikaan pätevä palvelemaan seurakunnan erikoistehtävissä. Lisäksi joissakin tapauksissa voi olla tarpeen evätä esimerkiksi mahdollisuus vastata seurakunnan kokouksissa tai esittää oppilastehtäviä viikkokokouksessa. Tilanteen niin vaatiessa komitea voi myös päättää, että asiasta esitetään viikkokokouksessa ilmoitus seurakunnalle. Ilmoituksen sanamuodon tulee olla seuraava: ”Vanhimmat ovat käsitelleet asiaa, joka koskee veli/sisar [henkilön nimi]. Hän on saanut hengellistä apua seurakunnan paimenilta.” Jos toisaalta komiteaan kuuluvat vanhimmat tulevat siihen tulokseen, ettei hän kadu toimintaansa, hänen katsotaan eronneen seurakunnasta.

Seurakunnasta "eroaminen" voi tuoda henkilölle vakavia loppuelmään asti ulottuvia seurauksia karttamissäännön takia.

Jukka Palonen kiistää jyrkästi liikkeessä esiintyvän minkäänlaista painostusta tai valvontaa yksittäisen jäsenen terveydenhuoltoon liittyen ja pitää näitä väitteitä loukkaavina. Lauma-kirjan mukaan seurakunta (vanhimmisto) todellakin valvoo ja tarvittaessa katsoo julistajan itse eronneen, jos hän käyttää "omaa vapaata tahtoaan" verikysymyksessä.

Uusi Lauma-kirja kertoo selvästi, mihin erityisryhmiin vanhinten täytyy kiinnittää tavallista enemmän huomiota verikysymyksen valvonnassa. Kirjassa mainitaan mm. nämä ryhmät:
  • Lasten vanhemmat
  • Raskaana olevat
  • Iäkkäät
Jos käy niin, että Jehovan todistaja -sisar tulee raskaaksi, vanhinten tulee Lauma-kirjan mukaan ryhtyä toimenpiteisiin. Minkälaisiin?

Kun vanhimmat saavat tietää, että joku seurakuntaan kuuluva sisar on raskaana, heidän tulee selvittää, onko sisar jo löytänyt yhteistoiminnallisen lääkärin ja sairaalan, joilla on kokemusta verettömästä hoidosta. Vanhinten tulee varmistaa, että odottavat äidit ja pienten lasten vanhemmat ovat tietoisia ohjeista, joita esitetään kirjoituksessa ”Terveitä äitejä, terveitä lapsia” (Herätkää! 11/2009 s. 26–29) ja dokumentissa "Miten vanhemmat voivat suojella lapsiaan veren väärinkäytöltä" (S-55).

Jukka Palosen mukaan seurakuntalaisia ei valvota, he saavat tehdä itse omaa terveydenhoitoaan koskevat päätökset.

Lauma-kirja kertoo iäkkäiden valvonnasta näin:

Erityisesti iäkkäitä veljiä ja sisaria, joilla ei ole sairaalassa tukenaan seurakuntaan kuuluvia perheenjäseniä, saatetaan painostaa hyväksymään veren käyttö. Vanhinten on hyvä muistuttaa iäkkäitä siitä, että heidän tulisi täyttää hoitotahto huolellisesti ja varmistaa aika ajoin, että heidän edustajansa ymmärtävät heidän ratkaisunsa ja kunnioittavat niitä.

Jos Jehovan todistaja joutuu onnettomuuteen, sairaalaan voi joutua yllättäen. Mutta jos on etukäteen tiedossa tuleva sairaalahoitojakso, tilanteeseen voidaan valmistautua. Lauma-kirja kertoo sairaalaan menosta näin:

Kun vanhimmat saavat tietää, että julistaja on menossa sairaalahoitoon, heidän tulee kertoa hänelle, että hän voi halutessaan pyytää seurakunnan vanhimpia, mukaan lukien potilasvierailuryhmän jäseniä, vierailemaan luonaan. Jos hän haluaa tällaisen vierailun, hänen tulisi ilmoittaa hoitohenkilökunnalle, että Jehovan todistajien seurakunnan edustajat ovat tervetulleita vierailulle. Julistajan on hyödyllistä varmistaa, että hänen hoitoa koskevat ratkaisunsa kirjataan sairaalan tietoihin. Hänen tulee siksi lukea hoitoa koskevat lomakkeet ja muut dokumentit huolellisesti. Tarvittaessa potilas voi tehdä muutoksia tällaisiin dokumentteihin. Hänen tulee merkitä nimikirjaimensa jokaisen muutoksen yhteyteen. Julistajan on tärkeää varmistaa, että kopio hoitotahdosta on liitetty hänen potilastietoihinsa. Jos julistajan lähiomaiset eivät ole todistajia, hän haluaa ehkä valita valtuutetuiksi edustajikseen heidän sijaansa kaksi Jehovan todistajaa varmistaakseen, että hänen tahtoaan kunnioitetaan. Jos julistaja päättää toimia näin, hänen on järkevää ja huomaavaista kertoa omaisille tästä ratkaisusta.

Jehovan todistajilla on ns. "sairaalayhteyskomitea", jonka tarkoituksena on koordinoida verensiirtokiellon valvontaa. Se on tavallaan "veripoliisin" erikoisyksikkö, joka voi rynnäköidä sairaalaan tarvittaessa. Lauma-kirja kertoo sairaalayhteyskomiteasta mm. näin:

Sairaalayhteyskomiteat ovat keskeisessä roolissa, kun viranomaisia ja terveydenhuollon ammattilaisia tiedotetaan verensiirtoja koskevasta uskonnollisesta kannastamme. Lisäksi sairaalayhteyskomiteat koordinoivat potilasvierailuryhmien toimintaa. Näitä ryhmiä on perustettu joihinkin sairaalakaupunkeihin antamaan hengellistä tukea todistajapotilaille, jotka ovat tulleet hoitoon toiselta paikkakunnalta. Se että tällaisia järjestelyjä on tehty, ei kuitenkaan poista vanhinten ja muiden seurakunnan jäsenten vastuuta tukea sairaalaan joutuneita julistajia (Sananl. 17:17; 1. Joh. 3:18).



Osa 2: Sääntöviidakko
13.08.2019 Maaria


Jehovan todistajilla on paljon salaista materiaalia, jota he yrittävät jakaa ihmisille heidän statuksensa mukaan. Tämä on erittäin tyypillistä kulteille kuten Steven Hassanin BITE-malli osoittaa. Sen mukaan kultille on tyypillistä jakaa tietoa eri tasoille eri tavalla.

3. Tieto lokeroidaan sisäpiiriläisiin ja muihin
  • a) Tieto ei ole vapaasti saatavilla
  • b) Ryhmän sisälläkin eri tasoilla jaetaan erilaista tietoa
  • c) Vain johtajat päättävät kenen tarvitsee saada tietää mitäkin ja milloin
BITE-mallista enemmän täällä.

Yksi varjeltu kirja on Jehovan todistajien vanhimmille tarkoitettu Paimentakaa Jumalan laumaa. Tämän kirjan edellinen versio on ollut verkossa kaikkien saatavilla jo pitkän aikaa suomeksikin. Englanniksi kaikki kirjat ja kirjeet vuodetaan jopa nopeammin kuin niiden varsinaiset vastaanottajat saavat niistä kuulla. Se on jossain määrin huvittavaa.

Mutta nyt on siis vuodettu alkuvuonna julkaistu vanhinten kirja myös suomeksi. Tämä on jälleen märkä rätti päin uskontoa, joka kuvittelee voivansa valvoa kaikkea informaatiota eikä mikään laki koske sitä. Nimittäin tämä vanhinten kirja paljastaa ikäviä tapoja tuon uskonnon keskuudessa. Tapoja, jotka eivät kestä päivänvaloa.


Kuva: Lauma-kirja

Ensimmäisenä kirjaa lukiessa järkyttää sääntöjen valtava määrä. Itse muistan tosissani todistaja-aikanani selittäneeni työkaverilleni kuinka meillä ei ole sääntöjä, vaan periaatteita ohjaamassa. Tätä kirjaa lukiessa häpeän puna nousee kasvoille. Ai, ei sääntöjä! Kirja on täynnä järkyttävän tarkkoja sääntöjä, jotka eivät millään tasolla perustu Raamattuun. Kirjassa on muutenkin yllättävän vähän viittauksia Raamattuun. Enemmän on viittauksia saman ohjekirjan eri lukuihin tai järjestön omaan kirjallisuuteen. Aika yllättävää järjestöltä, joka väittää kaiken toimintansa perustuvan täysin Raamattuun.

Tässä esimerkkejä näistä ”periaatteista”, jotka ohjaavat. Mitä mieltä olette tästä:



Kirja sisältää todella paljon kysymyksiä, joita vanhinten pitää pohtia tuomitessaan seurakuntaa tai toisiaan. Tämä osoittaa, miten tämä uskonto tunkeutuu täysin ihmisen henkilökohtaiselle alueelle. Lähes kaikille elämänalueille löytyy sääntö.

Paljon julkisuudessakin on puhuttu siitä saako Jehovan todistajat puhua erotetuille. Edellinen tiedottaja Veikko Leinonen tuli melkein kuuluisaksi siitä, miten hän väitti ”luopioiden valheena” tietoa, että erotettuja kartettaisiin.
 
No, mitäpä olette mieltä tästä. Erotettu haluaa alkaa käydä uudelleen kokouksissa, mutta hänen on vaikea tulla sinne omin neuvoin ja hän tarvitsee apua. Nyt nämä rakkaudelliset ihmiset miettivät tarkkaan voivatko he antaa apua tälle henkilölle. Siis ihmiselle, joka haluaisi tulla takaisin heidän keskuuteensa ja haluaisi tulla kokouksiin. LOL.



Huomaa sanamuoto ”jos erotettua autetaan” eli apua annetaan ehkä. Ja automatka pitää olla ihan hiljaa, ei saa keskustella mitään.

Anteeksi, mutta tämä on ihan naurettavuuden huippu. Jos jotakuta kiinnostaa, niin lukekaapa tuhlaajapojan kertomus Raamatusta (Luukas 15. luku) ja sen jälkeen tämä kappale. Mitä yhtäläisyyttä näette?

Tämä kirja on tosiaan aarrearkku ihmiselle, joka haluaa tutkia Jehovan todistajien uskontoa. Se paljastaa todella raadollisesti, mitä tuo uskonto oikeasti on. Pian se voi tulla sinunkin saatavillesi.
 

Kuvakaappaus: JW Library



Osa 3: Erotettujen ja eronneiden tiedot
18.08.2019 Johanneksen poika




Jehovan todistajien järjestö tunnetaan siitä, että se on kerännyt ihmisistä runsaasti tietoja ovelta ovella -saarnaamistyössä vuosikymmenten ajan. Tietosuojavaltuutettu oli selkeästi määritellyt pelisäännöt jo vuonna 2000, mutta Jehovan todistajat eivät suostuneet noudattamaan vaatimuksia. Tuon asian perusteelliseen selvittämiseen kului noin seitsemään vuotta. Nyt tuo tiedonkeruu on virallisesti loppunut, kun EU-tuomioistuin ja Korkein hallinto-oikeus julkaisivat lopulliset päätöksensä. Haaratoimisto kirjoitti sen jälkeen kirjeen kaikkiin seurakuntiin. Haaratoimiston antamien ohjeiden mukaan mitään muistiinpanoja ei saa enää tehdä.

Mutta tiedon keruu seurakunnan julistajista jatkuu, samoin oikeuskomiteassa erotetuista henkilöistä ja itse eronneista.

Tietosuojalain (aikaisemmin henkilötietolaki) perusteella jokaisella on oikeus saada itseään koskevat tiedot itselleen kopioina. Yksilöillä on paljon oikeuksia omien tietojensa suhteen. Esim. nämä:



Sinulla on oikeus saada tietoa siitä, mihin tarkoitukseen henkilötietojasi kerätään ja miten niitä käsitellään.

Voit halutessasi tarkistaa, mitä sinua koskevia henkilötietoja eri rekisterinpitäjät käsittelevät.

Rekisterinpitäjän on toimitettava sinulle jäljennös sinua koskevista henkilötiedoista, joita se käsittelee. Jäljennös on lähtökohtaisesti maksuton. Jos pyydät useampia jäljennöksiä, rekisterinpitäjä voi periä niistä maksun, joka kattaa toimenpiteen kustannukset.

Sinulla on oikeus saada rekisterinpitäjältä tietoa myös seuraavista asioista:
  • mistä henkilötietosi on hankittu
  • miksi niitä tarvitaan
  • kuinka kauan niitä tarvitaan
  • onko henkilötietojasi luovutettu tai aiotaanko niitä luovuttaa eteenpäin – jos kyllä, kenelle
  • onko tietoja siirretty EU:n ulkopuolelle – jos kyllä, miten ne on suojattu
  • käytetäänkö tietojen käsittelyssä automaattista käsittelyä – jos, miten se toimii
  • miten voit käyttää henkilötietoihin liittyviä oikeuksiasi.
  • Voit saada nämä tiedot paperilla, sähköisesti jossakin yleisesti käytetyssä tiedostomuodossa tai suullisesti.
Suomen haaratoimisto ei ole toistaiseksi suostunut kenellekään antamaan kaikkia tietoja, esimerkiksi sellaisia salaisiin kirjekuoriin suljettuja tietoja, joita säilytetään seurakunnan "luottamuksellisessa" arkistossa. Haaratoimisto ja seurakunnat ovat antaneet omien tietojen kysyjille monenlaisia harhauttavia tietoja. Kysyjille on joskus kerrottu, että tiedot on tuhottu. Heille on yritetty vakuuttaa, että oikeuskomitean pöytäkirjat ja muistiinpanot eivät kuuluisi tarkastusoikeuden piiriin, vaikka tietosuojavaltuutetun mukaan ne kuuluvat. Joillekin kysyjille on kerrottu, että ohjeet olisivat muuttuneet ja tietoja ei enää kerättäisi. Vain muutama kuukausi sitten eräs Jehovan todistajien seurakunnasta erotettu henkilö pyysi entisestä seurakunnastaan omia tietojaan. Seurakunnan vanhin sanoi, että tiedot on hävitetty eikä uusien ohjeiden mukaan enää mitään tietoja kerätä. Onko tuo totta? Hävitetäänkö seurakunnan "luottamuksellisesta" arkistosta erotettujen ja eronneiden tiedot? Se selviää, kun lukee uutta vanhinten salaista kirjaa.

Suomen haaratoimiston tiedotusosasto on antanut julkisuuteen lausuntoja, jotka antavat kuvan, että kaikki on lain mukaista. Veikko Leinonen antoi haastattelun 04.12.2008. Pieni ote jutusta:

Kotimaa-lehti kertoo verkkosivuillaan, että tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion päätös liittyy Jehovan todistajien tapaan tehdä erotetusta tai eronneesta erillinen kortti jäsenrekisteriin.

Jehovan todistajien tiedottajan Veikko Leinosen mukaan korttikäytännöstä on jo luovuttu.

– Aiemmin olemme kirjanneet ylös myös eroamiseen johtaneet syyt. Nämä tiedot on hävitetty, eikä niitä kerätä enää, Leinonen vakuuttaa Kotimaalle.

Mikä on totuus oikeuskomiteassa kerättävistä tiedoista? Kerätäänkö niitä edelleen? Jos kerätään, saako asianomainen tarkastaa omat tietonsa? Jos kerätään, annetaanko hänelle kaikki hänen pyytämänsä tiedot?

Tähän asiaan on nyt saatu kiistatonta faktaa, kun helmikuussa 2019 julkaistu Vanhinten salainen Paimentakaa Jumalan laumaa -kirja kertoo asioista.

Tässä on lainauksia Lauma-kirjasta:



JOS EROTETTU TAI ERONNUT HENKILÖ MUUTTAA

9. Jos vanhimmat saavat tietää, että erotettu tai eronnut henkilö on muuttanut jonkin toisen seurakunnan alueelle tai käy jonkin toisen seurakunnan kokouksissa, heidän ei tule lähettää Julistajakortteja (S-21) eikä häntä koskevaa luottamuksellista aineistoa kyseiseen seurakuntaan. Erotetun tai eronneen henkilön tietoja säilytetään siinä seurakunnassa, joka käsitteli hänen tapauksensa. Uuden seurakunnan vanhimmistolle tulee kuitenkin lähettää lyhyt kirje, jossa kerrotaan, että henkilö on muuttanut heidän seurakuntansa alueelle. Kirjeessä on hyvä mainita hänen osoitteensa, jos se on tiedossa. Yleensä kirjeeseen ei tarvitse sisällyttää tapaukseen liittyviä yksityiskohtia, mutta jos uuden seurakunnan vanhinten olisi syytä olla varuillaan henkilön suhteen, kirjeessä voidaan kertoa asiasta tarkemmin. (Ks. 14:26, jos muuttanutta henkilöä on syytetty lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä; ks. 19:13–16, jossa esitetään ohjeita takaisinottokomiteoiden välisestä yhteistyöstä.)

SEURAKUNNAN ARKISTO

10. Arkiston säilytys ja luottamuksellisuus. Seurakunnan arkistoa tulee säilyttää lukitussa kaapissa jossakin turvallisessa paikassa, mieluiten valtakunnansalilla. Avustavien palvelijoiden ei tule päästä näkemään luottamuksellista aineistoa, kuten kirjeitä ja lomakkeita, jotka koskevat väärintekojen käsittelyä tai vanhinten ja avustavien palvelijoiden nimittämistä tai poistamista. Tämä pätee silloinkin, kun joku avustava palvelija toimii tilapäisesti palveluskomitean jäsenenä. (Ks. 2:2.) Arkiston avain tulee antaa kaikille vanhimmille, jotka haluavat sen. Jos valtakunnansali ei kuitenkaan ole turvallinen säilytyspaikka, arkistoa voidaan säilyttää jonkun vanhimman kotona lukitussa kaapissa. Palveluskomitean tulee laatia suunnitelma siitä, miten seurakunnan arkisto, mukaan lukien luottamukselliset tiedot, pidetään turvassa mahdollisen katastrofin sattuessa (ks. 26:4).

- - -

19. Vanhinten ja avustavien palvelijoiden nimityksiä ja poistoja koskeva aineisto. Vanhinten ja avustavien palvelijoiden nimityksiä ja poistoja koskevia asiakirjoja tulee säilyttää arkistossa pysyvästi. Näihin kuuluvat haaratoimiston aiemmin lähettämät S-2-lomakkeet ja S-52-kirjeet sekä kierrosvalvojalta saadut nimitys- ja poistokirjeet. Poistoista tulee lisäksi säilyttää lyhyt selostus, jossa kerrotaan poiston syyt. Kierrosvalvoja tarvitsee näitä tietoja, jos veljeä suositellaan myöhemmin uudelleen nimitettäväksi.

- - -



21.
Luottamuksellinen arkisto. Kun vanhimmat (oikeuskomitea, valituskomitea, eroamista käsittelevä komitea, takaisinottokomitea tai yksi tai kaksi vanhinta, jotka tutkivat tai käsittelevät väärintekoa) ovat käsitelleet jotakin väärintekoa ja tavanneet kyseisen henkilön, heidän tulee laatia tapauksesta lyhyt selostus ja allekirjoittaa se. Selostus tulee laatia riippumatta siitä, millainen ratkaisu asiassa tehdään – myös silloin kun asia raukeaa todisteiden puuttuessa (ks. 12:41–42). Selostukseen tulee sisällyttää ainoastaan tapausta koskevia oleellisia tietoja sekä asiassa tehty ratkaisu, ei kenenkään henkilökohtaisia mielipiteitä. Asiaa käsitelleiden vanhinten henkilökohtaiset muistiinpanot tulee hävittää. Julistajakortteihin (S-21) ei tule tehdä mitään väärintekojen käsittelyyn liittyviä merkintöjä.



22. Jos päätöksenä on erottaminen, eroaminen tai takaisin ottaminen, asiaa käsitelleiden vanhinten tulee varmistaa, ettei suljettuun kirjekuoreen panna muuta kuin seuraavat dokumentit:
  1. Lyhyt selostus tapauksesta
  2. Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta (S-77)
  3. Julistajakortit (jos erotettu tai eronnut)
  4. Haaratoimiston kanssa käyty tapausta koskeva kirjeenvaihto (jos soveltuu)
  5. Takaisinottoanomukset (jos soveltuu)
  6. Kirjallinen eroilmoitus (jos soveltuu)

23. Jos päätöksenä on ojentaminen tai jos kyseessä on yhden tai kahden vanhimman käsittelemä väärinteko, asiaa käsitelleiden vanhinten tulee varmistaa, ettei suljettuun kirjekuoreen panna muuta kuin lyhyt selostus tapauksesta sekä mahdollinen haaratoimiston kanssa käyty tapausta koskeva kirjeenvaihto.


24. Suljetun kirjekuoren päälle tulee merkitä seuraavat tiedot:
  1. Henkilön nimi
  2. Asiassa tehty ratkaisu ja sen päiväys (jos soveltuu)
  3. Rajoitukset ja niiden poistamisen ajankohta (jos soveltuu)
  4. Asiaa käsitelleiden vanhinten nimet
  5. Teksti ”Älä hävitä”, jos tapaukseen liittyy lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva syytös, olipa syytös näytetty toteen tai ei

25. Sihteerin tulee laittaa suljettu kirjekuori seurakunnan luottamukselliseen arkistoon. Jos suljettuja kirjekuoria on myöhemmin tarpeen avata, esimerkiksi jos joku anoo takaisin seurakuntaan, sen saavat tehdä vain ne vanhimmat, jotka vanhimmisto on valinnut käsittelemään asiaa.


26. Suljettuja kirjekuoria, jotka koskevat erotettuja tai eronneita, joita ei ole otettu takaisin seurakuntaan, ei tule hävittää niin kauan kuin henkilö on elossa. Jos henkilö otetaan takaisin seurakuntaan, kirjekuori tulee hävittää sen jälkeen kun takaisin ottamisesta on kulunut viisi vuotta, paitsi jos tapauksessa on kyse aviorikosavioliitosta, jos tapaukseen liittyy lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva syytös tai jos komitea uskoo, että tietoja olisi jostain muusta syystä tarpeen säilyttää pidempään. Useimmissa tapauksissa suljettu kirjekuori voidaan hävittää, kun henkilö kuolee, mutta jos sitä on edellä mainituista syistä tarpeen säilyttää vielä kuoleman jälkeen, kuoren päälle tulee kirjoittaa henkilön kuolinpäivä. Samaa säilytyskäytäntöä sovelletaan myös kirjekuoriin, jotka koskevat yhden tai kahden vanhimman käsittelemiä väärintekoja tai tapauksia, joissa oikeuskomitea ojensi väärintekijää. Yleensä ne vanhimmat, jotka alun perin käsittelivät tapauksen, tekevät ratkaisun siitä, säilytetäänkö aineistoa tavallista pidempään. Jos yksi tai useampi heistä ei ole enää käytettävissä, seurakunnan palveluskomitea valitsee heidän tilalleen muita vanhimpia asian ratkaisemista varten.


27. Jos tapauksessa on kyse aviorikosavioliitosta, kirjekuorta tulee säilyttää edellä mainittujen viiden vuoden jälkeen niin kauan kuin viaton entinen puoliso on elossa, ellei tämä ole syyllistynyt seksuaaliseen moraalittomuuteen (porneía) tai avioitunut uudelleen (ks. 12:10–12).


Johtopäätökset.

Vaikka Jehovan todistajien haaratoimisto ja seurakunnat kertovat entisille jäsenille ja medialle, että erotetuista ja eronneista ei enää kerättätäisi tietoja, tai että tiedot olisi hävitetty, se ei pidä paikkaansa. Vanhinten Lauma-kirja selvästi määrittelee, että oikeuskomiteassa vanhinten täytyy kerätä tiedot oikeuskomiteaistunnon päätteeksi ja että oikeuskomiteoissa kerätyt tiedot ovat sellaisia, joita ei saa hävittää. Suorat lainaukset Lauma-kirjasta:

Erotetun tai eronneen henkilön tietoja säilytetään siinä seurakunnassa, joka käsitteli hänen tapauksensa.

- - -

Kun vanhimmat (oikeuskomitea, valituskomitea, eroamista käsittelevä komitea, takaisinottokomitea tai yksi tai kaksi vanhinta, jotka tutkivat tai käsittelevät väärintekoa) ovat käsitelleet jotakin väärintekoa ja tavanneet kyseisen henkilön, heidän tulee laatia tapauksesta lyhyt selostus ja allekirjoittaa se.


- - -

Jos päätöksenä on erottaminen, eroaminen tai takaisin ottaminen, asiaa käsitelleiden vanhinten tulee varmistaa, ettei suljettuun kirjekuoreen panna muuta kuin seuraavat dokumentit:
  1. Lyhyt selostus tapauksesta
  2. Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta (S-77)
  3. Julistajakortit (jos erotettu tai eronnut)
  4. Haaratoimiston kanssa käyty tapausta koskeva kirjeenvaihto (jos soveltuu)
  5. Takaisinottoanomukset (jos soveltuu)
  6.  Kirjallinen eroilmoitus (jos soveltuu)
- - -

Sihteerin tulee laittaa suljettu kirjekuori seurakunnan luottamukselliseen arkistoon. Jos suljettuja kirjekuoria on myöhemmin tarpeen avata, esimerkiksi jos joku anoo takaisin seurakuntaan, sen saavat tehdä vain ne vanhimmat, jotka vanhimmisto on valinnut käsittelemään asiaa.

- - -

Suljettuja kirjekuoria, jotka koskevat erotettuja tai eronneita, joita ei ole otettu takaisin seurakuntaan, ei tule hävittää niin kauan kuin henkilö on elossa. Jos henkilö otetaan takaisin seurakuntaan, kirjekuori tulee hävittää sen jälkeen kun takaisin ottamisesta on kulunut viisi vuotta, paitsi jos tapauksessa on kyse aviorikosavioliitosta, jos tapaukseen liittyy lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva syytös tai jos komitea uskoo, että tietoja olisi jostain muusta syystä tarpeen säilyttää pidempään.



Kuva: Kirja Paimentakaa Jumalan laumaa



Osa 4: JW.ORG-sivuston rooli
19.08.2019 Syväkurkku


Lyhyesti

Jehovan todistajien salaisesta laki- ja ohjekirjasta Paimentakaa Jumalan laumaa on julkaistu uusi suomenkielinen painos. Kirja on edelleen tarkoitettu ainoastaan vanhimmiston nähtäväksi. Suurin muutos liittyy JW.ORG-sivuston käyttöön tietojen keräämisessä.


Uusi painos

Jehovan todistajien vanhinten salaisesta ohjekirjasta Paimentakaa Jumalan laumaa on julkaistu tänä vuonna uusi suomenkielinen versio. Heti ensi lehdillä on mielenkiintoista tietoa. Tekijänoikeudet on merkitty Korean haaratoimistolle, vaikka toisaalta samalla sivulla on merkintä "Made in Finland":



Huomautus: Vaikka kirja on tekijänoikeuksin suojattu, siitä on oikeus sitaattioikeuden perusteella lainata otteita.

Koska Jehovan todistajat eivät enää paina kirjoja Suomessa, tämä tarkoittaa, että opus on käännetty Suomessa ja painettu Koreassa. Miksi tämä kirja painetaan Koreassa, kun kaikki muut Jehovan todistajien suomenkieliset kirjat ja lehdet painetaan Saksassa? Tällä on haluttu pienentää todennäköisyyttä, että kirjapainossa työskentelevät ymmärtäisivät kirjan sisältöä. Koreassa on käytössä paitsi toinen kieli, toinen kirjaimisto.


JW.ORG näyttävästi esillä

Ehkä suurin muutos uudessa painoksessa ovat viittaukset JW.ORG -sivustoon. Sivusto mahdollistaa nykyään kirjautumisen järjestelmään ja sen avulla voidaan ylläpitää tietoja. Tavallinen käyttäjä voi luoda oman profiilin, jossa on tällä hetkellä kaksi toimintoa: lahjoitusten tekeminen (ei käytössä Suomessa) ja varaukset haaratoimistojen kiertokäynneille.



Seurakunnan luotetuille jäsenille sivustolla on omat toimintonsa, joilla ylläpidetään mielenhallinnassa tarvittavia tietoja. Alle on koottu muutamia lainauksia kirjasta koskien JW.ORG-sivuston käyttöä:

Luku 2, pykälä 3 (seurakunnan palveluskomitean tehtävät):

Ratkaisee, mita lisäoikeuksia vanhimmille ja avustaville palvelijoille annetaan JW.ORG:ssa.

Luku 3, pykälä 1 (vanhimmiston koordinaattorin nimittäminen)

Olipa muutos pysyvä tai tilapäinen, asiasta tulee ilmoittaa palvelusosastolle käyttämällä lomaketta tai JW.ORG-toimintoa Vanhimmiston koordinaattorin / sihteerin osoitteenmuutos.

Luku 3, pykälä 15 (koordinaattorin tehtävät)

Toimii toisena JW.ORG-toimialueen valvojista, mikäli mahdollista.

Luku 4, pykälä 2 (seurakunnan sihteerin tehtävät)

Ylläpitää vakituisten tienraivaajien tietoja JW.ORG:ssa.

Luku 9, pykälä 3 (tienraivaajan hakemuksen käsittely)

Jos hakemus hyväksytään, sihteerin tulee lisätä tarvittavat tiedot JW.ORG-sivustolle. Tietojen lähettämisen jälkeen uuden tienraivaajan nimi ilmestyy kohtaan ”Odottaa haaratoimiston käsittelyä”. Sihteerin tulee käydä sivustolla muutaman päivän välein tarkistamassa, onko haaratoimisto vahvistanut nimityksen. Kun nimitys on vahvistettu, tienraivaajan nimi siirtyy kohtaan ”Vakituiset tienraivaajat”. Tämän jälkeen hakijalle voidaan ilmoittaa nimityksestä. Häntä varten tulee tulostaa uusille vakituisille tienraivaajille osoitettu kirje (S-236), joka löytyy ”Dokumentit”-välilehden osiosta ”Lomakkeet”. Nimityksestä ilmoitetaan seurakunnalle seuraavassa viikkokokouksessa. Nimityksestä ei tule ilmoittaa seurakunnalle ennen kuin tienraivaajan nimi näkyy otsikon ”Vakituiset tienraivaajat” alla.

Luku 22, pykälät 1...4 (JW.ORG sähköposti)

Vanhinten tulisi tarkistaa JW.ORG-postilaatikkonsa ainakin kerran viikossa. Muita sähköpostipalveluja ei tule käyttää luottamuksellisten viestien lähettämiseen.

...

Jos vanhimmiston on tarpeen lähettää haaratoimistoon kirjeitä, viestejä tai lomakkeita, ne tulisi yleensä lähettää JW.ORG-sähköpostin tai muiden sivuston toimintojen kautta, ei postitse. Useimmissa tapauksissa lähettämisestä huolehtii sihteeri. Luottamuksellisia asioita koskevasta kirjeenvaihdosta, kuten Ilmoitus erottamisesta tai eroamisesta -lomakkeen (S-77) lähettämisestä, huolehtii yleensä joku tapausta käsittelevistä vanhimmista.

Yllä on ainoastaan osa kirjan viittauksista JW.ORG-sivuston toimintoihin. Kaikkiaan JW.ORG-sivusto mainitaan kirjassa 40 kertaa.

JW.ORG-sivuston serverit sijaitsevat Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Japanissa. Tämä tarkoittaa, että seurakuntaan kuuluvien tietoja on luovutettu GDPR-alueen ulkopuolelle. Tätä varten Jehovan todistajien tuleekin allekirjoittaa lomake, jolla luovuttavat Seuralle oikeuden tehdä henkilötiedoilleen käytännössä mitä haluavat, mm. siirtää ne maihin, joissa henkilötietojen suojan taso on matalampi.


Miksi kirja on salainen?

Paimentakaa Jumalan laumaa -kirjaa voidaan kuvata lakikirjan ja menettelyohjeiden yhdistelmäksi. Koska ainoastaan seurakunnan (miespuoleiset) vanhimmat saavat nähdä kirjan, se antaa heille valtaa. Kirjan salaamiseen liittyy myös suuri sukupuolten epätasa-arvo: kukaan naispuoleinen Jehovan todistaja ei ole koskaan nähnyt tätä kirjaa.

Seurakunnan sisäisissä oikeudenkäynneissä syyttäjän ja tuomitsijan roolit on yhdistetty oikeuskomiteaksi. Oikeuskomitea tuomitsee tämän salaisen laki- ja ohjekirjan mukaan. Voisitko kuvitella suomalaista oikeudenkäyntiä, jossa tuomari toimii sekä syyttäjänä että tuomitsijana, eikä syytetty edes saisi nähdä Suomen lakia? Lisäksi ainoastaan syyttäjällä/tuomitsijalla on oikeus hyväksyä todistajia. Syytetty ei edes saa tehdä omia muistiinpanoja istunnosta. Tämä on täydellistä vallan väärinkäyttöä, alistamista josta rakkaudellisuus on kaukana. Kyseessä on julma järjestelmä, jolla seurakunnan jäsenet halutaan pitää alistettuina ja täydellisessä kontrollissa.

Kirja täytyy pitää salaisena myös koska menettelyillä ei useinkaan ole mitään Raamatullista perustetta. Käytännöt ovat korporaation tapoja toimia.




Osa 5: Lapsen kaltoinkohtelu
19.08.2019 Tony



Kuva: Pixabay

Vartiotorni-seura on tunnettu siitä, että se puolustaa herkeämättä oikeuksiaan erilaisissa oikeuslaitoksissa. Se onkin saanut merkittäviä voittoja esimerkiksi uskonnonvapauden saralla (niillä uskonnonvapauden alueilla, jotka se on nähnyt itselleen tärkeiksi). Yksi vielä sitäkin isompi asiakokonaisuus Vartiotorni-seuran oikeudenkäyntihistoriassa liittyy lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Erityisesti viimeiset kymmenen vuotta sillä on pitänyt kiirettä aiheen tiimoilta pidettyjen oikeudenkäyntien suhteen.

Mistä on siis kysymys? Kysymys on siitä, että Vartiotorni-seura on halunnut pitää hyväksikäyttötapaukset vain oman yhteisönsä tiedossa, ja siinäkin vain rajatussa piirissä. Tämä on johtanut siihen, että Vartiotorni-seuralla on salainen - vähintään kymmenien tuhansien - pedofiilien rekisteri. Hyväksikäyttötapaukset se on tutkinut yhteisön sisällä, eikä ole vienyt rikoksia tiedoksi viranomaiselle. Ja koska Vartiotorni-seura ei kerro seurakunnissa tapahtuneista hyväksikäyttötapauksista edes asiaa koskevan seurakunnan jäsenille, seurakunnissa on pedofiilejä, joista kukaan (paitsi seurakunnan vanhimmat) ei tiedä mitään. Tämä taas on johtanut tilanteisiin, jossa pedofiili on päässyt uusimaan tekonsa - ja miksi ei olisi, koska seurakunnassa kaikki luottavat toisiinsa. Vartiotorni-seura on luonut pedofiileille peittelykulttuurillaan vapaan temmellyskentän, jonka seurauksien johdosta se joutuu nyt ramppaamaan erilaisten oikeusjärjestelmien pakeilla ja maksamaan tulevaisuudessa satoja miljoonia dollareita sakkoja ja uhreille määrättyjä korvauksia.

Entä nyt, vuonna 2019? Voisi olettaa, että koska Vartiotorni-seura on saanut pitkän aikaa lunta tupaan lasten hyväksikäyttötapausten peittelystä, se olisi tässä vaiheessa muuttanut toimintamallejaan avoimemmaksi? Katsotaan, mitä uusin vanhinten kirja Paimentakaa Jumalan laumaa kertoo aiheesta. Aiheen käsittelemiseksi on pyhitetty kokonainen luku. Melko paljon siihen nähden, että hallintoelimen mukaan mitään ongelmaa ei ole olemassakaan. Hallintoelimen mukaan kyse on luopioiden keksimistä valheista.



Kirjan neljästoista luku on otsikoitu teemalla Lapsen kaltoinkohtelu.

1. Jos vanhimmat saavat tietää tapauksesta, johon liittyy lapsen kaltoinkohtelua, heidän tulee toimia tarkoin tässä luvussa annettujen ohjeiden mukaisesti. Ohjeiden noudattaminen auttaa suojelemaan alaikäisiä ja estämään sen, ettei Jehovan nimelle aiheudu häpeää. (Jes. 32:1, 2; 1. Piet. 2:12.)

“Ettei Jehovan nimelle aiheudu häpeää”. Vasta ensimmäinen kappale ja törmäämme kohtaan, jota ei pitäisi tällaisissa ohjeissa olla ollenkaan. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on rikos kammottavimmasta päästä. Sellaisen selvittämiseksi, ja estämiseksi tulevaisuudessa, tulee tehdä kaikkensa, ja tapaukset tulee viedä viipymättä viranomaisen tietoon. Jos mikä tahansa yhteisö toimii näin, yhteisön palvomalle jumalalle ei koidu minkäänlaista häpeää. Kysehän on yksilön teosta, ei yhteisön teosta. Mikäli yhteisö päättää lakaista tapauksen maton alle, siitä kyllä rapisee häpeää niin yhteisölle kuin tämän palvomalle jumalalle.

4. Raamatun mukaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on törkeä synti (5. Moos. 23:17, 18; Gal. 5:19–21; w97 1/2 s. 29). Jehovan todistajat pitävät lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä inhottavana (Room. 12:9). Seurakunta ei siksi millään tavoin suojele ketään tällaiseen vastenmieliseen rikokseen syyllistynyttä henkilöä syntisen toimintansa seurauksilta. Seurakunta käsittelee hyväksikäyttöä koskevia syytöksiä vain hengellisestä näkökulmasta, eikä sen tarkoitus ole korvata viranomaisten tutkintaa (Room. 13:1–4). Jos tällainen syytös tulee vanhinten tietoon, heidän tulee selittää selvästi uhrille, hänen vanhemmilleen tai kenelle tahansa muulle asiasta kertoneelle, että heillä on oikeus ilmoittaa asiasta viranomaisille. Vanhinten ei tule arvostella ketään, joka päättää ilmoittaa asiasta viranomaisille. (Gal. 6:5.)

“Vanhinten ei tule arvostella ketään, joka päättää ilmoittaa asiasta viranomaisille”. Äkkiseltään ajateltuna ohje voi kuulostaa hyvältä, mutta jos sitä ajattelee yhtään pidemmälle, ohje kertoo jotain oleellista siitä asenteesta, joka tapausten hoitamiseen ja selvittämiseen liittyy. Jos Vartiotorni-seuran tavoitteena olisi hoitaa tapaukset niin kuin ne tulisi hoitaa, mitä virkaa tällaisella lauseella olisi? Silloin oikea lause olisi: “Koska kyse on vakavasta rikoksesta, vanhinten tulee olla aktiivisia sen suhteen, että rikos ilmoitetaan viranomaisille.” Tämä jo siitä syystä, että seurakunnan vanhimmilla on ilmoitusvelvollisuus, mikäli he saavat tietää lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Maininta siitä, että uhrilla ja tämän vanhemmillaan on oikeus ilmoittaa asiasta viranomaisille, on yleisesti ottaen outo. Totta kai ihmisillä on oikeus ilmoittaa rikoksesta viranomaisille, miksi sellaista pitää edes erikseen todeta? 
 
LAIN NÄKÖKULMA

6. Lapsen kaltoinkohtelu on rikos. Joissakin oikeusjärjestelmissä laki velvoittaa henkilön ilmoittamaan viranomaisille, jos hän saa tietää lapsen kaltoinkohteluun liittyvästä epäilyksestä. (Room. 13:1–4.)

“Joissakin oikeusjärjestelmissä laki velvoittaa henkilön ilmoittamaan viranomaisille, jos hän saa tietää lapsen kaltoinkohteluun liittyvästä epäilyksestä”. Itse asiassa aika useissa länsimaisissa oikeusvaltioissa ihmisillä on ilmoitusvelvollisuus tällaisissa asioissa. Ja vaikka ei olisi, miksi Vartiotorni-seuran tapauksessa tarvitaan erityinen laki, jotta se kykenisi toimimaan moraalisesti oikein (jota se ei tee tässä asiassa edes, vaikka laki vaatisi)?

7. Aina kun vanhinten tietoon tulee lapsen kaltoinkohtelua koskeva epäilys, kahden vanhimman tulee soittaa välittömästi haaratoimiston lakiosastolle voidakseen varmistaa, että lapsen kaltoinkohtelun ilmoitusvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan.

Tämän ohjeen mukaan kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Vanhimmat soittavat haaratoimiston lakiosastolle, josta kerrotaan, että rikos tulee viedä viranomaisen tiedoksi? Todellisuus on valitettavasti jotain ihan muuta. Kaikki tapaukset, joita on tutkittu oikeusjärjestelmissä kertovat siitä, että lakiosastolle kyllä soitetaan, mutta tapauksia ei viedä käytännössä koskaan viranomaisten tietoon. Voidaan myös esittää kysymys, että mihin soittoa haaratoimiston lakiosastolle ylipäätään tarvitaan, kun kyseessä olevan maan lakiin perustuvan ilmoitusvelvollisuuden voi todeta vanhinten kirjassa muutamalla lauseella. Jos lasten hyväksikäyttötapaukset todella haluttaisiin hoitaa niin kuin kuuluu, vanhinten ensimmäiseksi tehtäväksi kerrottaisiin yhteydenotto viranomaisiin.

Kun tapauksia on tutkittu oikeudenkäyntien yhteydessä, Vartiotorni-seura on vedonnut tässä vaiheessa aina rippisalaisuuteen ja esittänyt, että ilmoitusvelvollisuus ei rippisalaisuuden takia koske seurakunnan vanhimpia. Oikeusjärjestelmä on onneksi nähnyt tämän bluffin läpi. Jehovan todistajilla ei ole mitään rippitoimeen verrattavaa toimintaa. Oikeuskomitea, joka tutkii tapausta, laatii siitä pöytäkirjat ja lähettää ne haaratoimistoon ja sitä kautta päätoimistoon, ei muistuta mistään kohdasta rippitoimea. 

Toisekseen esimerkiksi Suomessa lasten hyväksikäyttöön liittyvät tapaukset eivät kuulu rippisalaisuuden piiriin. Ripissä tunnustettuja rikoksia tai aikomuksia punnitaan aina lastensuojelun kannalta.

Rippisalaisuus ja lastensuojelulaki

Mitä tarkoittaa rippisalaisuus?

Lue seurakuntapastori Johannes Alarannan käsitys täältä.
 


Vartiotorni-seuran säännöt ja ohjeet ovat globaalisti yhteneväiset. Se, mitä jossain puolella maapalloa on saatu tietää järjestön toimintamalleista, pätee yleensä sellaisenaan lähes kaikkialle muuallekin. Australiassa tutkintakomissio löysi Jehovan todistajien tiedostoista yli tuhat pedofiilitapausta, joista ei oltu viety yhtä ainoaa viranomaisten tietoon.

Kaliforniassa lasten hyväksikäyttötapauksia alettiin raportoimaan vuonna 1997, eikä Vartiotorni-seura ilmoittanut niistä koskaan senkään jälkeen viranomaisille. - Lähde: YLE.


SYYTÖSTEN TUTKIMINEN

18. Vanhimmat saattavat kuulla lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä syytöksestä suoraan uhrilta, uhrin vanhemmilta tai joltakulta uhrin luottohenkilöltä. Sen jälkeen kun vanhimmat ovat pyytäneet ohjeita haaratoimistosta, vanhimmiston tulee valita kaksi vanhinta tutkimaan asiaa, jos syytetty on seurakunnan jäsen.

Tässä vaiheessa voi esittää kysymyksen siitä, mihin syytösten tutkintaa edes tarvitaan, jos tieto rikoksesta tai epäilystä on viety viranomaiselle, joka kyllä tutkii tapauksen perin pohjin ja asiaankuuluvalla ammatillisella ja laillisella pätevyydellä? Rikosasioiden selvittäminen ja tutkiminen eivät kuulu uskonnollisille yhteisöille.

Entä miten seurakunnassa varoitetaan perheitä, jos seurakunnassa on pedofiili? Useimmiten ei mitenkään. Poikkeuksena se, jos haaratoimiston palvelusosasto erikseen niin määrää.

Kappaleesta 23

Vanhinten tulee varoittaa perheenpäitä vain jos palvelusosasto pyytää toimimaan niin.

Mikäli haaratoimiston lakiosasto ilmoittaisi lasten hyväksikäyttöön liittyvät rikokset viranomaisille, mitään erillistä palvelusosaston päätöstä ei tässäkään asiassa tarvittaisi. Tapaukset tutkittaisiin asiaan kuuluvalla tavalla, ja jos rikos on tapahtunut, siitä seuraisi tuomio. Tiedonkulku tuomiosta taas ei ole uskonnollisen yhteisön palvelusosaston määriteltävissä tai rajoitettavissa.

Uusin vanhinten kirja antaa joissain kohdin ymmärtää, että Vartiotorni-seura kunnioittaa kunkin maan viranomaisten vaatimaa ilmoitusvelvollisuutta ja toimisi sen mukaan. Toistaiseksi tästä ei kuitenkaan ole ensimmäistäkään käytännön esimerkkiä. Edelleen vanhinten kirjasta on tulkittavissa, että todellisuudessa ilmoituksia ei tehdä. Tätä tukevat myös käytännön esimerkit ympäri maailman. Nyt kun hallintoelin on asian takia vihdoin itse syytetyn penkillä, vain aika näyttää muuttuuko Vartiotorni-seuran peittelyn kulttuuri ja jos, niin mihin suuntaan.



Kuva: Pixabay



Osa 6: Naisen asema
21.08.2019 Syväkurkku



Kuvat: JW.ORG

Lyhyesti

Jehovan todistajien yhteisössä naisen kohtalona on olla toisen luokan kansalainen. Nainen ei voi edetä seurakunnan tai järjestön hierarkiassa. Hänen tulee olla alistuva miehille sekä seurakunnassa että perheen yhteydessä. Naista kohdellaan eri tavoin oikeuskomitean käsittelyssä. Jopa naisen synnytystä kontrolloidaan.

Naisen asemaa on määritelty Jehovan todistajien salaisessa vanhimmiston ohjekirjassa Paimentakaa Jumalan laumaa (1). Tämä artikkeli perustuu ohjekirjan uuteen suomenkieliseen painokseen ja alla on lainauksia kirjasta. Kuvaavaa on, että kenelläkään naispuoleisella Jehovan todistajalla ei ole mahdollisuutta saada käsiinsä tätä kirjaa.


Ainoastaan miehet voivat olla vanhimpia tai avustavia palvelijoita

Luku 8, pykälä 1 (vanhinten ja avustavien palvelijoiden nimitykset ja poistot):

"Ennen kuin vanhimmat kokoontuvat harkitsemaan veljien suosittelemista avustaviksi palvelijoiksi tai vanhimmiksi, jokaisen vanhimman tulee kerrata pätevyysvaatimukset, jotka esitetään 1. Timoteuksen kirjeen 3:1–13:ssa, Tituksen kirjeen 1:5–9:ssä, Jaakobin kirjeen 3:17, 18:ssa sekä 1. Pietarin kirjeen 5:2, 3:ssa."


Mies on perheen pää

Luku 15, pykälä 12 (väärintekotapauksiin valmistautuminen):

"Mies on perheen pää, ja hänestä voi olla paljon apua, kun vaimoa autetaan
elpymään hengellisesti (1. Kor. 11:3)."


Naista voidaan joskus käyttää kokouksissa aputyövoimana, jos miehiä ei ole tarpeeksi

Luku 6, pykälä 9 (Vartiotornin tutkistelu):

"Kappaleiden lukijat valitsee vanhimmisto. Tähän tehtävään tulee valita ainoastaan esimerkillisiä julistajia, jotka ovat erittäin hyviä lukijoita. Jos seurakunnassa ei ole ketään veljeä, joka täyttäisi nämä vaatimukset, lukijoina voidaan käyttää päteviä sisaria."


Naiselta edellytetään pään peittäminen alistumisen merkiksi

Luku 20, pykälä 33 (kokoukset):

"Sisaren ei ole välttämätöntä käyttää päänpeitettä silloin, kun kaikille läsnäolijoille pitäisi olla selvää, ettei hän johda kokousta. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun tulkataan näytteitä, yleisön vastauksia tai sisarten esittämiä oppilastehtäviä. Jos pätevää sisarta täytyy käyttää tulkkina rukouksissa, lauluissa tai veljien pitämissä puheissa, hänellä tulee olla yksinkertainen ja asianmukainen päänpeite osoituksena alistumisesta kristillisen seurakunnan teokraattiseen järjestelyyn."
Pään peittämistä huivilla tai hatulla edellytetään myös jos nainen pitää tutkistelua, vaikkapa lapselleen, ja paikalla on kastettu veli, vaikkapa vaimon aviomies.


Naisen erilainen oikeudellinen kohtelu

Luku 15, pykälät 12-13 (syytetyn kutsuminen oikeuskomitean kuultavaksi):

"Jos syytetty on naimisissa oleva sisar ja hänen miehensä on uskova, miehen on hyvä olla mukana kuulemisessa. Mies on perheen pää, ja hänestä voi olla paljon apua, kun vaimoa autetaan elpymään hengellisesti (1. Kor. 11:3)."

"Jos syytetty on naimisissa oleva veli ja hänen vaimonsa on uskova, vaimo voi olla mukana kuulemisessa, jos veli niin haluaa."

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos vaimo on tehnyt aviorikoksen, mies on paikalla oikeuskomitean istunnossa grillaamassa kavereidensa kanssa vaimoa ja kyselemässä yksityiskohtia harrastetusta seksistä. Miehen puolestaan ei tarvitse ottaa mukaan vaimoaan kuulemaan seikkailuistaan.





Naisen kontrollointi synnytyksen yhteydessä

Luku 11, pykälä 2 (terveys ja sairaanhoito):

"Kun vanhimmat saavat tietää, että joku seurakuntaan kuuluva sisar on raskaana, heidän tulee selvittää, onko sisar jo löytänyt yhteistoiminnallisen lääkärin ja sairaalan, joilla on kokemusta verettömästä hoidosta. Vanhinten tulee varmistaa, että odottavat äidit ja pienten lasten vanhemmat ovat tietoisia ohjeista, joita esitetään kirjoituksessa ”Terveitä äitejä, terveitä lapsia” (Herätkää! 11/2009 s. 26–29) ja dokumentissa Miten vanhemmat voivat suojella lapsiaan veren väärinkäytöltä (S-55)."

Tällä pyritään varmistamaan ettei äiti mene ottamaan synnytyksen yhteydessä verensiirtoa. Verensiiirrolla voitaisiin todellisuudessa pelastaa useissa tilanteissa äidin tai vastasyntyneen henki. Naiset ovat mitä suuremmassa määrin henkensä kaupalla Jehovan todistajia.


Mitä naiset voivat tehdä?

Naiset hyväksytään julistajiksi ja tienraivaajiksi. Näillä kummallakaan ei ole mitään valtaa seurakunnassa. Kummatkin ovat Seuran työrukkasia uusien jäsenien hankinnassa. Tienraivaaja-titteliin ei liity mitään konkreettisia "etuja", lukuun ottamatta sen mukanaan tuomaa glamouria.

Nainen voi myös olla voideltu. Tämä on mielenkiintoinen asia. Voideltujen ajatellaan siirtyvän kuoltuaan taivaaseen hallitsemaan maapalloa. Tämä lupaus kompensoi mukavasti nykyistä todellisuutta, missä naisilla ei ole mitään valtaa. "Kun nyt olette alistuvaisia, seuraavassa elämässä voitte päästä hallitsemaan". Tämä ehkä vie pahimman terän joiltakin vallanhaluisilta sisarilta.

Naiset voivat myös siivota valtakunnansalien vessoja, keittää kahvia ja leipoa pullia ryhmäkokoontumisiin ja tukea miestään tämän teokraattisella uralla olemalla alistuva.


Videoita naisten asemasta

Alla on pari videota, joilla entiset naispuoleiset Jehovan todistajat kertovat elämästään ja asemastaan yhteisössä. Lisäksi John Cedarsin video, jossa kerrotaan tuosta nykyisyydelle niin vieraasta ja oudosta tavasta, jonka mukaan naisten on peitettävä päänsä alistumisen osoitukseksi tietyissä tilanteissa.






Katso vielä yksi video suoraan YouTubesta.







Takaisin Johanneksen pojan kotisivujen etusivulle tästä     * * *   Salaiset dokumentit avattu elokuusssa 2014