Tietoa Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Oikeuskomiteat




Mikä on oikeuskomitea? Lue tästä.



Vartiotorniseuran kirjallisuudesta voi lukea, että oikeuskomitea on todellakin "tuomioistuin", millä on paljon valtaa Jehovan todistajiin. Pahimmillaan se voi tuomita ihmisiä elinkautiseen karttamiseen erottamalla seurakunnasta.

*** Vartiotorni 1989 15/9 s. 18-19 kpl 14 Vanhimmat – kohdelkaa Jumalan laumaa hellästi! ***

Kun siis tuomiovaltainen komitea ryhtyy nykyään erottamaan jotakuta, sen täytyy olla varma siitä, että tuolle toimenpiteelle on raamatullinen peruste. Luonnollisesti Jumala odottaa kristittyjen vanhinten olevan oikeudenmukaisia toisia kohtaan. Jehovan maallisen järjestön asioita hoitavien täytyy tosiaan olla ”kelvollisia ja Jumalaa pelkääväisiä, luotettavia – – miehiä”. – 2. Mooseksen kirja 18:21.

*** Vartiotorni 1978 1/1 s. 11 Hyötyä ”Iloisten työntekijöiden” konventeista ***

Vanhinten keskuselin on järjestänyt tarkistetun Valtakunnan palveluskoulun kurssin, johon sisältyy viisitoista tuntia erikoisvalmennusta kaikille vanhimmille. Ja menettelyyn vanhinten määräämiseksi huolehtimaan tuominta-asioista tehtiin muutos. Sen sijaan että tuomiovaltainen komitea koostuisi vuorottelun mukaisista jäsenistä kunakin vuonna, paikallinen vanhimmisto nimittää yksityisten tapausten käsittelemiseen vanhimpia, joilla on kokemusta ja jotka ovat erityisen päteviä.

*** Vartiotorni 1977 15/6 s. 277 kpl 12 Tuomitsemiseen tarvitaan oikeita ominaisuuksia ***

Kun tuomiovaltainen komitea tietää, mitä Jumalan vanhurskaat mittapuut vaativat, niin sen velvollisuus on hankkia tietoon kaikki tosiseikat ennen päätöksen tekemistä. (Sananl. 18:13) Jollei väärintekijä tai syytetty tunnusta avoimesti vakavaa rikkomusta, niin on kuultava todistajia sen selville saamiseksi, onko asia tosi vai ei. (5. Moos. 19:15; 1. Tim. 5:19) Vanhimmat ottavat myös selkoa tapaukseen liittyvistä olosuhteista. Jätettiinkö aiempi neuvo huomioon ottamatta? Ilmaisevatko todisteet, että teko oli tahallinen tai että siihen sisältyi synnin harjoittaminen? Nämä tekijät vaikuttavat siihen, miten asiaa käsitellään. Harkitsemalla rukoillen kaikkia tosiseikkoja ja olosuhteita sekä miettimällä Jumalan lakia vanhimmat voivat tavallisesti tehdä varman ratkaisun.



Erottamisen mahdollisia syitä "Lauma"-kirjan mukaan

  • Tappo
  • Sukupuoliset väärinkäytökset, muun muassa aviorikos, haureus ja muut "porneian" muodot
  • Luopumus
  • Juopumus
  • Varastaminen, petos
  • Tahallinen, pahansuopa valehteleminen; väärän todistuksen antaminen
  • Herjaus, panettetlu
  • Rivo puhe
  • Se ettei karta verta
  • Ahneus - uhkapelien pelaaminen, kiristäminen
  • Itsepintainen kieltäytyminen huolehtimasta perheensä aineellisesta ylläpidosta
  • Puolueettomuuden vastaiset toimet
  • Vihanpuuskat, väkivalta
  • Tupakan ja huumeiden käyttö
  • Irstaus
    



Omakohtaisia kokemuksia oikeuskomiteaistunnoista


Nimimerkki ”Soppis” kertoo omia kokemuksiaan oikeuskomiteaistunnoista

Kaikkein hirvein oli ehkä ensimmäinen komitea, joka oli, kun olin 17-vuotias. Olin aika villi tapaus ja muuttanut just omilleni, kun äidin kanssa ei ihan näkemykset kohdanneet. Äitini on siis äärimmäisen jyrkkä, fanaattinen ja joustamaton kaikessa mikä liittyy uskontoon. Jopa siinä määrin, että isäni, joka on vanhin, ei edes ymmärrä äidin mustavalkoista ja armotonta näkemystä. No joo, mutta siis, olin baari-illan päätteeksi sitten herännyt jonkun miehen luota ja menin ihan itse avautumaan vanhimmille mitä oli tullut tehtyä.

Komiteassa oli veli Armoton, veli tympeä ja veli Utelias. Huvittavan tästä komiteasta teki se, että olen vetänyt 14-vuotiaana ensi kännit Veli Vanhimman (veli Uteliaan) kanssa... Ja pari vuotta tästä ko. herra oli tuomitsemassa mua komiteassa. Komiteassa kyseltiin TODELLA yksityiskohtaisesti tapahtumista. Vaikka sanoin, että olin ollut todella humalassa, tingattiin asioita kuten "tapahtuiko moraalittomuus useita kertoja yön aikana", "saitko orgasmin", "saiko kumppanisi orgasmin", "käytittekö ehkäisyä", "nautitko", "millaisissa tunnelmissa aamulla erositte tämän miehen kanssa" jne. Vaikka olin ikäisekseni siinä vaiheessa tehnyt paljon asioita ja nähnyt vaikka mitä, toi komitean yksityiskohtainen erittäin henkilökohtaisten asioiden kuulustelu oli uskomatonta.

Siinä vaiheessa kun veli Utelias tiedusteli, oliko seksikumppanillani kunnon erektio jatkuvasti vai lopahteliko se välillä (!!!??) totesin, että en näe mitään syytä miksi näitä asioita puidaan näin yksityiskohtaisesti. Tämä kuitattiin epäilyksellä siitä, olenko oikeasti katuvainen, asenteeni oli jotenkin uhmakas kuulemma. Lopulta selvisin lähes sanktioitta, puheidenpito- ja vastailukieltoa tuli pariksi kuukaudeksi.

Seuraava komitea olikin tästä parin vuoden päästä v. 2002, kun olin jo lähestulkoon maailmassa ja seurustelin maailmallisen miehen kanssa. Vanhimmat soittelivat jatkuvasti mulle, että mun pitää tulla selvittämään asia. En muista miten ajauduin tilanteeseen, jossa olin taas komiteassa, koska tässä vaiheessa en uskonut lahkon opetuksiin millään tasolla. Vanhimmat olivat todella loukkaavia ja ilkeitä. Sama porukka oli taas koolla, ja kuulematta edes mua, komitean aluksi veli Armoton totesi, että "jos tää ois musta kiinni sä saisit kenkää eikä sua huolittais takas vähään aikaan". Olin että aha, no mut mitä me tässä komiteassa sit tehdään jos tää on kerta päätetty jo. Veli Armoton vastasi siihen että "no, koska sun isäsi on kuka on, me annetaan sen vuoksi sulle viimeinen mahdollisuus".

Ensimmäinen komitea oli tähän toiseen verrattuna siinä mielessä erilainen, että tässä asenteet oli todella aggressiiviset, kovat ja armottomat. Kaikki mitä sanoin, kyseenalaistettiin. Mulle kerrottiin, että heillä on faktaa siitä, että mä asun avoliitossa tämän miehen kanssa. (Olin muuten komitean aikaan jo eronnut tästä tyypistä). Sanoin, että ei pidä paikkaansa, me ei olla missään vaiheessa asuttu yhdessä. Vanhimmat väitti kivenkovaan, että valehtelen, ja että asia pitää lähteä tarkistamaan mun asunnolle. Näin tehtiin, ja mun kotona tehtiin tupatarkastus (!!). Lopulta kun nämä herrat eivät muuta keksineet, alkoivat inttää että miksi mulla on 120cm leveä sänky, että olen tietentahtoen päättäny harrastaa moraalittomuutta, kun olen valinnut sen levyisen sängyn. Anteeksihan ne eivät tietenkään pyytäneet sitä, että syyttelivät mua valehtelijaksi ja väittivät perättömiä juttuja.

(Jännä juttu, kuulin sitten jälkeenpäin, että eräs tienraivaajasisko oli ollut ihastunut yhteen veljeen, joka oli antanut tälle siskolle pakit ja sanonut että hän on ihastunut muhun eikä siksi halua tämän naisen kanssa mitään. Tienraivaaja oli tästä suivaantunut niin, että oli alkanut levittää musta perättömiä juttuja, kuten tämän avoliitto-homman, jonka sitten vanhimmat ottivat ihan faktana. Tietenkään tää katkera tienraivaajasisko ei saanut sanktioita valehtelusta).

Mä sain julkisen nuhteen. Jäin tän jälkeen toimettomaksi tosi nopeasti, ja elin ihan maailmassa. Meni muutama vuosi ja sain soiton toisesta seurakunnasta, että mun pitää mennä juttelemaan vanhinten kanssa. Olin vähän ihmeissään, koska en tiennyt kuuluvani siihen seurakuntaan enkä ollut ollut missään tekemisissä ko. Lahkon kanssa. Isä kuitenkin aneli ja rukoili että menisit nyt selvittämään asiat, ja mä menin. Komiteassa oli veli Lempeä + kaksi muuta Betelin herraa. Tämä komitea erosi aiemmista siinä, että nämä vanhimmat eivät olleet lynkkausmielialalla, vaan oikeasti lempeitä ja mukavia. Multa kysyttiin, onko jotain mitä haluaisin tunnustaa. Totesin pokkana vaan että no, mistä aloitetaan. En tiennyt mistä vääriteosta mua syytettiin, joten aloin heitellä randomisti kaikkea muistamaani.

Jossain vaiheessa yksi näistä vanhimmista sanoi, että "nyt riittää, että kyse on tästä ja tästä tapauksesta." Ihmettelin, miten nää voi tietää tästä tapauksesta, joka oli sattunut edellisviikonloppuna (jotkut kotibileet erään "huonostimukanaolevan" veljen luona, jossa sitten vedettiin viinaa/huumeita ja rietasteltiin.)


Tunnustin kaiken ja sanoin, että en mä varsinaisesti voi sanoa että kadun, koska en mä aio muuttaa elämäntapaani. Tästä huolimatta mä en saanut edes vastauskieltoa tai muuta sellaista. Vaan mulle ehdotettiin että haluisinko pitää puheen salilla, kannustaisiko se mua tulemaan takaisin järjestön yhteyteen. Eipä se kannustanut, mutta edelleenkään mua ei erotettu.

Tässä tapauksessa se tapa, jolla vanhimmat olivat saaneet tietää mun "väärinteosta", oli aivan oksettava. Joku veli Lahdesta oli istunut bussissa lähellä mun ystävääni, joka oli ollut näissä sekoilubileissä, ja kuullut puhelimen läpi osan keskustelua. Siis huom!: Tää tyyppi ei ollut koskaan edes tavannut mua, mutta tiesi mut nimeltä ja tiesi tämän mun kaverin. Oli salakuunnellut meidän puhelua, jossa kerrattiin viikonlopun tapahtumia ja tietämättä asioista sen enempää oli alkanut soitella ympäri Helsingin seurakuntia narauttakseen mut vanhimmille. Hän oli ehtinyt selittää mun asian kolmen seurakunnan vanhimmille, ennenkuin oikea seurakunta löydettiin. Ihmettelin, että eikö raamatun mukaan tän innokkaan kyttääjän olisi pitänyt soittaa mulle, asianomaiselle, kehoittaa tunnustamaan synti jne. Eikä silkasta narauttamisen ilosta soitella ympäri seurakuntia niin että ties missä tiedettiin tästä jutusta. Ja toki tätä oli maustettu ja muuteltu, kun ei tämä ilmiantaja edes oikeasti tiennyt mistä oli kyse.

Että semmosia reippaita komiteakokemuksia mulla; joskus jos olen jollekin kertonut näistä, mut on leimattu valehtelijaksi suoralta kädeltä, koska eihän vanhimmat kysele yksityiskohtaisesti mitään.

 

Takaisin kokemussivun alkuun
Takaisin oikeuskomitean etusivulle
Takaisin oikeuskomitean pääsivulle
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle
   



Kotisivuohjelma: KompoZer / Linux Ubuntu  *  Kuvankäsittely: GIMP / Linux Ubuntu  *  Äänenkäsittely: Audacity / Linux Ubuntu