Jehovan todistajat rikkovat henkilötietolakia tekemällä muistiinpanoja ovenavaajista kysymättä heiltä lupaa

Kommentoin hiukan ns. ”kokemusasiantuntijana” Jehovan todistajat uskonnollisen yhdyskunnan vastauksia tietosuojavaltuutetulle. Mainittakoon, että kuuluin kyseiseen järjestöön 31 vuotta, joten tiedän aika paljon heidän toimintatavoistaan. Kehystetyt tekstit ovat Jehovan todistajien puheenjohtajan Jukka Ropposen tekstejä.

Tämä Jukka Ropposen lausunto on suoraan ristiriidassa Jehovan todistajien oman virallisen tulkinnan kanssa, minkä mukaan tuli olla alamaisia ”esivalloille”. Jehovan todistajien puheenjohtaja ei alistu Suomen henkilötietolain vaatimuksiin, vaikka se on Vartiotorni-seuran virallinen kanta. Henkilötietolakiin kuuluvia asioita hoitaa esivallan edustajana tietosuojavaltuutettu, joka myös tulkitsee lain yksityiskohtia. Henkilötietolain tulkinta ei kuulu Jehovan todistajille, heille kuuluu vain lain noudattaminen. Tässä lainaus Vartiotorniseuran kirjallisuudesta:

*** Vartiotorni 1993 1/2 s. 17 kpl 11 Mitä jumalinen alamaisuus vaatii meiltä ***

Jumalinen alamaisuus vaatii myös sitä, että tottelemme esivaltoja. Roomalaiskirjeen 13:1:ssä meitä neuvotaan: ”Olkoon jokainen sielu alamainen esivalloille, sillä ei ole valtaa muutoin kuin Jumalalta; olemassa olevat vallat ovat suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina.” Nämä sanat merkitsevät muun muassa sitä, että meidän täytyy totella liikennesääntöjä ja maksaa tunnontarkasti verot ja tullit, kuten apostoli Paavali huomauttaa Roomalaiskirjeen 13:7:ssä.

Nyt Jukka Ropponen asenteellaan asettuu esivallan yläpuolelle tulkitessaan itse lakia haluamallaan tavalla. Vartiotorni kuitenkin painottaa sitä, että tulisi olla halukas suostumaan kaikkiin esivallan vaatimuksiin (kunhan ne eivät ole ristiriidassa Raamatun kanssa) ja jopa vähän sen yli mitä vaaditaan. Tässä lainaus Vartiotornista:

*** Vartiotorni 2008 15/3 s. 5 kpl 13 Ole joustava, ole tasapainoinen ***

Jeesus kiinnitti vuorisaarnassaan huomiota valtaan alistumisen tarpeellisuuteen: ”Jos joku tahtoo käydä oikeutta sinua vastaan ja saada haltuunsa aluspukineesi, anna päällysvaippasikin mennä hänelle, ja jos joku, jolla on valtaa, pakottaa sinua palvelukseen yhden kilometrin matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.” (Matt. 5:40, 41.)

Tietosuojavaltuutettu on esittänyt kannanoton, minkä mukaan ovenavaajilta täytyy kysyä lupa muistiinpanojen tekemiseen. Jehovan todistajilla ei luulisi olevan mitään sitä vastaan, koska Raamattu ei kiellä lupaa kysymästä, toisaalta se ei edes puhu mitään muistiinpanojen tekemisestä.

Se, miksi olen tähän ottanut Raamatun lainauksia, johtuu siitä, että Vartiotorni-seura ja Jehovan todistajat aina ja kaikessa vetoavat siihen, että he pyrkivät toimimaan Raamatun mukaan ja esimerkiksi ovat alamaisia esivalloille. Pitääkö tämä väite paikkansa? Sen saa jokainen päätellä todisteista.

Kukaan Jehovan todistaja ei mene ”yksilönä” ovelta ovelle saarnaamaan. Vartiotorniseura ohjeistaa Jehovan todistajia menemään saarnaamaan, ja siksi he menevät. Heiltä myös kuukausittain pyydetään raporttia ovelta ovelle -työstä, mm. siitä, montako tuntia he kuukaudessa olivat ovilla ja montako lehteä he levittivät. Numerot ovat tärkeitä heille. Jukka Ropponen lainasi Raamattua tukeakseen ovelta ovelle -työtä. Tuossa Raamatun kohdassa ei kuitenkaan pyydetä tekemään muistiinpanoja. Se on täysin Vartiotorni-seuran oma käytäntö. Ja jos niitä tehdään, niitä ei kerätä henkilökohtaiseen käyttöön vaan sitä varten, että voidaan käännyttää lisää jäseniä Jehovan todistajien seurakuntiin. Kyse on siis seurakuntien ohjaamasta työstä.

Jehovan todistajien haaratoimisto pyrkii harhauttamaan tässä kappaleessa, kun puhutaan liike-elämän kontaktiluetteloista. On muistettava, että saarnaavalla Jehovan todistajalla ja oven avaajalla ei ole mitään asiallista yhteyttä. Ovenavaaja ei ole ”asiakas”. Ovenavaajasta tehdään hänen tietämättään salaa muistiinpanoja. Kaikki liike-elämän rekisterit perustuvat taas enemmän tai vähemmän asiakassuhteeseen. Asiakkaat antavat luvan heidän tietojensa kysymiseen. Siksi asiakkaat saavat esim. tarjouksia sähköpostiin, kun he ovat luvan antaneet, ja sitä on myös kysytty. Toisin on Jehovan todistajien kohdalla.

Minua on opastettu näissä ”henkilökohtaisissa” tiedoissa, ja olen saanut sen käsityksen, että esim. tällaisessa tapauksessa on kyse henkilökohtaisista tiedostoista, joita kerätään yksityiseen tarkoitukseen: Jos joku tekee luettelon sukulaisten, tuttavien ja työtovereiden nimistä, osoitteista, puhelinnumeroista ja sähköpostiosoitteista. Tämä ei muodosta henkilörekisteriä, josta pitäisi kysyä lupa.

Jehovan todistajien kohdalla on taas kyse siitä, että he keräävät ovilla tietoja tuntemattomista ihmisistä, joilla ei ole mitään asiallista yhteyttä Jehovan todistajiin. Sen takia he tarvitsevat luvan muistiinpanoilleen. Lisäksi Jehovan todistajat menevät oville seurakuntien edustajina ja heidän ohjeistaminaan. Ei siis yksityisesti.

Tuo ”kieltolista”-asia pitää suurin piirtein paikkansa, mutta ei kokonaan. Aluekorttien väliin voidaan joskus laittaa jonkun henkilön nimi ja osoite sekä teksti: ”Kieltänyt käymästä”. Mutta tuo menetelmä ei ole aukoton.

*** Valtakunnan palveluksemme 11/1998 s. 4 kpl 9 Ole tehokas palveluksessasi ***

Ennen kuin ryhdymme työskentelemään alueella, on viisasta tarkistaa aluekortista, onko siinä merkintöjä kodeista, joiden asukkaat ovat kieltäneet meitä käymästä heidän ovellaan. Jokaiselle tällä alueella työskentelevälle julistajalle tulee kertoa näistä paikoista. Kenenkään ei pidä pyrkiä tapaamaan näitä ihmisiä omin päin, ilman palvelusvalvojan kehotusta.

Tosin näissä kieltopaikoissakin käydään, noin vuoden välein. Siihen on olemassa tällainen ohje (vaikka ovenavaaja on ehdottomasti kieltänyt enää käymästä):

Meidän tulee kuitenkin muistaa, ettei tällaisia koteja tule karttaa loputtomasti. Nykyiset asukkaat saattavat muuttaa pois. Saatamme tavata toisen perheenjäsenen, joka suhtautuu suotuisasti. On mahdollista, että ovenavaaja, jonka kanssa puhuimme, muuttaa mielensä ja suhtautuu suopeammin käynteihimme. Näin ollen jonkin ajan kuluttua asukkailta tulee tiedustella tahdikkaasti, mitä mieltä he nyt ovat.

Aluekortisto tulee tarkistaa vuosittain, ja tulee tehdä luettelo niistä kodeista, joissa on kielletty käymästä. Palvelusvalvojan ohjauksessa jotkut tahdikkaat, kokeneet julistajat voidaan määrätä käymään näissä kodeissa. Voitaisiin selittää, että tulimme tiedustelemaan, asuuko tässä vielä sama asukas. Julistajan tulee tuntea hyvin Puhu perustellen -kirjan sivuilla 15–24 oleva aineisto, jonka otsikko on ”Miten voisit raivata pois mahdollisia keskustelun esteitä”. Jos vastakaiku on suhteellisen hyvä, voidaan tulevat käynnit tehdä tavalliseen tapaan. Jos puhuteltava vastustaa edelleen, hänen luonaan ei tule käydä ennen kuin seuraavana vuonna.

Tästä nähdään, että Vartiotorniseuran ohjeen mukaan Jehovan todistajat eivät jätä rauhaan edes niitä, jotka ovat selvästi kieltäneet kotikäynnit.

Jehovan todistajien puheenjohtaja taas selittää asiaa omalla tavallaan tarkoitushakuisesti. Ensinnäkin, Vartiotorni-seuran kuukausittain julkaisema Valtakunnan palveluksemme -lehtinen antaa yksityiskohtaisia ohjeita saarnaamistoiminnasta ja myös muistiinpanojen tekemisestä. Ei niitä ohjeita ja tietoja ole tarkoitettu otettavaksi ”jos haluat noudattaa ohjeita” -tavalla. Kaikki Vartiotorni-seuran viralliset ohjeet on otettava todesta. Tämän tietää jokainen, joka on ollut JT-seurakunnan jäsen jossain vaiheessa elämää. Joka viikko seurakunta kokoontuu ”palveluskokoukseen”, missä käsitellään perusteellisesti koko Valtakunnan palveluksemme -lehtinen kannesta kanteen. Myös muistiinpanoista on ohjelmat, missä kysymyksin ja vastauksin opetetaan Jehovan todistajia keräämään tietoja ihmisistä. Ropponen pyrkii harhauttamaan lukijaa, jos hän väittää, että on yksilön asia noudattaako hän ohjeita vai ei.

Toiseksi, jos joku ei noudata joitakin Vartiotorni-seuran ohjeita, häntä aletaan pitää jotenkin kapinallisena, ja häntä aletaan syrjiä ja pitää ”huonomaineisena”. Yleensäkään Jehovan todistajille ei ole paljoa liikkumavaraa elämässään. Lähes kaiken määrää Vartiotorni-seura. Esimerkkinä voisi mainita pari tärkeää asiaa ihmisen elämän kannalta. Vartiotorni-seura jopa antaa suositukset aviopuolisoiden valitsemiseen ja koulutuksen valitsemiseen ja kieltää korkeakoulutuksen.

Nuo muka ”yksilöiden” ”henkilökohtaiseen käyttöön” kerätyt muistiinpanot on usein säilytetty tai hävitetty sellaisilla tavoilla, ettei se ole sopivaa. Olen katsonut viime kesänä netistä muutaman minuutin filmin pätkän, missä eräs mies selittää lehtiroskiksesta löytämiensä vihkojen sisältöä. Ne vihkot olivat jonkun yksittäisen Jehovan todistajan muistiinpanoja ovenavaajista. Niitä vihkoja oli ehkä neljä tai viisi, ja ne kaikki sisälsivät yksityiskohtaisia tietoja ihmisistä. Ne oli huolimattomasti heitetty roskikseen, vaikka ne sisälsivät henkilötietoja alueen ihmisistä. Filmissä ”löydön” tehnyt mies naureskeli muistiinpanoille, kun sieltä näki, millainen vastaanotto oli ollut missäkin osoitteessa, mitä kirjallisuutta oli otettu ja mistä oli keskusteltu. Eikä tämä filmin pätkä ole yksittäistapaus, netistä löytyy myös kertomus siitä, kun joku Jehovan todistaja oli vahingossa tiputtanut muistiinpanot Herätkää!-lehden kanssa postiluukusta asuntoon, jolloin asunnossa asuva oli voinut lukea kaikkien siinä talossa asuvien ihmisten tiedot.

Tuossa uskonnollisen yhdyskunnan puheenjohtaja hyökkää mahdollisimman röyhkeällä tavalla virkaan nimitettyä tietosuojavaltuutettua kohtaan. Hänen asemaansa kuuluu tulkita Suomen henkilötietolakia, ja kahteen kertaan on Jehovan todistajille tehty täysin selviksi ”pelisäännöt”. Ensin vuonna 2000 ja viimeksi kesällä 2012. Tietojen keräämiseen tarvitaan ovenavaajan lupa.

Tietosuojavaltuutetun kannanotto ei millään tavalla vaikuta uskonnonvapauteen. Ropponen yrittää taas kääntää asian pois varsinaisesta aiheesta, nimittäin siitä, että mitään ongelmaa ei ole, eikä mitään laitonta tapahdu, jos Jehovan todistajat kysyisivät luvan ovenavaajilta. Sen jälkeen muistiinpanojen tekeminen olisi laillista ja reilua myös ovenavaajaa kohtaan. Nythän tilanne on se, että Jehovan todistaja tekee muistiinpanot salaa sen jälkeen kun ovi on sulkeutunut. Ovenavaajalle ei kerrota, että hänestä kerätään tietoja. Jehovan todistajat ”unohtavat” myös sen tosiseikan, että nyt on kyseessä ovenavaajan oikeudet, mistä on laissa säädetty. Eivät Jehovan todistajat voi uskonnonvapauden varjolla rikkoa muita lakeja. Ei uskonnonvapaus ole täysin rajoittamaton, uskontoa voi harjoittaa vain yhteiskunnan muiden lakien ja määräysten puitteissa.

Tässä yhteydessä on hyvä kerrata se asenne, mikä Jehovan todistajilla on lakeja kohtaan, vaikka tämä asia ei liitykään henkilötietoihin. Etelä-Espoossa sijaitsevan kaksikerroksisen valtakunnansalin alakertaan seurakuntien vanhimmat päättivät rakentaa toisen, pienemmän valtakunnansalin, lähinnä pienten ruotsin- ja englanninkielisten seurakuntien käyttöön. Alakerrassa oli iso varastotila, mikä muutettiin valtakunnansaliksi. Vanhimmat eivät katsoneet tarpeelliseksi hakea rakennuslupaa, koska ”onhan Suomessa kokoontumisvapaus”. He vain unohtivat sen tosiseikan, että ei kokoontumisvapaus ole rajoittamaton, ei kokoontua saa missä vain, ei esimerkiksi moottoritiellä, vaan kokoontumiseen sopivassa paikassa. Niinpä valmis valtakunnansali alakerrassa julistettiin käyttökieltoon uhkasakon avulla. Koska lupaa ei ollut, koko remontti meni hukkaan.

Sen sijaan Jehovan todistajien tekemässä saarnaamistyössä kannattaa ottaa huomioon eräs Vartiotorni-seuran oma opetus. Jehovan todistajat uskovat, että ”enkelit ohjaavat saarnaamistyötä” niin, että saarnaajat menevät oikealle ovelle oikeaan aikaan. Jos kerran näin olisi, mihin tarvittaisiin muistiinpanoja, kun enkelit kuitenkin asian lopulta hoitaisivat? Tässä eräs lainaus, mikä kertoo Jehovan todistajien uskosta:

*** Vartiotorni 2009 15/5 s. 25 kpl 18 Enkelit – ”julkisesti palvelevia henkiä” ***

Nykyään enkelit eivät johdata meitä vilpitönsydämisten ihmisten luo puhumalla meille, kuten enkeli puhui Filippokselle ja ohjasi hänet etiopialaisen eunukin luo (Apt. 8:26–29). Monet nykyajan kokemukset kuitenkin osoittavat, että enkelit tukevat kulissien takana Valtakunnan saarnaamistyötämme ja opastavat meidät niiden luo, ”joilla on oikea asenne ikuisen elämän saamiseksi” (Apt. 13:48).

Jehovan todistajien yhteisön puheenjohtajalta voisi kysyä, eikö hän uskokaan järjestön viralliseen oppiin enkelien ohjauksesta? Muistiinpanot ovat siis tarpeettomia, jos kerran enkelit kuitenkin tietävät asiat ja ohjaavat toimintaa.

Jehovan todistajat voivat toki laatia kirjoituksia, jos se tehdään lakien ja määräysten puitteissa.

Ei asia muutu miksikään, vaikka kerättyjä tietoja ei luovutettaisi kenellekään eteenpäin. Itse tietojen keräämien on kielletty ilman lupaa.

Sitä paitsi on tilanteita, missä kerätyt tiedot kootaan yhteen ja ne annetaan eteenpäin. Ns. ”yhteisrynnistyksissä” tehdään näin. ”Yhteisrynnistys” tarkoittaa saarnaamista siten, että suuri joukko Jehovan todistajia menee samalle alueelle samaan aikaan. Esimerkiksi, jos on kerrostaloyhtiö, missä on neljä porraskäytävää, se voidaan käydä läpi niin, että jokaiseen porraskäytävään menee kaksi todistajaa. Näin yhteensä kahdeksan henkilöä käy läpi tuon talon samanaikaisesti. Kun kaikki ovat tehneet osansa, muistiinpanot kootaan yhteen, niin että ne voidaan antaa sen alueen ”haltijalle” käyttöön tulevia käyntejä varten. Tiedän tämän käytännön, koska silloin kun olin itse ”aktiivinen” Jehovan todistaja seurakunnan yhteydessä, näitä ”yhteisrynnistyksiä” järjestettiin aina aika ajoin. Mutta toki ne ovat vain erikoistapauksia, ei joka viikko tapahtuneita.

Vartiotorniseuran kirjallisuudessakin kerrotaan näistä ”yhteisrynnistyksistä”. Tässä esimerkki:

*** Valtakunnan palveluksemme 12/2006 s. 8 kpl 1 Onko sinulla oma alue? ***

Oma alue voi sijaita lähellä, niin että sinne pääsee nopeasti. Sitä voi käydä yksin tai jonkun toisen kanssa. Sen lisäksi että on hyödyllistä tukea yhteisrynnistyksiä silloin kun se on mahdollista, oman alueen käyminen muina aikoina voi auttaa perusteellisen todistuksen antamisessa, varsinkin niissä seurakunnissa, joilla on paljon aluetta käytävänä (Apt. 10:42).

Tuo valitus lehdistöstä on aiheeton. Lehdistö on kirjoittanut aivan oikein siitä, että Jehovan todistajat keräävät oven avaajista tietoja ilman lupaa. Tämä on tosiasia, minkä paljastumista Ropponen pahoittelee. Ei kukaan ole levittänyt mitään vihapuheita Jehovan todistajia kohtaan. Jotkut ihmiset ovat vain olleet närkästyneitä siitä, että Jehovan todistajat toimivat salaa kerätessään tietoja.

Kun Ropponen ei voi asiaperustein puolustautua, hän käy kiinni henkilöön (minuun). Se on tyypillistä Jehovan todistajille muutenkin. Aina on jossain muussa syy, ei koskaan Jehovan todistajissa ja heidän toimintatavoissaan. Se ehkä johtuu Vartiotorni-seuran perusopetuksesta ja -asenteesta. Heidän mukaansa koko maailma on Saatanan vallassa, ja siksi Jehovan todistajille tulee joskus ongelmia joidenkin asioiden kanssa. Mutta tosiasia on se, että useimmiten Jehovan todistajat ovat itse aiheuttaneet ongelmat, missä he ovat.

Jukka Ropponen sanoo, ettei kukaan ole valittanut siitä, että tietoja kerätään ilman lupaa. Vaikea ihmisten on ollut aikaisemmin valittaa tietojen keräämisestä, kun se on tehty salaa. Lisäksi hän ”unohtaa” esim. sen kuuron, joka lähetti Uskontojen Uhrien tuki ry:n kautta valituksen, minkä liitin aikaisemmin lähettämääni sähköpostiin, minkä tiedot Ropponenkin sai.

Muutenkaan ei pidä paikkaansa se, että ihmiset olisivat tyytyväisiä Suomen haaratoimiston tapaan operoida henkilötiedoilla. Olen lukenut netin suljetuilla keskustelupalstoilla kymmenien entisten Jehovan todistajien valituksia siitä, että Suomen haaratoimisto ei anna kenenkään tarkastaa kaikkia omia tietojaan, mitä on kerätty erottamisprosessin aikana sekä seurakuntiin että haaratoimistoon. Yleensä vastaus on se, että tiedot on tuhottu. Se on kummallista, koska Vartiotorni-seuralla on tarkat ohjeet siitä, miten kauan erotetuista säilytetään tietoja, useissa tapauksissa jopa määräämättömään aikaan asti. Ja aina juuri sen henkilön tiedot on tuhottu, joka vaatii omia tietojaan tarkastettavaksi. En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi saanut kaikkia tietojaan vaikka henkilötietolaki sen nimenomaan vaatii antamaan. Pelkkä erotetun kortti ei ole se, mitä pyydetään. Suurin osa on siitä syystä jättänyt kokonaan omien tietojen vaatimisen väliin, koska siitä ei ole mitään hyötyä käytännössä. Suomen haaratoimiston tietosuojakäytäntö kertoo suoraan, että he harkitsevat jokaisessa tapauksessa erikseen, annetaanko erotetun tiedot vai ei. He perustelevat sen sillä tavalla, että tietojen antaminen voisi vaarantaa Jehovan todistajien ”uskonnonvapauden”. Mutta henkilötietolaki on yksiselitteinen, tällaista harkintavaltaa ei haaratoimistolla ole. Sen menettely on lain vastainen.

Tässä nähdään konkreettisesti, mitä tarkoittaa Vartiotorni-seuran harrastama ”teokraattinen sodankäynti” (tosiasioiden vääristely ja suoranainen valehtelu silloin, kun voidaan ”minimoida” mahdolliset vahingot, mitä Jehovan todistajille aiheutuu). Ropponen oli 26.01.2012 sanonut, että lomakkeiden käyttö oli lopetettu heti vuoden 2000 jälkeen, kun tietosuojavaltuutettu oli antanut kannanoton muistiinpanojen tekemisestä ja tietojen keräämisestä ovelta ovelle -työssä. Näin olikin sen yhden muistiinpanolomakkeen kanssa. Sitä ei enää käytetä. Kuitenkin Jehovan todistajilla oli edelleen käytössä toinen lomake vieraskielisten ja kuurojen tietojen keräämistä varten. Tässä seuraavassa on Ropposen vakuutus 26.01.2012.

Vaikka yksi lomake oli lopetettu, oli olemassa edelleen toinen lomake, S-43. Vartiotorniseura yrittää selitellä väärien tietojen antamista mm. näin:

Valehtelu on aina totuudenvastaista puhetta, mutta kaikki totuudenvastainen puhe ei ole valehtelua.

Koko aikana ei ole ollut kyse Vartiotorni-seuran tietojen keräämisestä internetin kautta vaan ovelta ovelle -työssä. Ropponen yrittää taas tapansa mukaan harhauttaa.

Jehovan todistajien puheenjohtaja sanoo lomakkeen S-43 kohdalla, että ”useimmissa tapauksissa suostumus on saatu ennen kuin joku käyttää S-43-lomaketta”. Mitenkä niissä muissa tapauksissa on? Lupaa ei kysytä, se on selvä. Eräs JT-seurakunnan vanhin sanoi minulle puhelimessa elokuussa 2012, kun otin tämän asian puheeksi, näin: ”Kun minä tapaan jonkun kiinnostuneen henkilön ovella, niin minunhan ei keneltäkään lupia tarvitse kysyä”. Haaratoimisto ei ole ohjeistanut ketään kysymään lupia.

Miksi Jehovan todistajat eivät voi kysyä lupaa ovenavaajilta? Se on täysi mysteeri. Joudun palaamaan tähän helppoon kysymykseen monta kertaa, koska tämä on asian ydin, eikä siihen saada haaratoimiston vastausta.

Tässä S-43-lomakkeessa kerrotaan, että tiedot vieraskielisistä ja kuuroista tulee lähettää eteenpäin seurakunnan sihteerille ja mahdollisesti haaratoimistoon.

Jos / kun tämä asia menee tietosuojalautakuntaan, voitte halutessanne vapaasti lähettää myös tämän vastineeni sinne. Se voi auttaa näkemään Jehovan todistajien järjestön ”sisälle” ja saada sellaista tietoa mitä entinen jäsen kokemuksensa mukaan on vuosien mittaan hankkinut. On tärkeää tuntea Jehovan todistajien menettelytavat. Niissä on myös paljon ”kirjoittamattomia” sääntöjä ja tulkintoja, joita ei ehkä ymmärrä, jos lukee Vartiotorni-seuran omaa informaatiota, joka pahimmillaan on vain propagandan arvoista totuuteen verrattuna. Näin valitettavasti on.

Pyytäisin ystävällisesti saada kopion siitä tulevasta päätöksestä, meneekö asia tietosuojalautakuntaan, ja jos menee, millaisena se menee. Jos toimistollanne on jotain kysyttävää jostain yksityiskohdista tai vaikka yleisestikin, vastaan mielelläni ja perustelen kantani.