Kommentoin hiukan ns. ”kokemusasiantuntijana” Jehovan todistajat uskonnollisen yhdyskunnan "ohjeistuskirjettä seurakunnille". Mainittakoon, että kuuluin kyseiseen järjestöön 31 vuotta, joten tiedän aika paljon heidän toimintatavoistaan. Kehystetyt tekstit ovat Jehovan todistajien haaratoimiston tekstejä.
Johanneksen poika.



Laitetaan tähän näkyviin tietosuojalautakunnan selkeät vaatimukset, vaikka niitä ei seurakunnan rivijäsenille haluttukaan kertoa:
Tietosuojalautakunta kieltää henkilötietolain 44 §:n 1 kohdan nojalla Jehovan todistajat uskonnollista yhdyskuntaa keräämästä tai muutoin käsittelemästä ovelta ovelle -saarnaamistyössä henkilötietoja ilman, että jokin henkilötietolain 8 §:ssä tarkoitetuista henkilötietojen käsittelyn yleisistä edellytyksistä ja arkaluonteisten tietojen osalta saman lain 12 §:ssä tarkoitetuista ehdoista täyttyy.

Tietosuojalautakunta velvoittaa Jehovan todistajat uskonnollisen yhdyskunnan henkilötietolain 44 §:n 2 kohdan nojalla kuuden kuukauden määräajassa osaltaan huolehtimaan siitä, että yhdyskunnan tarkoituksia varten ei kerätä henkilötietoja ilman, että henkilötietolaissa tarkoitetut henkilötietojen käsittelyn edellytykset täyttyvät.
 


Jehovan todistajat edelleen pyrkivät "tulkitsemaan" henkilötietolakiin liittyvia asioita, vaikka tämä tulkinta ei heille kuulu. Tietosuoja-asioissa tulkinta kuuluu tietosuojavaltuutetulle ja tietosuojalautakunnalle.

Tietosuojavaltuutettu ja tietosuojalautakunta olivat yksiselitteisesti samaa mieltä "henkilörekisterin" pitäjästä, kun Jehovan todistajat tekevät muistiinpanoja ovelta ovelle -työssä. Rekisterinpitäjä on Jehovan todistajien seurakunta, koska se ohjeistaa ovelta ovelle -saarnaamistyön ja siihen liittyvät mahdolliset muistiinpanot. Muistiinpanot eivät ole "henkilökohtaisia, yksityisiä tarkoituksia varten" tehtyjä. Tietosuojavaltuutettu oli 03.04.2013 ottanut tällaisen selkeän kannan:
Tietosuojavaltuutettu katsoo, että yksittäiset Jehovan todistajat eivät ole ovelta ovelle saarnaamistyössä tekemiensä muistiinpanojen eikä liioin keräämiensä vieraskielisten ja kuurojen henkilöiden yhteystietojen rekisterinpitäjiä, vaan rekisterinpitäjä on Jehovan todistajat uskonnollinen yhdyskunta. Kyse ei ole myöskään henkilötietojen käsittelystä henkilötietolain 2 §:n 3 momentin tarkoittamiin yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiin. Tämän vuoksi henkilötietolakia sovelletaan kyseessä olevaan henkilötietojen käsittelyyn.

Jehovan todistajat päättivät viedä asian Helsingin hallinto-oikeuteen.



Tässä Jehovan todistajien vastauksessa kuultaa läpi edelleen se uhmakas henki, mikä on koko jutun ajan ollut havaittavissa. Eräs Jehovan todistaja -vanhin kertoi henkilökohtaisesti asiasta näin: "Kun minä tapaan ovelta ovelle -työssä kiinnostuneen ihmisen, ja me puhumme kiinnostavista asioista, minunhan ei muistiinpanoille lupaa tarvitse keneltäkään kysyä".

Toisaalta Jehovan todistajat puhuvat edellä olevassa kappaleessa "järkevyydestä". Uudessa Vartiotorni-lehdessä "järkevyyteen" kuitenkin otettiin sellainen kanta, että asia voi näyttää täysin järjenvastaiselta, mutta jos ohje tulee hallintoelimeltä, ohjetta on noudatettava sokeasti. Tässä kuvakaappaus Vartiotornista 15.11.2013 sivulta 20:

 


Tässä kappaleessa suhteellisuudentaju ja järkevyys näyttävät karanneen täysin Jehovan todistajien haaratoimiston käsistä. Jos Jehovan todistaja kysyy ovenavaajalta, voiko hän tulla keskustelemaan ja tuomaan lehtiä, ovenavaajan lupa näihin seikkoihin ei suinkaan tarkoita suostumusta kaikkien hänen henkilötietojensa keräämiseen. On hyvä muistaa, minkälaisia tietoja Jehovan todistajien sisäisessä tiedotuslehdessä pyydettiin keräämään. Tässä on ote Valtakunnan palveluksemme -lehtisestä marraskuulta 2011:


Henkilön nimi ja osoite, päivämäärä ja kellonaika, se mistä puhuttiin, mitä kirjallisuutta ovenavaaja otti, mihin uskontokuntaan hän kuuluu, onko perhettä, kiinnostuksenkohteet ja huolenaiheet, milloin uusi käynti, mihin kysymyksiin silloin vastataan. Tässäpä näitä asioita oli.

Jos Jehovan todistaja kysyy, voiko hän tuoda uudet lehdet, hän virheellisesti olettaa myönteisen vastauksen tarkoittavan sitä, että ovenavaajasta saa kerätä myös Valtakunnan palveluksessa esitetyt tiedot.

Miten lupa tuli kysyä oikeaoppisesti? Tietosuojalautakunnan puheenjohtaja Pekka Nurmi kertoo.

 Pekka Nurmi, tietosuojalautakunnan puheenjohtaja 17.09.2013, Kymmenen Uutiset:
Henkilötietolaki tuntee muitakin tällaisia oikeuttamisperusteita, mutta kyllä se tässä tapauksessa suostumuksen hankkiminen on se normaali tapa. Kun tehdään muistiinpanoja, niin pitäisi pyytää suostumus siitä kysymällä, että saanhan minä tallettaa nämä muistiinpanot ja käyttää niitä sitten jossain myöhemmässä yhteydenotossa tai sillä tavalla kuin siinä sitten sovitaan.

  


Tämän kappaleen teksti on vastoin tietosuojalautakunnan päätöstä. Ei ole todellakaan kenenkään yksilön ratkaistavissa, miten hän kerää ja välittää tietoja ovenavaajista muille. JT-seurakunta ei valvo tätä asiaa. Sen pitäisi kuitenkin ohjeistaa kaikkia Jehovan todistaja -yksilöitä toimimaan tietosuojalautakunnan määräysten mukaan. Lautakuntahan edellytti myös tätä:
Tietosuojalautakunta velvoittaa Jehovan todistajat uskonnollisen yhdyskunnan henkilötietolain 44 §:n 2 kohdan nojalla kuuden kuukauden määräajassa osaltaan huolehtimaan siitä, että yhdyskunnan tarkoituksia varten ei kerätä henkilötietoja ilman, että henkilötietolaissa tarkoitetut henkilötietojen käsittelyn edellytykset täyttyvät.

Vastuu on siis yksiselitteisesti seurakunnilla ja Jehovan todistajien yhteisöllä.

Jostain syystä Jehovan todistajat eivät maininneet sanaakaan kuurojen ja vieraskielisten ihmisten tietojen keräämisestä, vaikka heillä on käytössä lomake sitä varten, ja tietosuojavaltuutettu oli heidänkin arkaluontoisten tietojen keräämiselle asettanut selvät rajat. Esimerkiksi kuurous on arkaluontoinen tieto, mitä ei missään tapauksessa saa kerätä ilman asianomaisen nimenomaista lupaa. Vieraskielisten ihmisten tietojen keräämisessä voidaan törmätä eri etnisiin ihmisryhmiin. Nämäkin ovat arkaluontoisia tietoja. Tässä on kuurojen ja vieraskielisten ihmisten tietojen keräämistä varten laadittu lomake. Se on käytössä myös kuurojen ja vieraskielisten ihmisten tietojen välityksessä ao. kieliä osaaville Jehovan todistajille.




Vartiotorniseuralle ja Jehovan todistajille on tyypillistä pitää viranomaisten määräyksiä "hyökkäyksinä" itseään vastaan. Tämä johtuu siitä perusajatuksesta, että Jehovan todistajat ovat Jumalan kansaa ja Jehovan järjestö, muut ihmiset ovat Saatanan maailmaa.

Kirjeen lopussa oli ohje, että kirje tuli lukea seuraavassa palveluskokouksessa ja panna sitten arkistoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vain sillä hetkellä paikalla olleet kuulivat "ohjeet". Usein tärkeät kirjeet laitetaan joksikin aikaa valtakunnansalin ilmoitustaululle, jotta muutkin Jehovan todistajat voivat saada tietoa kuin pelkästään läsnä olleet, mutta tässä tapauksessa ilmeisesti ei haluttukaan tiedottaa kunnolla. No, ei kirjeen sisältökään sitä puoltanut. Pikemminkin tämä Järjestön kannalta häpeällinen tieto haluttiin mahdollisimman vähin äänin laittaa piiloon.

Loppusanat.

Jehovan todistajien tiedottaminen ulos päin medialle ja sisään päin Jehovan todistajien rivijäsenille poikkeaa toisistaan noin 180 astetta.
YLE:n uutisessa 07.11.2013 kerrottiin näin:
Ovelta ovelle kiertävien työntekijöiden ohjeet on muutettu lautakunnan vaatimusten mukaisiksi.

Seurakunnalle luetussa kirjeessä todetaan kuivasti:
Vaikuttaako tehty päätös jollain tavalla kenttäpalvelukseemme? Yleisesti ottaen ei.



Takaisin alkuun  * * *  Seuraavalle sivulle