UskoToivon kirjoituksia Suomi24-keskustelupalstalle - Jehovan todistajat




Luonnollinen kiintymys

Jehovan todistajat puhuvat paljon "rakkaudesta". Yksi hyvin paljon lainattu raamatunjae on Johanneksen 13:35. Siinä sanotaan näin: "35 Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” Onko keskuudessamme todella "rakkaus", vai osoittautuuko se vain tyhjäksi puheeksi? Mietitäänpä hetki tätä. Rakastammeko raiskaajaa enemmän kuin erotettua tai eronnutta veljeä tai sisarta?

*** On kiinnostavaa, että muinaisilla kreikkalaisilla oli neljä ”rakkautta” merkitsevää sanaa. Yksi oli e´ros, joka viittaa sukupuoliseen vetovoimaan liittyvään romanttiseen rakkauteen. ... Sitten on verisiteisiin perustuva voimakas sukurakkaus eli luonnollinen kiintymys, josta kreikkalaiset käyttivät sanaa stor·gē´. Siihen liittyy sanonta: ”Veri on vettä sakeampaa.” Tästä meillä on erinomainen esimerkki siinä rakkaudessa, jota sisarukset Maria ja Martta tunsivat veljeään Lasarusta kohtaan. ... Yksi ilmaus siitä, että me elämme ”viimeisissä päivissä”, ”kriittisissä ajoissa, joista on vaikea selviytyä”, on ”luonnollisen kiintymyksen” puute. (2. Timoteukselle 3:1, 3) Sukurakkauden puuttuessa jotkut nuoret karkaavat kotoa ja jotkut aikuisiksi kasvaneet lapset laiminlyövät iäkkäitä vanhempiaan. (Vartiotorni 15.11.1990, sivu 11)

*** Apostoli Paavali kannusti kristittyjä kehittämään tätä ominaisuutta (Ro 12:10). Paavali osoitti myös, että viimeisten päivien tunnusmerkkinä olisivat ihmiset, jotka ovat ”vailla luonnollista kiintymystä” (kreik. a´stor·goi), ja että sellaiset ihmiset ansaitsevat kuoleman (2Ti 3:3; Ro 1:31, 32). (Raamatun ymmärtämisen opas, osa 1, sivu 1261)

*** 3 Mutta tiedä tämä, että viimeisinä päivinä tulee olemaan kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä. 2 Sillä ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, pöyhkeitä, rienaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, uskottomia, 3 vailla luonnollista kiintymystä (storge) (2. Tim. 3:1-5)

Kun joku on erotettu tai eronnut jehovantodistajista, sukulaisten väliset siteet valitettavasti usein katkeavat. Vartiotorniseura on hajottanut tuhansittain perheitä, kun se ei salli sukulaisten pitää yhteyttä erotettuihin tai eronneisiin. Vanhemmat eivät saa tavata lapsiaan, lapset eivät saa tavata isovanhempiaan, serkukset on erotettu toisistaan. Ja tämä kaikki vain ihmistekoisten karttamissääntöjen takia. Raamattuhan ei kannusta meitä karttamaan sukulaisiamme edes tällaisissa tapauksissa. Ja meidän täydellinen esimerkkimme ja mallimme Jeesus Kristus ei karttanut ketään, vaikka häntä syytettiikin siitä, että hän seurusteli halveksittujen ihmisten kanssa.

Mitä Vartiotorniseura sanoikaan sukulaisten karttamisesta. Kertaus on opintojen äiti, joten kerrataanpa vähän. Valtakunnan Palveluksemme elokuussa 2002 esitti järkyttäviä ohjeita. Moista julmuutta ei moni voi käsittää. Kirjoituksen nimi oli "Ilmaise kristillistä uskollisuutta kun joku sukulainen erotetaan". Lainaus alkaa tästä:

*** Perheenjäsenten välinen side voi olla hyvin vahva. Niinpä kun aviopuoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu lähisukulainen erotetaan tai eroaa seurakunnasta, se voi olla kristitylle koettelevaa. (Matt. 10:37.) Millä tavoin uskollisten kristittyjen pitäisi kohdella tällaista sukulaista? ... Jumalan sana käskee kristittyjä olemaan seurustelematta seurakunnasta erotetun kanssa ... ”Olkoon hän [erotettu] sinulle niin kuin kansakuntien ihminen ja kuin veronkantaja.” Jeesuksen kuulijat tiesivät hyvin, että silloiset juutalaiset eivät seurustelleet tuttavallisesti pakanoiden kanssa ja että he halveksivat ja karttoivat veronkantajia. Jeesus siis neuvoi seuraajiaan olemaan seurustelematta erotettujen kanssa. (Ks. Vartiotorni 15.11.1981 s. 18–20.)
*** Tämä merkitsee sitä, että uskolliset kristityt eivät ylläpidä hengellistä toveruutta kenenkään seurakunnasta erotetun kanssa. Mutta tähän sisältyy muutakin. Jumalan sanassa sanotaan, että meidän ei pidä ’edes syödä sellaisen kanssa’ (1. Kor. 5:11). Me siis vältämme myös muuta toveruutta erotetun kanssa. Tähän sisältyvät muun muassa retket, juhlat, pallopelit, ostoksilla tai teatterissa käynnit ja ateriointi erotetun kanssa joko kotona tai ravintolassa.
*** Entä erotetun kanssa puhuminen? Vaikka Raamattu ei käsittelekään jokaista mahdollista tilannetta, 2. Johanneksen kirjeen 10. jae auttaa meitä saamaan Jehovan näkemyksen asiasta: ”Jos joku tulee luoksenne eikä tuo tätä opetusta, niin älkää koskaan ottako häntä vastaan kotiinne tai sanoko hänelle tervehdystä.” Vartiotornissa 15.11.1981 sivulla 25 sanottiin tästä: ”Pelkästään jonkun tervehtiminen voi olla ensi askel keskustelun tai ehkä jopa ystävyyden alkuunpääsyyn. Haluaisimmeko me ottaa tätä ensimmäistä askelta erotetun henkilön suhteen?” ...
*** Vartiotornin 15.11.1981 sivulla 28 sanotaan kuitenkin erotetusta tai eronneesta näin: ”Entiset hengelliset siteet on täysin katkaistu. Tämä koskee sukulaisiakin, myös välittömään perhepiiriin kuuluvia. – – Se merkitsee muutoksia siihen hengelliseen yhteenkuuluvuuteen, joka on saattanut vallita kodissa. ...
... Saattaa olla mahdollista, että tuon sukulaisen kanssa ei tarvitse olla juuri lainkaan tekemisissä. Ja jos jotkin perheasiat vaatisivatkin yhteydenottoa, niin se rajoitettaisiin epäilemättä mahdollisimman vähiin”
*** Uskollisuus Jehovalle on hyödyksi. On hyödyllistä toimia sopusoinnussa Raamatussa esitetyn erottamisjärjestelyn kanssa ja karttaa katumattomia väärintekijöitä. Näin seurakunta pysyy puhtaana ja meidän voidaan nähdä pitävän kiinni Raamatun korkeista moraalinormeista (1. Piet. 1:14–16). Se suojelee meitä turmelevalta vaikutukselta (Gal. 5:7–9). Lisäksi se suo väärintekijälle tilaisuuden hyötyä täysin saamastaan kurista, joka voi auttaa häntä tuottamaan ”rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta” (Hepr. 12:11).

Lainaus päättyi tähän. Se oli otettu Valtakunnan Palveluksemme -lehtisestä, elokuu 2002, sivut 3 ja 4.

Tuollainen sukulaisen karttaminen on juuri sitä "luonnollisen kiintymyksen puutetta", joka mainittiin 2. Timoteuskirjeen 3:3:ssa. Se on hyvin tunnusomaista jehovantodistajille. Raamattua vääristelemällä aiheutetaan suunnatonta surua ja murhetta. Helsingin Sanomat esitti ihmisten eristämisestä mielenkiintoisen ajatuksen, jonka haluan tähän lainata.

*** "Ihminen on laumaeläin. Paras keino murtaa inhimillisyys on sulkea lauman ulkopuolelle". (Helsingin Sanomat 24.06.2005, sivu D2)

Monien jehovantodistajien elämä on "murrettu" eristämällä hänet sukulaisistaan. Tämä on äärimmäistä julmuutta. Kun harkitsemme tällaisen karttamiskäytännön mielettömyyttä, on hyvä tarkastella muutamaa raamatun periaatetta. Lainaan tähän pari raamatunkohtaa, ja lukija voi käyttää tarkkanäköisyyttään arvioidessaan, miten nämä arvokkaat Jumalan sanan ajatukset soveltuvat erotettujen ja eronneiden sukulaisten karttamiseen.

*** 43 Te olette kuulleet sanotun: ’Sinun on rakastettava lähimmäistäsi ja vihattava vihollistasi.’ 44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa jatkuvasti vihollisianne ja rukoilkaa jatkuvasti niiden puolesta, jotka vainoavat teitä, 45 jotta osoittautuisitte taivaissa olevan Isänne pojiksi, koska hän antaa aurinkonsa nousta pahoille ja hyville ja antaa sataa vanhurskaille ja epävanhurskaille. (Matteus 5:43-45)

*** 13 Sillä se, joka ei harjoita armoa, saa tuomionsa ilman armoa. Armo on voitonriemuinen tuomion rinnalla. (Jaakob 2:12,13)

***5 Tulkoon järkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille. (Filippiläisille 4:5)

*** 7 Sillä Jumala ei antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja tervemielisyyden hengen. (2. Tim. 1:7)

*** 7 Mutta kaiken loppu on tullut lähelle. Olkaa sen tähden tervemieliset, ja olkaa valppaat rukousten suhteen. 8 Olkoon teillä ennen kaikkea hellittämättömän harras rakkaus toisianne kohtaan, sillä rakkaus peittää paljon syntejä. (1. Piet. 4:7,8)

Edellälainatut raamatunkohdat todistavat voimakkaasti, että meidän tulee rakastaa myös erotettuja ja eronneita lähimmäisiämme. Jos Jeesus kehotti rakastamaan jopa vihollisiamme, jotka vainoavat meitä, toki esim. erotetut sukulaisemme ansaitsevat rakkautemme.

Ettei tämä kirjoitus taas menisi pelkäksi kielteisten asioiden esittelyksi, mainittakoon tasapuolisuuden vuoksi eräs asia, jossa Vartiotorniseura kehottaa KUNNIOITTAMAAN ja YMMÄRTÄMÄÄN jopa vakavaan rikokseen syylllistyviä ihmisiä. Lainaan tähän vertailun vuoksi otteen Herätkää-lehdestä. Voitte sitten arvioida sitä, mikä on näiden asioiden suhteellinen asema sydämessänne.

Herätkää-lehti kirjoitti hyvin ymmärtäväisesti raiskaajista. Naisen piti muistaa, että raiskaajakin on vain ihminen, hänen olosuhteensa ovat voineet tehdä hänestä raiskaajan. Hän tarvitsee ymmärtämystä. Lainaus alkaa tästä:

*** Kohtele häntä kunnioittavasti
Raiskaajan uhrikseen valitseman henkilön tulisi muistaa, että raiskaajakin on ihminen. Epäilemättä jotkin hänen elinolosuhteensa ovat vaikuttaneet hänen käytökseensä. Vaikka naisen ei siis pitäisikään käpertyä pelosta eikä antaa raiskaajan säikyttää itseään, niin hänen tulisi kuitenkin kohdella miestä ymmärtäväisesti, niin kuin toista ihmistä. (Herätkää 22.05.1984, sivu 24)