UskoToivon kirjoituksia Suomi24-keskustelupalstalle - Jehovan todistajat




Heprealaisille 10:24-25

24 Ja ottakaamme huomioon toinen toisemme kannustaaksemme rakkauteen ja hyviin tekoihin, 25 jättämättä yhteen kokoontumistamme, niin kuin muutamilla on tapana, vaan rohkaisten toisiamme, ja sitä enemmän, kuta enemmän näette sen päivän lähestyvän. (Heprealaisille 10:24,25)

Tämä raamatunkohta on erittäin usein lainattu Jehovan todistajien kokouksissa. Se on hyvä raamatunkohta. Erittäin hyvä! Mutta, mutta...

On kummallista, että tuosta kohdasta yleensä sovelletaan VAIN TUO "jättämättä yhteen kokoontumistamme, niin kuin muutamilla on tapana". Kokouksiin kannustaminen on toki hieno asia, mutta samalla syyllistetään aina ne, jotka eivät jaksa tätä ylimitoitettua kokousohjelmaa. VIISI kokousta viikossa! Jeesuksen sanat päin vastoin korostavat kristityn elämäntavan KEVEYTTÄ. "Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne. Sillä minun ikeeni on miellyttävä ja minun kuormani on keveä." (Matteus 11:29,30)

No, se asia, miksi tätä heprealaiskirjettä aioin hiukan käsitellä, on ne KAKSI ASIAA, JOTKA EDELTÄVÄT NOITA KOKOUSJAKEITA. Niissähän sanotaan: "Ja ottakaamme huomioon toinen toisemme kannustaaksemme rakkauteen ja hyviin tekoihin." Meidän piti kannustaa toisiamme RAKKAUTEEN JA HYVIIN TEKOIHIN. Nämä olivat vielä tärkeämpiä asioita kuin kokoukset, koska ne mainittiin ENNEN kokousta.

Miten voimme kannustaa toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin? No esimerkiksi tutustumalla toisiimme MUUALLA kuin kokouksissa. Kun tunnemme toistemme olosuhteet ja tilanteet, voimme auttaa toisiamme, jos joku tarvitsee apua. Voimme tukea toisiamme, jos jollain on sairautta tai yksinäisyyttä. Voimme tehdä yhdessä retkiä ja viettää aikaa yhdessä keskustellen. Todelliset ystävät ovat kultaakin kalliimpia. Näitä asioita on PALJON, kun vain tiedostamme tämän. Mutta, mutta... Tässä yhteydessä tulee se SUURI mutta. Kun ei kenelläkään ole enää aikaa seurustella toisten kanssa. On kokoukset, kenttäpalvelukset ja tutkimiset. Ei jää aikaa muulle, JOS juoksee todella siinä oravanpyörässä, jonka Brooklynin veljet meille ystävällisesti ovat valmistaneet.

Minun mielestäni on suorastaan vaarallista unohtaa nuo kaksi aluksi mainittua asiaa: rakkaus ja hyvät teot. Galatalaisille 6:10 kehottaa meitä: "Todellakin siis, niin kauan kuin meillä on siihen suotuisaa aikaa, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, jotka ovat meille sukua uskossa." Meidän piti ENSISIJAISESTI tehdä hyvää niille, jotka ovat sukua uskossa. Siis veljille ja sisarille. Kokoukset ja kenttäpalvelus tuli vasta TÄMÄN JÄLKEEN. Tämä on raamatun mukainen järjestys.

Nykyinen asiaintila on varsin surullinen. Valtakunnansalilla vaihdetaan pepsodent-hymyllä varustetut muutamat lauseet "smool tookkia" ja puhutaan, että "on ilmoja pidelly". Tunnemme vain muutamat ihmiset paremmin. Meillä on todellisuudessa vain hyvin harvoja "ystäviä", tuttavia toki on sadoittain.

Tarkoittikohan Jeesus kristityn elämän tällaiseksi?