Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto




Tutustu myös näihin sivuihin:

Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Henkilötietolaki

Miten Vartiotorniseura kerää rahaa?

Vuosi 1975, ennustelu

Verikysymys

 

 



Salaisia oikeuskomiteoita ja karttamisrangaistuksia - mikä on Jehovan todistajien armottoman opin takana? - osa 2
01.06.2014 Johanneksen poika




TV7 lähetti 30.05.2014 toisen osan kolmiosaisesta sarjasta, missä Pasi Turunen pohtii Jehovan todistajien oikeuskomiteoita ja karttamisjärjestelyä. Mikä voi saada aikaan ihmisessä sen, että hän saattaa jopa katkaista luonnolliset inhimilliset välit omiin läheisiinsä ja sukulaisiinsa? Jopa äidit ja isät saattavat karttaa omia lapsiaan ja lapset omia vanhempiaan. Miten on mahdollista, että joku tällainen maailmanlaajuinen liike pääsee näitten luonnollisten siteiden väliin näin tehokkaasti?



Pasi Turunen kertaa aluksi, kuinka Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli juttua Jehovan todistajista, ja miten kuvaannollisesti kaikki on "verhon takana". Jehovan todistajat vaikenevat sisäisistä tuomioistuimistaan ja yhteisöstä lähteneiden eristämisestä. Kuukausiliite seurasi, mitä liikkeen sisällä tapahtuu.

Mikä saa aikaan sen, että jos joku Jehovan todistaja päättää erota liikkeestä tai hänet erotetaan, niin saattaa käydä näin niin kuin tässä Ilta-Sanomien uutisessa 05.05.2014 otsikolla "Entisten Jehovan todistajien karut tarinat - Minun olisi pitänyt karttaa siskoani".



Mikä voi saada aikaan ihmisessä sen, että hän saattaa jopa katkaista sellaiset luonnolliset inhimilliset välit omiin läheisiinsä ja sukulaisiinsa? Jopa äidit ja isät saattavat karttaa omia lapsiaan ja lapset omia vanhempiaan. Miten on mahdollista, että joku tällainen maailmanlaajuinen liike pääsee näitten luonnollisten siteiden väliin näin tehokkaasti? Jotta sen voisi ymmärtää, niin pitää ymmärtää jotain siitä, mitä Jehovan todistajat ensinnäkin
  • a) ajattelevat omasta järjestöstään, mitä heille siitä opetetaan ja
  • b) mitä tämä järjestö opettaa siitä, miten näissä tilanteissa tulee toimia.
Ne kokemukset, joista sinä voit lukea Helsingin Sanomien kuukausiliitteestä, eivät ole "tuulesta temmattuja" vaan niissä toteutuu juuri se kaava, joka nähdään tämän liikkeen omassa kirjallisuudessa. Osa siitä on salaista kirjallisuutta, niin kuin esim. "vanhinten kirja", jossa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten ihmisten tapaukset tutkitaan, ja kaikki merkitään salaisiin muistioihin, ja niitä säilytetään "maailman tappiin saakka" joissakin salaisissa arkistoissa.

Jotta tämän voi ymmärtää, pitää ymmärtää se, miten Jehovan todistajat opettavat omasta asemastaan. Lyhykäisyydessään se menee näin:

Matteuksen evankeliumin luvussa 24 on Jeesuksen vertaus "uskollisesta ja ymmärtäväisestä palvelijasta" (tai "orjasta", UM-käännös).

"Kuka on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen Herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestä ja jonka hänen Herransa tullessa havaitsee niin tekevän? Totisesti hän asettaa hänen kaiken omaisuutensa haltijaksi."

Jehovan todistajat opettavat tästä vertauksesta näin:

Kun Herra tulee, hän löytää palvelijan jakamasta ruokaa huonekunnalle. Jehovan todistajien opin mukaan Herra tuli jo. Jeesus tuli vuonna 1914, tosin näkymättömästi. Herra löysi 1914 Charles Taze Russellin ja raamatuntutkijat (joita ei vielä silloin kutsuttu Jehovan todistajien nimellä). Herra uskoi koko maanpäällisen omaisuutensa tälle palvelijalle. Näin ollen C.T. Russel aluksi ja myöhemmin järjestö on "orjaluokka" tai tämä palvelija, jolle Jehova on uskonut koko maanpäällisen omaisuutensa ja asioidensa hoitamisen. Tämä on taustalla siellä, miksi järjestö on niin erityisessä asemassa. Jehovan todistajat uskovat, että tämä heidän järjestönsä on ainoa hyväksytty Jumalan äänitorvi maan päällä.
 
Pasi Turunen kertoo kirjastaan, että siellä on valokopio oikeudenkäynnin pöytäkirjoista Skotlannista vuodelta 1954. Oikeudenkäynnin aikana asianajaja kysyi Frederik Franzilta (hänestä tuli myöhemmin Vartiotorniseuran presidentti):" Kuka on Vartiotorni-lehden päätoimittaja?" Franz vastasi: "Jehova Jumala itse on lehden päätoimittaja". Jumala itse toimittaa sitä lehteä! Turunen ei usko, että Jehovan todistajat sanoisivat tuota asiaa enää tällä tavalla. Mutta kun lukee Vartiotorni-lehtiä, tulee siihen tulokseen, että se sama oppi elää edelleen. Jumala puhuu ainoastaan sen järjestön kautta, järjestön julkaisujen kautta.



Kuka haluaisi epäillä sellaista lehteä, jossa Jumala itse puhuu? Kun tulee opetuksia, joiden mukaan pitää karttaa itsenäistä ajattelua, niin tavallinen Jehovan todistaja, joka on opetettu ja kasvatettu pienestä pitäen, pitää järjestöä Jumalan edustajana maan päällä. Jos hän jotain tuntee Kristuksesta, niin hän tuntee Kristuksen sillä tavalla kuin järjestö on sen hänelle esittänyt.

Kun tämän kaltaisissa lehdissä ja tämän järjestön julkaisuissa opetetaan, että sinun pitää karttaa jopa perheenjäseniäsi, jotka on erotettu, niin sinä voit ymmärtää, minkälaisen moraalisen vaatimuksen se henkisesti ihmiselle asettaa.



Pasi Turunen mainitsi ensimmäisessä osassa tutustumisen arvoisen nettisivuston "johanneksenpoika.fi". Turunen lainaa nyt tuolta nettisivulta otteen Valtakunnan Palveluksemme -lehtisestä vuodelta 2002. Tuo on vain seurakunnan jäsenille tarkoitettu julkaisu.

Elokuu 2002, Valtakunnan palveluksemme:

Perheenjäsenten välinen side voi olla hyvin vahva. Niinpä kun aviopuoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu lähisukulainen erotetaan tai eroaa seurakunnasta, se voi olla kristitylle koettelevaa. (Matt. 10:37.) Millä tavoin uskollisten kristittyjen pitäisi kohdella tällaista sukulaista? Onko sillä mitään merkitystä, kuuluuko hän kanssasi samaan huonekuntaan? Katsotaanpa ensin, mitä Raamattu tästä sanoo. Tarkastelemme siinä esitettyjä periaatteita, jotka soveltuvat yhtä lailla erotettuihin kuin seurakunnasta eronneisiinkin.

---

Tämä merkitsee sitä, että uskolliset kristityt eivät ylläpidä hengellistä toveruuttakenenkään seurakunnasta erotetun kanssa. Mutta tähän sisältyy muutakin. Jumalan sanassa sanotaan, että meidän ei pidä ’edes syödä sellaisen kanssa’ (1. Kor. 5:11). Me siis vältämme myös muuta toveruutta erotetun kanssa. Tähän sisältyvät muun muassa retket, juhlat, pallopelit, ostoksilla tai teatterissa käynnit ja ateriointi erotetun kanssa joko kotona tai ravintolassa.

Entä erotetun kanssa puhuminen? Vaikka Raamattu ei käsittelekään jokaista mahdollista tilannetta, 2. Johanneksen kirjeen 10. jae auttaa meitä saamaan Jehovan näkemyksen asiasta: ”Jos joku tulee luoksenne eikä tuo tätä opetusta, niin älkää koskaan ottako häntä vastaan kotiinne tai sanoko hänelle tervehdystä.” Vartiotornissa 15.11.1981 sivulla 25 sanottiin tästä: ”Pelkästään jonkun tervehtiminen voi olla ensi askel keskustelun tai ehkä jopa ystävyyden alkuunpääsyyn. Haluaisimmeko me ottaa tätä ensimmäistä askelta erotetun henkilön suhteen?”

Pasi Turunen kertoo sitten, että karttamissääntö ei ole mihinkään kadonnut. Päinvastoin se on vahvistunut. Vartiotorni-lehdessä 15.04.2012 sivulla 12 ja myös toukokuun 15. päivänä 2012 oli tällaiset tekstit:

Vartiotorni 15.04.2012:

Se että perhe kannattaa uskollisesti Jehovan määräystä karttaa erotettujen sukulaisten kanssa seurustelemista, voi johtaa hyviin tuloksiin. Tätä valaisee seuraava esimerkki. Eräs nuori mies oli ollut erotettuna yli kymmenen vuotta, ja tuona aikana hänen isänsä, äitinsä ja neljä veljeään ”lakkasivat olemasta” hänen seurassaan. Välillä hän yritti lyöttäytyä heidän joukkoonsa, mutta kaikki perheenjäsenet pysyivät uskollisina ja kieltäytyivät päättäväisesti pitämästä häneen yhteyttä. Kun tämä mies oli otettu takaisin seurakuntaan, hän kertoi kaivanneensa aina perheenjäsentensä seuraa, varsinkin ollessaan yksin iltaisin.

Vartiotorni 15.05.2012

Jehova vihaa syntiä, ja meidänkin tulee vihata sitä. Meidän pitäisi pysyä mahdollisimman kaukana väärinteosta eikä katsoa, miten lähelle sitä voimme mennä lankeamatta syntiin. Meidän on esimerkiksi varottava antamasta myöten luopumukselle, joka tekisi meidät kelpaamattomiksi kirkastamaan Jumalaa (5. Moos. 13:6–9). Älkäämme siksi olko missään tekemisissä luopioiden tai kenenkään sellaisen kanssa, joka väittää olevansa veli mutta tuottaa Jumalalle häpeää. Näin tulisi menetellä, vaikka kyseessä olisi joku sukulaisemme. (1. Kor. 5:11.)



Turunen viittaa taas UUT:n tekemään selvitystyöhön ja toteaa, etteivät nämä kertomukset tosiaankaan ole mitään "tuulesta temmattuja". Monet ovat joutuneet yksityiskohtaisen "syynäämisen" kohteeksi ja sitten kartetuiksi. Järjestö itse, eli Vartiotorniseura, opettaa, että näin tulee toimia.

Turunen pitää ongelmana sitä, että julkisuudessa Jehovan todistajien joku johtohenkilö voi "naama näkkärinä" todeta, että "ei meillä tämmöistä harjoiteta..."

Turunen muistelee sitä aikaa, kun hänen kirjansa ensimmäinen painos ilmestyi 1995. Tuohon aikaan oli suuri verensiirrosta johtunut kohu Suomessa, josta mm. iltapäivälehdet kirjoittivat. Eräässä onnettomuudessa menehtyi Jehovan todistaja -nainen, kun hänen käsilaukustaan löytyi allekirjoitettu "verikortti" eikä hänelle näin ollen annettu verensiirtoa.

Turunen toteaa, että järjestö tekee ihmisten puolesta jopa päätöksiä jopa elämän ja kuoleman kysymyksissä. Se ei ole mikään pieni asia.

Pasi Turunen sanoo, että on keskusteltava julkisuudessa siitä, mitä Vartiotorniseura edustaa ja mitä se todellisuudessa on.

Turunen palaa tuohon verikysymykseen, kun hän oli Jehovan todistajien tiedottajan Veikko Leinosen kanssa ohjelmassa Simo Rantalaisen ja Pauli Aalto-Setälän ohjelmassa "Hyvät, pahat ja rumat". Ohjelman alussa Pasi Turunen oli ottanut esille erottamisasian ja sanonut, että eikö saa edes tervehtiä. Veikko Leinonen oli Turusen mukaan sanonut ilmeenkään värähtämättä, että "ei ei, tässä on nyt joku väärinkäsitys". Ei siinä ole mitään väärinkäsitystä. Mutta sama meno jatkuu tänäkin päivänä. Jos kysytään jossakin A-studiossa, niin sama välttely ja kieltely. Voidaan olla mukana tekemässä eettisiä ohjeistuksia, jossa sanotaan näin, että jos joku haluaa erota, niin häneen ei pidä kohdistaa minkäänlaisia rangaistustoimenpiteitä taikka sanktioita, ja kuitenkin samaan aikaan nämä ystävät eivät ole vapaita siitä, mitä kansainvälinen Vartiotorniseuran johto sanoo Yhdysvalloista, Brooklynista, koska se edustaa Jumalan ääntä maan päällä. Niin kauan kun muutos ei tapahdu siellä, sitä ei tule tapahtumaan myöskään täällä. Ja se merkitsee sitä, että yhä useammat ja useammat Jehovan todistajat, jotka haluaisivat astua järjestön puitteista vapauteen, eivät uskalla sitä tehdä, koska he menettävät koko sosiaalisen verkostonsa ja heidän entiset ystävänsä, jopa sukulaiset alkavat heitä karttaa.

Pasi Turunen lukee nyt Ilta-Sanomista 05.05.2014 otteen eräästä kertomuksta, mikä on poimittu UUT:n selvityksestä. Kyseessä on nimimerkki "Atte".

Karttaminen alkoi jo ennen komiteaa, koska olin selvästi ilmaissut tahtoni erota jo aiemmin. En ole saanut käydä kotonani sitten vuoden 1999 syksyn. Vanhempani ja sisarukseni, sekä ainoat serkkuni ja heidän vanhempansa eivät halua olla minun kanssani missään tekemisissä. Olen muutaman kerran kokeillut ns. kepillä jäätä ja kysynyt, josko voisin käydä heitä tervehtimässä, mutta vastaus on ollut kielteinen.

Olen kärsinyt vuosia pahoista masennuksista ja nyt viime aikoina psykiatrin kanssa havaittu minulla olevan melkoisen paha trauma siitä, että kaikki läheiseni minut sitten jättivät - vain sen vuoksi, etten usko.



Pasi Turunen tähdentää sitä, ettei tarvitse tehdä mitään "syntiä", vaan syyksi riittää se, ettei usko. Mikä tahansa voi riittää syyksi joutua oikeuskomitean tutkittavaksi.

Turunen sanoo, että "jotta Jehovan todistaja voisi päästä vapauteen, hänen tarvitsee ymmärtää se tosiasia, että Vartiotorniseura ei ole Jumalan profeetta eikä puhekanava maan päällä. Päinvastoin: Vartiotorniseura on väärä profeetta. Me tiedämme sen niistä lukuisista maailman loppuun liittyvistä ennustuksista. On turha väittää, etteikö Vartiotorniseura ole yrittänyt ennakoida, minä vuonna Harmagedon tapahtuu. "Maaliviivaa" on siirretty uudestaan ja uudestaan aina eteenpäin, kun vanha on mennyt pieleen. Vartiotorniseura on osoittanut, ettei se tunne Jumalan tahtoa. Sillä on oppeja ja opetuksia, jotka ovat hengenvaarallisia, esimerkiksi verensiirtokielto. Lisäksi opit muuttuvat jatkuvasti, aina tulee "uutta valoa".

"Tämä järjestö on asettanut sellaiset rajat ja aidat, että jos tästä järjestöstä lähdet, niin sinun ei ainoastaan tarvitse pelätä sitä, että sinä tuhoudut jonkin tulikiven alla Harmagedonissa, vaan sinä joudut pelkäämään sitä, että menetät kontaktisi jopa kaikkein läheisimpiisi, jotka eivät enää puhu sinulle sen jälkeen", toteaa Pasi Turunen.
 




Katso ohjelma tästä.



TV7:n internetsivut täällä.




Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity