Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto

Johanneksen pojan uutissivut - arkisto




Tutustu myös näihin sivuihin:
Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



 
Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Henkilötietolaki

Miten Vartiotorniseura kerää rahaa?

Vuosi 1975, ennustelu

Verikysymys



 
Muita aiheita:
   



Vartiotornin varjossa -kirjan julkistamistilaisuus Helsingissä
09.09.2015 Johanneksen poika



Tämän sivun kuvat: Jari-Pekka Peltoniemi

Aila Ruohon kirja "Vartiotornin varjossa" julkistettiin keskiviikkona 09.09.2015 kello 13:00 Postitalon Filatelia-salissa Mannerheiminaukio 1B:ssä Helsingissä.

Atena-kustannuksen edustajana paikalla oli Hanna-Leena Soisalo.


Hanna-Leena Soisalo


Aila Ruoho


Eila Tiainen


Eila Tiainen haastatteli Aila Ruohoa. Hän kysyi aivan aluksi Ailalta, miksi tämä kirja julkaistiin?

Aila Ruoho kertoi, että alkusysäyksen hän sai vuoden 2014 keväällä, kun Anu Nousiainen oli kirjoittanut Helsingin Sanomien kuukausiliitteeseen artikkelin erään Jehovan todistajan irtautumisprosessista ja sitä seuraavasta karttamisesta. Jehovan todistajien virallinen tiedottaja Veikko Leinonen oli sitten julkisuudessa väittänyt, että karttamista ei ole. Leinosen mielestä vain hengelliset ja uskonnolliset siteet katkeavat ja normaalit perhesuhteet säilyvät.

Aila Ruoho oli tehnyt vuonna 2010 gradun hengellisestä väkivallasta, ja siinä yhteydessä hän oli tutustunut myös Jehovan todistajien karttamisjärjestelyyn. Myöhemmin Aila Ruoho kirjoitti samasta aihepiiristä kirjan "Päästä meidät pelosta", joka myös osittain käsitteli jehovantodistajuutta. Näin ollen Aila Ruoho tiesi, että Veikko Leinosen karttamislausunnot olivat ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Eila Tiainen: Olet haastatellut kirjaan yli 60 henkilöä. Mitä muuta kirja sisältää kuin haastatteluja?

Aila Ruoho: Kirjassa on Vartiotorni-seuran kirjallisuudesta lainauksia. Sitten siinä on myös mielenterveyteen liittyvää materiaalia ja englanninkielisestä ex-JT-kirjallisuudesta otteita.

Tiainen: Sinullahan on myös omakohtaisia kokemuksia jehovantodistajuudesta?

Ruoho: Kyllä, kaksi siskoani on Jehovan todistajia.

Tiainen: Oletko vielä väleissä siskojesi kanssa?

Ruoho: Ainakin vielä viime viikolla. Ja toinen sisko on edelleen Facebook-kaveri niin kuin ennenkin.

Tiainen: Jehovan todistajien järjestö ilmeisesti pyrkii hallitsemaan jäsentensä elämää, vähän samaan tapaan kuin Orwellin maailmassa?

Ruoho: Luin ennen tämän kirjan kirjoittamista Orwellin kirjan, ja tiettyä yhtäläisyyttä siinä on Jehovan todistajien järjestöön verrattuna.

Tiainen: Minkälainen tausta Jehovan todistajien järjestöllä on?

Ruoho: Liike syntyi Yhdysvalloissa 1800-luvun loppupuolella. Russell sai vaikutteita adventisteilta. Häntä kiinnosti kovasti Jeesuksen paluu. Vähitellen hän alkoi saada seuraajia.

Tiainen: Onko Jehovan todistajien oppi kristillinen oppi?

Ruoho: Sanoisin, että kristillisperäinen oppi, joka perustuu Raamattuun. Jehovan todistajat uskovat Jumalaan ja Jeesukseen. Jeesus on sama kuin enkeli Miikael. Häntä pidetään kyllä Jumalan poikana, mutta ei Jumalana. Jehovan todistajat eivät usko kolminaisuuteen. Jehovan todistajilla on aika isoja eroja muihin kristillisiin yhteisöihin verrattuna.

Tiainen: Jehovan todistajien oppi muuttuu. Esimerkiksi vuonna 1914 odotettiin maailman loppua. Miten oppi voi muuttua?

Ruoho: Jehovan todistajat selittävät oppien muuttumisen "valon kirkastumisella". Johonkin asiaan tulee heidän mukaansa "uutta valoa". Se ei ole Jehovan todistajien mukaan muutos vaan tarkennus.

Tiainen: Kuuluuko hallintoelimeen vain miehiä?

Ruoho: Kyllä, kaikki ovat miehiä, tällä hetkellä hallintoelimeen kuuluu 7 jäsentä.

Tiainen: Jehovan todistajilla on kokonaisvaltainen elämäntapa. Millaista on Jehovan todistajien arki?

Ruoho: Jehovan todistajilla on nykyään kahtena päivänä viikossa kokouksia. Sen lisäksi he käyvät kenttäpalveluksessa saarnaamassa. Jos lapsi kasvaa yhteisössä, hän ei osaa kyseenalaistaa tätä elämäntapaa. Lapsille on opetettu, että "meillä on totuus". He myös oppivat, että muut ovat pahoja.

Tiainen: Millaisia ammatteja Jehovan todistajilla voi olla? Usko ja elämäntapahan vaativat paljon aikaa, joten ei voi kouluttautua kovin pitkään.

Ruoho: Koulutukseen ei todellakaan kannusteta. Valtakunnan työ on aina etusijalla. Työtä tedään järjestön hyväksi. Jehovan todistajille suositellaan sellaista työtä, mihin voi kouluttautua mahdollisimman pienessä ajassa. Myös osa-aikatyötä suositellaan.

Tiainen: Mistä järjestö saa varat? Valtakunnansalit näyttävät hienoilta, eivät voi olla kovin halpoja.

Ruoho: Jäsenet lahjoittavat varat, jotka järjestö saa. Jäsenet tekevät myös järjestön hyväksi talkootyötä.

Yleisön joukosta: Ei voida myöskään unohtaa testamentteja. Kerran vuodessa Vartiotorni-lehdessä ohjeistetaan laatimaan testamentteja järjestölle. Järjestö voidaan myös nimetä henkivakuutuksen edunsaajaksi.

Tiainen: Kulkeeko rahavirtoja myös USA:han?

Ruoho: Kukaan ulkopuolinen ei oikein voi saada tietoja rahaliikenteestä. Järjestön ytimessä Suomessa on vain noin 20 vanhinta, jotka tietävät tämän rahavirtojen suunnan ja määrän.

Tiainen: Jehovan todistajien lapset eivät osallistu uskonnonopetukseen koulussa. He eivät myöskään vietä mitään juhlia ja merkkipäiviä. Millainen lasten asema on?

Ruoho: Lapsuudessa voi olla kurjaa, kun ei saa osallistua siihen mitä muut lapset tekevät. Aina pitää olla erilaisia. Se voi ahdistaa.

Tiainen: Väitetään, että Jehovan todistajien lapsia kuritetaan. Kerrotaan myös pedofiiliatapauksista. Millainen tilanne on todellisuudessa?

Ruoho: Tällä hetkellä Australiassa tutkitaan uskonnollisten yhteisöjen pedofiilitapauksia. Siellä on tullut esiin yli 1000 tapausta Jehovan todistajien keskuudessa. Niitä ei ole ilmoitettu viranomaisille.

Tiainen: Haluaisin kysyä verikysymyksestä. Miksi Jehovan todistajat eivät ota verta?

Ruoho: Sekä vanhassa että uudessa testamentissa käsketään karttamaan verta. Toisaalta Jehovan todistajilla on nykyisin sellainen käsitys, että jos veri pilkotaan oikein pieniin osiin, niitä fraktioita voi nykyisin Jehovan todistajatkin ottaa. Toisaalta, mistä niitä voi saada, kun verenluovutus on kiellettyä?

Tiainen: Kirjasta saa sen käsityksen, että kuolema olisi parempi vaihtoehto kuin järjestöstä eroaminen. Miten tämä voidaan selittää?

Ruoho: Karttamisen ja hylkäämisen pelko voi olla niin voimakasta, että henkilö voi pitää kuolemaa helpompana ratkaisuna, jolloin hän alkaa miettiä itsemurhaa.

Tiainen: Valvotaanko sitä, että Jehovan todistajat karttavat erotettuja? Onko valvonta tarkkaa?

Ruoho: Kaikkien on kartettava erotettuja ja eronneita. Sitä kyllä kontrolloidaan, noudattavatko kaikki karttamissääntöä? Jos joku ei karta, hän voi itse joutua erotettavaksi ja kartettavaksi.

Tiainen: Kirjasta saa sen kuvan, että Jehovan todistajien keskuudesta ei juuri löydy lähimmäisenrakkautta. Onko asia näin?

Ruoho: Jehovan todistajat perustelevat karttamista sillä, että se on "rakkaudellinen järjestely".

Tiainen: Miten kiteyttäisit Jehovan todistajien yhteisön?

Ruoho: Teologisesti voisi sanoa, että jehovantodistajuus on harhaoppi. Lähimmäisenrakkaus kyllä puuttuu. Vartiotorni-lehdestä löytyy sellainenkin teksti, että niitä, jotka jättävät järjestön, tuleekin vihata.

Tilaisuuden lopuksi Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila kertoi hiukan jehovantodistajuudesta.


Joni Valkila

Joni Valkila kertoi ensin siitä, miksi ihmiset suostuvat elämään tiukan kontrollin järjestössä. Hän veti esiin yllättävän asian: Jehovan todistajien "tuote" on houkuttelevampi kuin muiden yhteisöjen. Jehovan todistajien opin mukaan ihminen voi pelastua kuolematta. Tästä kerrotaan Jehovan todistajien kirjassa "Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä". Kirjan mukaan maailmanloppu tulee ihan pian, sen jälkeen tulee maanpäällinen paratiisi. Tämä on houkutteleva visio tulevaisuudesta.

Joni Valkila kertoi lisäksi, että Jehovan todistajat ovat todistuskärryineen tarjoamassa tätä houkuttelevaa tuotetta joka paikassa.

Elämä Jehovan todistajana voi olla kivaakin. Jehovan todistajat ovat tiivis yhteisö, ja siihen kuuluminen voi olla palkitsevaa. Mutta jos ei ole samaa mieltä järjestön kanssa, silloin tulee ongelmia. Elämä muuttuu painajaiseksi. Jos ihminen ajattelee eri tavalla, hän joutuu umpikujaan. Ilmiantamisen kulttuuri pahentaa tilannetta.

Jehovan todistajien yhteisö on autoritaarinen. Edes perheenjäsenet eivät välttämättä uskalla puhua avoimesti toistensa kanssa. Aina on pelko, että joku ilmiantaa toisen esimerkiksi ajatusrikoksesta tai muusta synnistä.

Karttaminen on hyvin vakava ilmiö. Se voi viedä kartettavan mielenterveyden. Kartettava voi syrjäytyä ja pahimmassa tapauksessa hän voi tehdä itsemurhan.



Virallisen julkistamistilaisuuden jälkeen oli Ihmisoikeusliiton tiloissa epävirallinen tilaisuus. Aila Ruoho toimitti kirjoja henkilöille, jotka olivat niitä etukäteen tilanneet. Ihmisoikeusliiton tiloihin saapui noin 30 kirjasta kiinnostunutta henkilöä. Keskustelu oli vilkasta. Yleisö esitti paljon kysymyksiä kirjasta, ja Aila Ruoho vastasi. Tilaisuus oli hyvin lämminhenkinen. Tässä on muutama valokuva henkilöistä, jotka antoivat luvan valokuvien ottamiseen.

  

  

  
 
 

 
Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity