Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto





Tutustu myös näihin sivuihin:
Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



 
Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Henkilötietolaki

Miten Vartiotorniseura kerää rahaa?

Vuosi 1975, ennustelu



Muita aiheita:
   



Sähköpostia opetus- ja kulttuuriministeriöstä
30.01.2017 Johanneksen poika



Tein 02.11.2015 aloitteen uskontovaltuutetun viran perustamisesta. Tuo aloite julkaisiin Kotimaa24:n blogisivulla. Kotimaa teki myöhemin jutun nettiin ja myös paperilehteen. Myös Kaleva teki uutisen aiheesta. Kotimaa24 haastatteli myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosta.


Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, kuva: Kotimaa24

Kului noin vuoisi, eikä mitään vastausta ministeriöstä kuulunut. Niinpä lähetin 29.10.2016 opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle, hänen sihteerilleen Nanna Bergmanille ja kahdelle ministerin erityisavustajalle sähköpostin, missä kyselin uskontovaltuutettualoitteestani. Sain sähköpostissa lopulta vastauksen 27.01.2017. Sen lähetti ministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo.
 


Tässä on otteita sähköpostistani opetus- ja kulttuuriministeriöön:



Päivämäärä: 29.10.2016

Lähettäjä: Jari-Pekka Peltoniemi

Vastaanottajat: Ministeri Sanni Grahn-Laasonen, ministerin sihteeri Nanna Bergman, ministerin erityisavustajat Heikki Kuutti Uusitalo ja Matias Marttinen

Aihe: Uskontovaltuutettu

Opetusministerille

Hei!

Olen huolestunut siitä, että Suomessa ei ole mitään tahoa, joka pyrkisi valvomaan uskonnollisia yhteisöjä, vaikka niiden keskuudessa tapahtuu ihmisoikeusrikkomuksia ja lain vastaisia toimia. Kukaan poliitikko ei kokemusteni perusteella halua pitkällä tikullakaan koskea tähän aiheeseen.

Suomessa on tuhansia ihmisiä, jotka kärsivät henkisestä ja hengellisestä väkivallasta, mikä johtuu muutamista tiukan linjan uskonyhteisöistä. Esimerkkinä mainittakoon Jehovan todistajat, lestadiolaiset, helluntailaiset, mormonit jne. Kaikista näistä ryhmistä tulee "asiakkaita" Uskontojen uhrien tuki UUT ry:lle, joka pyrkii auttamaan haavoittuneita ihmisiä mm. vertaistuen ja tiedottamisen avulla. Parin viime vuoden aikana myös muutama muslimitaustainen on uskaltanut ottaa yhteyttä Uskontojen uhrien tukeen, mutta he joutuvat tekemään sen todella varovaisesti, koska islam on uskonto, mistä ei noin vain lähdetä pois. Islamista eroaminen on hengenvaarallista

Ehdotin syksyllä 2015 uskontovaltuutetun viran perustamista Suomeen. Sitä koskeva blogikirjoitukseni julkaistiin Kotimaa24:ssä. Kotimaa24 ja Kaleva uutisoivat tuon asian. Myös kirjamessuilla 2015 sitä sivuttiin eräässä haastattelussa. Sinua haastateltiin Kotimaa24:ään, etkä sitä suoraan tyrmännyt. Halusit lisää aikaa määritelläksesi kantasi siihen. Mitään ei ole vuoden aikana kuitenkaan tapahtunut puoleen eikä toiseen. Pyytäisin sinua kertomaan, oletko tutustunut aiheeseen. Pidätkö uskontovaltuutettu-ideaa toimivana ratkaisuna? Jos et pidä, mikä on sinun mielestäsi vaihtoehtoinen ratkaisu hengellisen ja henkisen väkivallan rajoittamiseen uskonnollisten yhteisöjen kohdalla? Joku ratkaisu tähän täytyy löytyä, ja nyt hyviä ideoita otetaan vastaan.

Pyytäisin sinua tutustumaan tähän uskontovaltuutettu-ideaan ja jos pidät sitä kannatettavana niin jotenkin edistämään asian toteutumista. Tähän tarvitaan varmaan poliittista keskustelua ja lainsäätämistä. Se ei tietenkään tapahdu hetkessä, mutta toivottavasti tällainen henkinen ja hengellinen väkivalta saadaan kuriin Suomessa.

Terveisin:

Jari-Pekka Peltoniemi
Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n hallituksen jäsen



Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaus:





Päivämäärä: 27.01.2017

Lähettäjä:
Opetus- ja kulttuuriministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo

Vastaanottaja: Jari-Pekka Peltoniemi

Aihe: Uskontovaltuutettu


Hyvä Jari-Pekka Peltoniemi!

Kiitän yhteydenotostanne, joka koskee hyvin tärkeää asiaa. Ymmärrän hyvin huolenne siitä, miten perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat uskonnollisissa yhteisöissä. Tähän liittyviä epäkohtia on tuotu viime vuosina julkisuuteen, ja erityisesti Uskontojen Uhrien Tuki ry. tekee arvokasta työtä tällä sektorilla.

Olette ehdottanut uskontovaltuutetun viran perustamista. Asiaa on selvitetty opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja tuon tässä viestissä asiaan liittyviä näkökohtia tietoonne.

Ensimmäiseksi on syytä korostaa, että jos on syytä epäillä, että uskonnollisen yhteisön toiminnan yhteydessä on syyllistytty rikokseen, asian tutkiminen kuuluu poliisille. Poliisilla on käytössään tutkintakeinot ja valtuudet rikosten selvittämiseen. Suomessa esitutkintaviranomaisia ovat poliisin lisäksi ainoastaan tulli ja rajavartiolaitos sekä sotilasviranomaiset sotilasrikosten osalta. Tästä periaatteesta ei ole tehty poikkeuksia: aiemmassa viestissänne mainitsemanne vähemmistö-, lapsiasia- tai tasa-arvovaltuutetut eivät ole laillisuusvalvojia siinä mielessä, että heillä ei ole toimivaltaa puuttua yksittäistapauksiin määräten ketään toimimaan toisin.

Laillisuusvalvojia ovat Suomessa eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Näidenkin viranomaisten osalta on katsottu, että niillä on mahdollisuus valvoa uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa ainoastaan siltä osin, kuin nämä käyttävät julkista valtaa. Käytännössä ainut tällainen tehtävä on avioliittoon vihkiminen niiden yhdyskuntien osalta, joille tämä toimivalta on myönnetty, sillä avioliiton solmimisella on oikeudellisia vaikutuksia.

Uskonnollisten yhteisöjen piirissä tapahtuva henkinen ja hengellinen väkivalta on usein luonteeltaan sellaista, että siihen on vaikea puuttua lainsäädännön ja viranomaistoiminnan avulla. Kyse voi olla esimerkiksi uskonnollisen yhteisön sosiaalisista normeista, jotka rajoittavat muiden yhteisön jäsenten normaalia kanssakäymistä uskonnollisen yhteisön ulkopuolelle suljetun ihmisen kanssa. Valtiolla on erittäin rajoitettu toimintavapaus uskonnollisten yhteisöjen pyhänä pitämien asioiden ja toimintatapojen suhteen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.  Tämä laillisuusperiaatteena tunnettu perustuslain säännös sisältää kaksi elementtiä: toisaalta viranomaistoiminnassa ei voi toimia lainvastaisesti; toisaalta viranomaisen toiminnalla on oltava oikeusjärjestykseen nojaava laillinen peruste. Laillisuusperiaate suojaa yksityisiä toimijoita mielivallalta. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole lakiin perustuvaa toimivaltaa tarkastaa tai valvoa uskonnollisia yhdyskuntia. Tällaisen toimivallan antaminen edellyttäisi lain säätämistä sekä perustuslaillista arviointia.

Pidän todennäköisenä, että sellaisen lain, jossa viranomaisella olisi oikeus puuttua uskonnon harjoittamiseksi laskettavaan toimintaan, valmisteleminen törmäisi perustuslaillisiin ongelmiin, jotka johtuisivat uskonnon ja omantunnon vapauden erittäin vahvasta suojasta perus- ja ihmisoikeuksina. Oikeudellisesti kysymys on perusoikeuksien rajoittamisesta, mikäli viranomaisella on oikeus puuttua uskonnollisen yhdyskunnan toimintaan. Suomalainen oikeusjärjestelmä edellyttää, että perusoikeuksien rajoituksen tulee perustua lakiin, olla täsmällinen ja tarkkarajainen, rajoituksen perusteen tulee olla perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta hyväksyttävä (esim. muun perusoikeuden suojaaminen), välttämätön ja oikeasuhtainen tavoitteen saavuttamiseksi, se ei saisi ulottua perusoikeuden ytimeen, siinä tulisi huolehtia riittävistä oikeusturvajärjestelyistä  ja rajoitus ei saisi olla kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden vastainen.

Mikäli taas valtuutetun virka perustettaisiin ilman tällaista toimivaltaa (esimerkiksi ilman yleistä tarkastusoikeutta uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan), toiminta voisi piankin tuottaa vahvoja pettymyksiä. Lisäksi avoimeksi kysymykseksi jää, kuka olisi henkilö, joka voisi näyttäytyä puolueettomana ja uskottavana toimijana kaikkien uskontokuntien näkökulmasta.

Oma mielipiteeni on, että epäkohtien nostaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun tapahtuu parhaiten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välityksellä. Koulutuksella ja kasvatuksella on myös keskeinen rooli epäterveen uskonnollisen toiminnan vähentämisessä. Alati paranevat verkkoviestinnän mahdollisuudet helpottavat myös kulttien uhreiksi joutuneita saamaan tietoa oman yhteisön ulkopuolisesta maailmasta. Tätä työtä olette itsekin tehnyt verkkosivujenne välityksellä.

Ystävällisin terveisin

Heikki Kuutti Uusitalo
ministerin erityisavustaja
opetus- ja kulttuuriministeriö


  
Asiaa uskontovaltuutetusta täällä.
 
 

 
Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity