Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto





Tutustu myös näihin sivuihin:
Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



 
Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Henkilötietolaki

Miten Vartiotorniseura kerää rahaa?

Vuosi 1975, ennustelu



Muita aiheita:
   



"Kyllä lopun on pakko olla hyvin, hyvin, hyvin lähellä"
23.07.2017 Johanneksen poika



Tämän jutun otsikko on otettu Helsingin aluekonventin loppupuheesta. Tuon puheen piti Ari Hakkarainen.




Kuvat: Konventtivideo

Lauantai-iltapäivällä oli konventissa hienoja puheita. Erityisesti puhesarja Luomakunta opettaa meille kestävyyttä oli hieno, samoin Veikko Leinosen puhe lapsille. Sunnuntai-iltapäivän loppupuhe oli näihin verrattuna suuri pettymys, varsinkin teknisesti, mutta myös sisältöön olisi kaivattu jotenkin selvempää otetta. Hakkaraisen perustelut puheessa esitetyille väitteille eivät vakuuttaneet. Puheesta jäi tyhjä olo.

Kokenut konventtipuhuja Ari Hakkarainen alisuoritti tuon viimeisen puheen pitämisen. Puheesta huokui ajoittain hermostuneisuus. Hakkaraisella oli välillä valtava kiire. Mihin? Hänen äänenvaihtelunsa oli olematonta. Puhe oli monotonista ja erittäin raskasta kuultavaa.

Ari Hakkarainen luki puheensa alussa Raamatusta:

(Habakuk 1:2, 3) 2 Kuinka kauan, oi Jehova, minun on huudettava apua, etkä sinä kuule? Kuinka kauan minun on huudettava sinua auttamaan väkivallan takia, etkä sinä pelasta? 3 Minkä vuoksi sinä annat minun nähdä sitä, mikä on vahingollista, ja katselet jatkuvasti pelkkää vaivaa? Ja miksi edessäni on ryöstöä ja väkivaltaa, ja miksi on kiistaa, ja miksi syntyy riitaa?

Puheen teemaraamatunkohta oli Habakuk 2:3:

(Habakuk 2:3)  – – Sillä näky on vielä määräaikaa varten, ja se rientää kiihkeästi kohti loppua, eikä se valehtele. Vaikka se viipyisikin, odota sitä, sillä se toteutumalla toteutuu. Se ei myöhästy.

Hakkaraisen puheen teema oli "Odota sitä - - se ei myöhästy"!. Hän puhui paljon Harmagedonista ja siitä, miten lähellä se on. Hän yritti perustella asioita, mutta teki sen jotenkin sekavasti ja epäselvästi. Monet asiat jäivät jotenkin "auki". Tai ainakin kuulijasta tuntui siltä.

Hakkarainen julisti:

"Jehova on säätänyt lopun aikaa koskevat määräajat, ja hän haluaa, että tänä aikana hänen kansansa ymmärtää sen, millä kohtaa ajan virtaa ollaan menossa. Me  elämme Habakukin tavoin aikaa, jolloin Jehovan asettama määräaika tuomiolle on lähellä."

Puhuja teki sitten määräaikaan liittyen neljä kysymystä, joihin hän yritti löytää vastaukset
  1. Miksi voimme olla varmoja siitä, että tuleva tuomio ei myöhästy?
  2. Mistä tiedämme, että se tulee pian?
  3. Miten voimme odottaa sitä?
  4. Mitä tulee niiden osaksi, jotka odottavat sitä?
Hakkarainen korosti useaan kertaan, että Harmagedon ei myöhästy. Hän perusteli sen niin, että Jehovaa voidaan kutsua Ajoittajaksi suurella A-kirjaimella. Hänellä on sekä valta että voima hallita aikaa ja tapahtumia.

Hakkarainen spekuloi sillä seikalla, että Jeesus ei aikoinaan tiennyt "sitä päivää ja hetkeä", mutta kyllä hän nyt sen varmasti tietää. Tosin tuota asiaa kommentoi Mouritzkin aikoinaan ennen vuotta 1975, kun hän sanoi, ettei tule "leikitellä" sillä ajatuksella, että Jeesus ei tiennyt päivää ja hetkeä. Mouritzin mukaan riitti se, että Isä tietää.

Hakkarainen piti lopun ajan "voideltuja" todisteena siitä, että tuleva tuomio tulee pian. (Hän ei tosin ottanut huomioon sitä, että voideltujen määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, kun sen Vartiotorniseuran oppitulkinnan mukaan pitäisi vähetä, kunnes viimeinenkin voideltu on kuollut.)

Voideltujen "todistusvoima" jäi kyllä puheessa "hieman" ohueksi. Ei sillä todellisuudessa mitään voi todistaa. Jostain syystä taas palattiin aikaan 1919. Ihmisnäkökohdasta katsoen Hakkarainen totesi, että ei voi olla enää kauan ennen loppua. Tuntui siltä, että paras perustelu Hakkaraisella tiivistyi lauseeseen: "Lopun täytyy olla hyvin lähellä". Vakuuttavaa? Ei todella. Sanahelinää pikemminkin.

Hakkarainen kertoi tällaisia todisteita lopun läheisyydestä:

"Puhtaan palvonnan korottamista ja maailmanlaajuisen saarnaamistyötä koskevat ennustukset todistavat, että loppu on lähellä. Tätä kaikkea on toteutettu niin pitkälle, viety niin äärimmilleen, että ei ole enää paljon muuta odotettavissa."

Puhuja esitti paljon väitteitä, mutta hyvin vähän todellisia perusteluita. Tämä oli merkittävintä, minkä Hakkarainen sanoi sanasta sanaan:

"Kyllä lopun on pakko olla hyvin, hyvin, hyvin lähellä."

Hakkarainen painotti puheensa loppuosassa moneen kertaan hokemaa: "Paras aika on edessäpäin." "Parhaat vuodet ovat edessäpäin. Parhaat kokemukset ovat edessäpäin. Parhaat aikaansaannokset ovat edessäpäin. Todellinen elämä on edessäpäin".

Tällaisella "Sitku"-elämän filosofialla jää nykyinen elämä helposti kokonaan elämättä. Kaikki hyvä pitää siirtää tuonnemmaksi, vaikka ei ole tiedossa, tuleeko sitä parempaa aikaa koskaan. No, tällaisessa ajatusmallissa suuri osa Jehovan todistajia tosiaan elää. Elämästä ei voi edes nauttia nyt, kun pitää aina vain tähyillä eteenpäin. Moni on huomannut kuolinvuoteellaan, että elämä jäi elämättä, paljon jäi kokematta, Vartiotorniseura varasti elämän. - Surullista.

Kun Jehovan todistajat konventin jälkeen kohtaavat ovelta ovelle -työssä tai kärrytyössä henkilöitä, jotka pyytävät todisteita sille, että elämme lopun aikaa, voivatko he käyttää Hakkaraisen puhetta vastauksessaan? Tuskinpa. Moni ei varmasti löytänyt edes sitä "punaista lankaa", joka puheen jäsennyksessä saattoi olla. Hakkarainen puhui paljon ja käytti monenlaisia sanoja niin kuin pahimmillaan poliitikko, joka puhuu kuin puhekone, mutta ei sano juuri mitään konkreettista. Hakkaraisen puheesta tulee mieleen yksi Raamatun jae, valitettavasti:

(Saarnaaja 10:14)  – – Ja tyhmä puhuu paljon sanoja. – –

Voit katsoa tästä videon, jossa on otteita Ari Hakkaraisen puheen pääkohdista.



* * * * *

Hakkaraisen puheessa kerrottiin kastettujen määrä, joka oli todella pieni. Seuraavassa on lueteltu Suomessa samaan aikaan pidettyjen konventtien luvut. Haaratoimiston on syytä pitää kriisipalaveri. Kun muistaa muutaman vuoden takaisia lukuja, nämä luvut ovat kovin mitättömiä:

Helsingin ensimmäinen suomenkielinen konventti: Kastettuja 19
Helsingin englanninkielinen konventti: Kastettuja 2
Vaasan ruotsinkielinen konventti: Kastettuja 2

Yhteensä 23
 

  
Voit lukea jutun Helsingin venäjänkielisen konventin loppupuheesta täältä. Tuolta sivulta voit myös kuunnella muutaman otteen loppupuheesta englanniksi. Puhe tulkattiin venäjäksi.
 

 
Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity