Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto





Tutustu myös näihin sivuihin:
Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



 
Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Vuosi 1975, ennustelu

Verikysymys



 
Muita aiheita:
      



Ovatko kärrytodistajat tietämättömiä järjestönsä historiasta ja oppimuutoksista?
05.10.2017 Johanneksen poika



Keskiviikkona 04.10.2017 minulla oli asiaa Espoon Leppävaaraan. Menin junalla. Kauppakeskus Selloon kävellessä ei voi olla "törmäämättä" Jehovan todistajiin ja heidän kärryihinsä. Niinpä jäin keskustelemaan noin puoleksi tunniksi heidän kanssaan minua kiinnostavista asioista.

Kärryjä vartioi aluksi kaksi Jehovan todistajaa, nuori veli ja nuori sisar. Jossain vaiheessa sisar lähti paikalta ja sen jälkeen paikalle tuli vanhempi sisar. Lopulta nuori sisar tuli takaisin. Ja näin heitä oli paikalla kolme. Minä olin yksin.

Jehovan todistajat olivat hyvin ystävällisiä. Tein heille kysymyksiä ja luettelin muutamia Vartiotorniseuran opetuksen ongelmakohtia. Hämmästykseni oli suuri, kun he eivät näyttäneet tietävän järjestönsä historiasta kovinkaan paljon. En tiedä, oliko tuo aitoa tietämättömyyttä vai eivätkö he vain halunneet "tietää".

Mistä keskustelimme?

Aivan aluksi huomasin, että kärryissä oli Raamattu. Huomautin veljelle, että eikö hän tiedä, ettei kärryissä saa ohjeiden mukaan pitää Raamattua. Hän ihmetteli kovasti, ei ollut koskaan kuullutkaan tästä asiasta. Kerroin, että kyllä sellainen kirjallinen kielto on. Kotiin palattuani etsin sen. Kyseinen kielto on mainittu Valtakunnan Palveluksemme -lehtisessä vuodelta 2014. Helmikuun numerossa kerrotaan sivulla 4 ilmoituksissä näin:

▪ Kun tehdään julkista todistamistyötä käyttämällä kirjallisuuden esittelytelinettä, siihen ei tulisi laittaa esille Raamattuja. Niitä voidaan kuitenkin pitää mukana siltä varalta, että joku pyytää Raamattua tai osoittaa aitoa kiinnostusta totuutta kohtaan.

Kummallista, että kärrytyötä tekevät Jehovan todistajat eivät olleet kuulleetkaan tästä säännöstä. Olin uutisoinut tämän syyskuussa 2015. Siksi muistin asian.



No, tuo oli pikku juttu. Huumorilla sen heitin, mutta yllättävää oli, ettei tällainen "Uskollisen ja ymmärtäväisen orjan" helmi ollut mennyt tietoisuuteen perille.

Kysyin todistajilta, olivatko he olleet äskettäin siinä kokouksessa, jossa 7 minuutin ajan käsiteltiin erotetun sukulaisen karttamista. He muistivat tuon ohjelman. Kysyin, mitä mieltä he olivat ohjelman kysymyksistä. Sitä he eivät suostuneet sanomaan. Kerroin, että Kotimaa24 oli uutisoinut tuon jutun ja että toimittaja oli ollut kokouksessa kuuntelemassa. Totesin kokouksen opetuksen olleen sen, että karttaminen on totaalista, kuten videolla esitettiin. Ei edes puheluun saanut vastata. Kysyin, eikö se ole hankalaa, kun Veikko Leinonen opettaa medialle ihan toisin, vaikka toki hän lukee Vartiotorniseuran karttamissääntöjä JW.ORG:n sivuilla ja siinä puhutaan kaikkien siteiden katkaisemisesta, ei pelkästään hengellisten siteiden.


Kuvakaappaus JW.ORG:n videosta

Seuraavaksi JT-veli sanoi, että karttaminen perustuu Raamattuun. Käskin hänen lukea sieltä todisteet. Veli kaivoi 7 tuuman tabletin, mutta ei etsinytkään sitä raamatunkohtaa vaan JW.ORG:sta sen selityksen, mikä puhuu asian vierestä ja puhuu toimettomasta, joka on ajautunut pois. Vilkaisin tablettia ja tyrmäsin tuon kirjoituksen vääristelynä. Sitten veli etsi korinttilaiskirjeen kohdan ja luki siitä. Totesin, että eihän tuossa kohdassa puhuta erotetusta vaan "veljestä", joka on seurakunnan sisäpuolella. Ja jos hänet erotetaan, ei siinä puhuttu sen jälkeen mistään karttamisesta. Korostin sitä, että "ulkopuolella" olevat tuomitsee Jumala, vanhimmilla ei ole enää valtaa heihin.

Veli totesi, että on muitakin kohtia karttamisen perusteeksi, mutta ne jäivät hakematta.

Mainitsin todistajille siitä, että kun Vartiotorniseuran opit ja tulkinnat muuttuvat koko ajan, niin mistä voidaan tiedää, ovatko nykyiset opit oikein, kun nekin voivat muuttua? Vanhempi sisar sanoi, että he ymmärtävät koko ajan enemmän totuudesta. Kysyin, että miten se on mahdollista, kun välillä opit muuttuvat jopa täysin päinvastaisiksi tai muuttuvat takaisin sellaisiksi, kuin ne olivat joskus kauan sitten olleet. Otin esimerkiksi sukupolviopin ja opin esivalloista.

Kerroin ensin, että esivallat ymmärrettiin ensin maallisiksi esivalloiksi, mutta näkemys muuttui, ja vuosien ajan esivallat olivatkin Jehova ja Jeesus Kristus. Kunnes sitten oppi muutettiin takaisin alkuperäiseksi, ja nyt ne ovat samat maalliset esivallat kuin silloin aluksi. Kysyin, miten voi valo kirkastua, kun se muuttuu takaisin sellaiseksi kuin se oli alunperin ollut? Näytti siltä, että esivaltaopin muuttuminen edestakaisin oli täysin uusi asia Jehovan todistajille. Se on sikäli kumma juttu, sillä tätä oppimuutosasiaa oli käsitelty kokouksessa "seurakunnan raamatuntutkistelussa".



Mainitsin sitten esivaltoihin liittyen, että oli aika, jolloin avoliitto oli hyväksyttävää Jehovan todistajien keskuudessa. Vanhempi sisar kauhistui ja väitti minun käsittäneen väärin.

En ollut käsittänyt väärin. Tarkistin kotiin tultuani asian. Kysyin varmuuden vuoksi asiasta ystävältäni Markku Meilolta. Hän tuntee Vartiotorniseuran historian ehkä paremmin kuin kukaan muu Suomessa. Hän kertoi sähköpostissa avoliitosta näin:

Ihan ensin kuittaan pois Raamatun ajan liitot sillä, että ne olivat lähinnä nykyistä avoliittoamme vastaavia järjestelyjä.  Nk. Suuri Babylon keksi avioliittoon vihkimisen noin 1000 vuotta sitten.  Raamatuntutkijoille sekä myöhemmin jehovantodistajille avautui avoliitto vuonna 1929 heinäkuun 1. ja 15. päivän kaksiosaisella kirjoituksella The higher powers.  Tuolloin Room. 13. luvun esivallat vaihtuivat Vt-opetuksessa maallisista esivalloista Jehovaksi ja Jeesukseksi.

Tästä seurasi se, että esimerkiksi maistraatilla ei Vt-seuran mukaan ollut toimivaltaa, eli siviilivihkiminen oli pois laskuista.  Muutos tuli vuonna 1952 (yb-FI 1995 sivut 214-216).

Pieni lainaus em. vuosikirjasta:

*** yb95 s. 214-215 Meksiko ***

Vuonna 1952 annettiin Jehovan todistajien hyödyksi kaikkialla maailmassa yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten tuli panna asiat järjestykseen elämässään, mikäli mieli pysyä Jehovan järjestössä. Joissakin tapauksissa miehet olivat olleet naimisissa, lähteneet vaimonsa luota ja alkaneet elää toisen naisen kanssa eroamatta silti virallisesti vaimostaan tai avioitumatta toisen naisen kanssa. Jotkut olivat avioituneet uudelleen, vaikkeivät olleet eronneet entisestä vaimostaan. Näiden veljien tuli siksi ponnistella tosissaan oikaistakseen elämäntapansa ja voidakseen palvella Jehovaa.


Avoliittoon ei mun tiedon mukaan koskaan varsinaisesti kannustettu, tai siis asista ei pidetty meteliä, vaan se oli osa Vt-seuran tyyliä tuolla välillä. N.H. Knorr ja joku toinen kiho menivät esimerkin vuoksi avioliittoon ja muistaisin, että porukalle annettiin tuolloin 6 kuukautta aikaa virallistaa suhteensa.

Vaikeinta se oli maissa, joissa ei saanut avieroa, parhaassa tapauksessa molemmat avopuolisot olivat naimisissa toisaalle.

Afrikassa muuten sallitiin jehovantodistajien keskuudessa moniavioisuus aina vuoteen 1947 (Vartiotorni 1. syyskuuta 1995 sivu 25)

Pieni lainus em. Vartiotorni-lehdestä:

*** w95 1/9 s. 25 ”Rakkaus ei koskaan häviä” ***

Menin naimisiin Olabisi Fashugban kanssa helmikuussa 1941 ja tiesin tarpeeksi ymmärtääkseni, ettei minun tullut ottaa lisää vaimoja. Vuoteen 1947 saakka, jolloin lähetystyöntekijät tulivat, moniavioisuus oli kuitenkin yleistä seurakunnissa. Moniavioisille veljille sanottiin, että he olivat menneet naimisiin useamman kuin yhden vaimon kanssa tietämättä, että se oli väärin. Jos heillä siis oli kaksi, kolme, neljä tai viisi vaimoa, he voisivat pitää nämä, mutta heidän ei tulisi ottaa enää useampia vaimoja. Tämän mukaan me toimimme.

Mainittakoon, että Wikipedia kertoo mielenkiintoisesti, miten avioliitot solmittiin joskus kauan sitten Euroopassa. Tässä lainaus:

1100-luvulla naisilta alettiin usein vaatia miehen sukunimen ottamista ja 1500-luvun puolivälistä alkaen vanhempien ja kirkon lupaa.

Joitain paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta vuoteen 1545 asti Euroopan kristilliset avioliitot solmittiin 1. molemminpuolisesta suostumuksesta, 2. julistamalla aie naida, ja 3. suorittamalla tämän jälkeen keskinäinen yhdyntä; pappia ei tarvittu.

Keskustelu Jehovan todistajien kanssa lipsahti jotenkin myös lapsikasteeseen. Kysyin, miten on mahdollista sallia alaikäisille lapsille niin vakava ratkaisu, joka koskee koko loppuelämää, ja jota ei voi peruuttaa. Vertasin sitä siihen, että avioliitonkin saa solmia vasta aikuisena, ja siitä pääsee eroon, jos on tehnyt väärän valinnan.

Jehovan todistajat vakuuttivat, ettei lapsia painosteta menemään kasteelle. Totesin, että kyllä ns. "ryhmäpaine" on melko voimakasta. Kun kaverit ovat menneet kasteelle, lapselta aletaan kysellä hänen kasteaskeleestaan. Tietenkään ei suoraan sanota, että nyt menet seuraavassa konventissa kasteelle. Mutta lasten annetaan ymmärtää, että se askel kuuluu jokaisen Jehovan todistajan elämään. Kerroin tuntevani monia entisiä Jehovan todistajia, jotka todellakin katuivat kasteaskelta.

Kotona vähän keräsin todisteita painostukselle. Tässä muutama todiste siitä, että kyllä lapsia painostetaan kasteelle:

Onneksi en kasteelle asti koskaan mennyt vaikka kovasti siihen painostettiin. Ajattelen näitä asioita vieläkin melkein päivittäin. Kai mulla jonkinlainen trauma on... ja katkeruus järjestöä kohtaan. Se pilasi lapsuuteni. (Carrie81)

Kasteelle menin 13-vuotiaana, koska seurakunnan ystävät alkoivat "painostaa" ja kysellä miksi en ole käynyt kasteella. En tiennyt tai ymmärtänyt mitä kaste käytännössä merkitsi. (Gloria)

Kasteella kävin 13-vuoden kypsässä iässä. Jälkeenpäin ajateltuna en pysty ymmärtämään, miten kukaan voi antaa täysin keskenkasvuisen kakaran tehdä koko loppuelämäänsä koskeva päätös, ja vielä vilpittömästi kuvitella päätöksen olevan lapsen omasta päästä (ja halusta) lähtöisin. Melkein suututtaisi ellen tietäisi JT-vanhempani toimineen lähes naivin hyväuskoisesti... Kasteella siis kävin siksi että moni muukin seurakunnan nuori teki tuolloin samoin (samassa kesäkonventissa). En halunnut jäädä kavereita huonommaksi, ja olihan se hienoa olla näitä ikääntyvän seurakunnan nuoria toivoja, jotka rohkeasti ottivat askeleen Jehovan puolelle. (Mag Mell)

Sitä paitsi hallintoelimen jäsen David Splane painostaa lapsia kasteelle. Joten on turha sanoa, että painostusta ei ole. Toinen hallintoelimen jäsen kertoi JW Broadcasting -kanavan kuukausivideolla, että hän tuli hyvin iloiseksi, kun 10-vuotias lapsi meni kasteelle.



Kysyin Jehovan todistajilta, miksi Vartiotoriseuran kirjallisuudessa "maailmalliset" ihmiset tuomitaan huonoiksi ihmisiksi. Vartiotorniseuran kirjallisuus tekee heistä moraalittomia, huumeita käyttäviä ja muuten huonoa seuraa.

Vanhempi sisar sanoi, etteivät he tuomitse ketään ihmisiä. Ihmettelin vähän sitä, miten Vartiotorniseuran kirjallisuus kuitenkin kertoo heistä pahaa. Avasin puhelimeni netin ja luin otteita Vartiotorniseuran kirjallisuudesta. Miten Jehovan todistajat suhtautuvat "maailmallisiin ihmisiin", ts. sellaisiin ihmisiin, jotka eivät ole Jehovan todistajia?

Vanhempi sisar sanoi, että eivät he yksilöitä tuomitse. Kysyin, sanoinko niin. En sanonut.

Lopuksi puhuimme hieman uskonnonvapaudesta. Vanhempi sisar väitti heillä olevan uskonnonvapauden. Sanoin, että kyllä teillä on vapaus valita yhdestä vaihtoehdosta. Luin hänelle Suomen perustuslaista ja uskonnonvapauslaista muutaman kohdan.

Koska vaimoni oli keskustelun aikana jo kolme kertaa soittanut minulle ja kysynyt, milloin tulen Selloon, minun oli pakko lopettaa keskustelu. Toivotimme toisillemme hyvää jatkoa.

Aika paljon ehdimme keskustella puolessa tunnissa.

Tämän keskustelun teksti on kirjoitettu ulkomuistista. Sanamuodot eivät näin ollen ole varmastikaan kaikkialla juuri niitä, joita keskustelussa käytettiin. Mutta keskustelun kulku, ajatukset, aiheet ja väittämät pitävät 100% paikkansa. Eniten äänessä oli vanhempi sisar. Veli oli myös aluksi äänessä, mutta keskustelun loppupuolella hänellä ei ollut paljon sanottavaa. Nuorempi sisar oli lähes koko keskustelun ajan hiljaa.
 



  
Muita kärrykokemuksia täällä:
     

 
Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity