Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto

Johanneksen pojan uutissivut, arkisto



Tutustu myös näihin sivuihin:
Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



 
Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Vuosi 1975, ennustelu

Verikysymys



 
Muita aiheita:
      



Varusmies-lehti käsitteli uusimmassa numerossaan Jehovan todistajia ja siviilipalvelusta
15.04.2018 Johanneksen poika





Varusmies-lehden uusimmassa numerossa (2/2018) on kaksikin juttua, jossa käsitellään Jehovan todistajia ja siviilipalvelusta. Ensimmäisen jutun otsikko on: "He eivät opettele sotimaan".

Toinen juttu on otsikoitu: "Perustuslain rajamailla". Sen alla todetaan, että siviilipalveluksesta kieltäytyminen johtaa Suomessa valvontarangaistukseen. Tuomiot voivat kuitenkin loppua, jos korkein oikeus muuttaa tulkintalinjaansa.

Teksti ja kuvat: Varusmies-lehti.

 




Yllä mainitun kaltaiset raamatunkohdat ympäröivät Tonya, 38, kun hän varttui Jehovan todistajien yhteisössä. Maailmanlopun odottamista korostava kristillisperäinen liike on tunnettu paitsi ovelta ovelle kiertävistä saarnaajista, myös erityiskohtelustaan asevelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä.

Siinä missä moni tavallinen suomalainen nuorimies hehkuttaa jo yläasteella aikovansa hakea laskuvarjojääkäriksi tai tykkimieheksi, Tonylla kumpikaan vaihtoehto ei käynyt mielessä. Jehovan todistajat eivät yksinkertaisesti opettele sotimaan – niinhän Tonylle oli opetettu.

Ikää karttui, ja lopulta kutsuntakirje saapui. Tony kyllä kävi kutsunnoissa, mutta vain hakemassa lykkäystä: hänellä ei ollut edelleenkään aikomustakaan lähteä asepalvelukseen.

Lykkäystä irtosi, ja halutessaan Tony pystyi välttämään ase- ja siviilipalveluksen suorittamisen kokonaan. Sama koskee kaikkia Jehovan todistajia. Erillinen laki vapauttaa heidät ase- ja siviilipalveluksen suorittamisesta.

Jehovan todistaja saa kutsunnoissa aina kolme vuotta lykkäystä asepalveluksen suorittamisesta 29-vuotiaaksi asti, jolloin hänet voidaan pysyvästi vapauttaa asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana.



Tämä tapahtuu kuitenkin vain yhdellä ehdolla. Jehovan todistajan tulee osoittaa olevansa aktiivinen seurakunnan jäsen. Se tarkoittaa kuukausittaista raporttia omasta julistustyöstä sekä mahdollisia muita työtehtäviä – ja juuri tämän ehdon takia Tony päätyi käymään siviilipalveluksen.

”Nuorena oli menoa ja meininkiä, ja vaikka olinkin vielä kovasti uskossa, alkoivat muutkin asiat olla mielessä kuin se valtakunnansali. Pikkuhiljaa aloin yksinkertaisesti ajatella, että jos käyn siviilipalveluksen, minun ei tarvitse miettiä sitä hommaa”, Tony muistelee.





Tony päätyi käymään siviilipalveluksen, ja lopulta eroamaan Jehovan todistajista. Kuvituskuva.

Lähipiiri hyväksyi siviilipalveluksen

Tony päätyi suorittamaan siviilipalvelustaan paikalliseen päiväkotiin.

”Koko kokemus oli Lapinjärveä myöten mielenkiintoinen ja seikkailun omainen. Olin ollut jo pitkään ansiotyössä, joten sivari oli vuoden loma ansiotyöstä”, Tony kertoo.



Päiväkodissa Tonyn uskonnollinen tausta ei tullut ilmi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

”Kun oli joulukirkko, kerroin, etten voi osallistua siihen, koska olen Jehovan todistaja. Muissa tilanteissa todistajuuteni ei tullut ilmi.”

Vaikka toisinkin voisi kuvitella, Tonyn lähipiiri otti nuorenmiehen siviilipalveluksen vastaan hyvin. Tämä johtui siitä, että liikkeen korkeinta päätäntävaltaa New Yorkista käsin käyttävä Jehovan todistajien hallintoelin oli vuonna 1996 linjannut liikkeen hyväksyvän siviilipalveluksen. Asiasta kertoneessa liikkeen uskonnollisen lehden Vartiotornin numerossa vieläpä teroitettiin, että jos joku valitsee suorittavansa siviilipalveluksen, seurakunnan ei pidä puuttua päätökseen sen koommin.

Pian siviilipalveluksen jälkeen Tony alkoi vahvasti kyseenalaistamaan uskoaan ja erosikin lopulta liikkeestä. Nykyään Tony sanojensa mukaan saattaisi valita suorittavansa asepalveluksen, ”ihan jo kokemuksen takia”.

”Jos olisin Jehovan todistajana valinnut asepalveluksen, minut olisi erotettu välittömästi. Säännön mukaan olisin menettänyt kaikki läheiseni ja sukulaiseni. Sen jälkeen minua ei olisi enää ollut, olisin ollut kuin kuollut heille”, Tony kertoo.



Vartiotorni on Jehovan todistajien lehti. Vuonna 1996 liikkeen korkeinta päätäntävaltaa käyttävä hallintoelin hyväksyi siviilipalveluksen. Asiasta kerrottiin myös Suomessa julkaistussa Vartiotorni-lehdessä. Kuvakaappaus.

Taustalla Mooseksen laki ja evankeliumi

Jehovan todistajien ajatukset asevelvollisuudesta tulevat syvältä liikkeen perusideologiasta sekä suoraan Raamatusta.

Muun muassa Mooseksen kymmenestä käskystä viidennen, ”Älä tapa”, katsotaan olevan peruste sille, miksi asepalvelus ei ole Jehovan todistajalle vaihtoehto. Lisäksi todistajat vetoavat esimerkiksi Matteuksen evankeliumiin, jossa Jeesus käskee apostoliaan pistämään miekkansa tuppeen, sillä ”joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu”.

”Jehovan todistajat pyrkivät puolueettomuuteen niin poliittisissa kuin sotilaallisissakin asioissa. He tulkitsevat Raamattua niin, että kristityn ei tule opetella tappamaan”, Tony selittää.

Jehovan todistajat kokevat uskontonsa olevan ainoa tapa välttää Harmageddon, maailmanlopun sota, jossa Jehovan todistajia lukuun ottamatta lähes kaikki muut tuhotaan. Liike suhtautuu ulkopuolisiin uskontoihin ja uskonnottomuuteen kielteisesti.

Mikäli joku eroaa todistajayhteisöstä, katkaistaan häneen välit usein täysin. Tätä kutsutaan karttamiseksi.

Tonyn mielestä huomattava osa todistajista ei tosiasiassa ikinä saakaan mahdollisuutta valita asevelvollisuuskysymyksessä toisin.

”Valtaosa Jehovan todistajista on heidän omia lapsiaan. Jehovan todistajien lapset elävät ja hengittävät yhtä näkemystä. Voi vain miettiä, minkälaiseksi maailmankuva muotoutuu ja missä ympäristössä tehdään päätöksiä vakaumuksesta”, Tony tykittää.



Maaliskuun alussa puolustusministeri Jussi Niinistö ilmoitti puolustusministeriössä tehtävän selvitystä siitä, voidaanko Jehovan todistajat velvoittaa suorittamaan ase- tai siviilipalvelus.

Vapautuksilla on kauaskantoiset vaikutukset

Vuonna 1987 säädetty Jehovan todistajien asevelvollisuutta koskeva laki on ollut keskustelun kohteena vuodesta toiseen.

Nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö on kritisoinut Jehovan todistajien saamaa erityiskohtelua. Maaliskuun alussa hän ilmoitti puolustusministeriössä tehtävän selvitystä siitä, voidaanko Jehovan todistajat velvoittaa suorittamaan ase- tai siviilipalvelus. YK:n ihmisoikeuskomitea on puolestaan penännyt Suomea laajentamaan erityiskohtelu myös muille vakaumuksensa puolesta ase- tai siviilipalveluksesta kieltäytyville.

Asiaa on puitu myös käräjillä. Helsingin hovioikeus vapautti helmikuussa siviilipalveluksesta kieltäytyneen miehen syytteistä. Samalla hovioikeus linjasi Jehovan todistajien erityiskohtelun syrjäytyvän totaalikieltäytyjiä. Vaikka todistajien erityiskohtelusta onkin säädetty laki, hovioikeus piti sitä perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisena.



Päätös ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen, ja syyttäjä on todennut vievänsä asian korkeimpaan oikeuteen.

Vapautuslakia säädettäessä ei Tonyn mukaan ole mahdollisesti osattu huomioida sen vaikutusta Jehovan todistajien sisäiseen dynamiikkaan. Kun lykkäys on edellyttänyt aktiivista julistustoimintaa, on tämä luonut nuorille miehille tarpeen työskennellä liikkeen puolesta jopa aktiivisemmin kuin oikeasti mieli tekisi.

”Laki vaikuttaa myös ylipäätään siihen, ottavatko nuoret kastetta. Otin itse kasteen 16-vuotiaana, ja kyllähän se vapautuslaki siihen vaikutti. Siinä vaiheessahan sitä miettii tulevia kutsuntoja aika paljonkin, sillä jotain asian suhteen pitää tehdä.”

Tony on tehnyt aiheesta jopa kyselyn entisten Jehovan todistajien vertaistukiryhmässä. 25 vastaajasta 11 ilmoitti vapautuslain vaikuttaneen huomattavasti päätökseen mennä kasteelle tai jatkaa Jehovan todistajana, vaikka liike ei olisikaan enää tuntunut omalta jutulta.

Näin ollen Tony katsoo vapautuslain sitouttavan nuoria Jehovan todistajia yhteisöönsä iässä, jossa monella ei ole vielä valmiuksia tehdä suuria maailmankatsomuksellisia valintoja. Tilannetta pahentaa huomattavasti se, että valinnat ovat varsin peruuttamattomia. Jos Jehovan todistaja eroaa yhteisöstään, hän menettää karttamissäännön johdosta Tonyn mukaan kaikki tärkeimmät sosiaaliset suhteensa.

Tony tiivistääkin laillisen erityisvapauden asepalveluksen suorittamisesta olevan vetovoimatekijä yhteisölle, jonka sääntöihin kuuluu karttamissäännön kaltainen ihmisoikeudellinen epäkohta.

”Lakia säädettäessä ei ole otettu koskaan huomioon uskonliikkeille ja suljetuille yhteisöille ominaisia piirteitä ja psykologisia ilmiöitä”, Tony lataa.



”Lakia pitäisi ehdottomasti muuttaa”

Kun Tony itse kävi kutsunnoissa, vapaalippu vapautukseen tuntui oikeudenmukaiselta – vaikka sen saivatkin vain Jehovan todistajat.

”Ei sitä asiaa edes ajatellut. Jehovan todistajat ajattelevat, että he ovat sen omilla ansioillaan ansainneet.”

Nyt, liikkeestä erottuaan, Tony toteaa lain tuntuvan hyvin epäreilulta.

”Mitään perusteluja erityiskohtelulle ei ole. Lakia pitäisi ehdottomasti muuttaa. En ota kantaa siihen, mihin suuntaan, mutta tällä hetkellä se ei ole mitenkään oikeudenmukainen.”

Tonyn sukunimeä ei julkaista hänen henkilöllisyytensä suojelemiseksi





”Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellyttää, että muita vakaumuksia kohdellaan yhdenvertaisesti eikä erilaista kohtelua voida pitää hyväksyttävänä edes sen vuoksi, että vapautuslaki on säädetty poikkeuslakimenettelyssä.”

Näin perustelee Helsingin hovioikeus tuomiotaan, jossa se päätyi vapauttamaan 23-vuotiaan miehen syytteistä. Jutussa oli kyse kieltäytymisestä siviilipalveluksesta eli niin sanotusta totaalikieltäytymisestä, joten kapulakielisiin sanoihin sisältyy monella tapaa historiallinen päätös. Aiemmin totaalikieltäytymisestä on poikkeuksetta annettu tuomio, ja kieltäytyjät on määrätty joko vankeus- tai valvontarangaistukseen eli käyttämään niin sanottua jalkapantaa. Nyt niin ei tehty.

Hovioikeuden vapauttavassa tuomiossa on yksinkertaistaen kyse perustuslain ja siviilipalveluslain ristiriidasta. Hovioikeus katsoi, että siviilipalveluslain pykälää 74, jonka mukaan siviilipalveluksesta kieltäytymisestä tulee määrätä vankeuteen, ei voida soveltaa. Hovioikeuden mukaan syy on se, että pykälä on ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon kanssa, sillä Jehovan todistajat on samanaikaisesti vapautettu suorittamasta siviilipalvelusta.

Kun Jehovan todistajat siis välttyvät palvelukselta kokonaan, lyödään muista syistä palveluksesta kieltäytyville nilkkaan jalkapanta. Perustuslain mukaan tällainen eriarvoinen kohtelu ei ole hyväksyttävää.

Jos taas tavallinen laki on ristiriidassa perustuslain kanssa, tulee tuomioistuimen antaa etusija perustuslaille. Siviilipalveluslain kohdalla soppaa sekoittaa kuitenkin vielä se, että Jehovan todistajat on aikanaan vapautettu palveluksessa poikkeuslailla, jotka hyväksytään perustuslain säätämisjärjestyksessä.



Juridisesti kysymys on monimutkainen. Aiemmin tuomioistuimet eivät ole nähneet siviilipalveluslain vankeus-pykälän ja perustuslain välillä ristiriitaa. Myös Helsingin hovioikeuden 7-henkisestä kokoonpanosta 3 tuomaria – siis niukka vähemmistö – oli sitä mieltä, että ristiriitaa ei ole ja tilanteessa tulisi antaa tuomio.

Perustuslakiblogissa tapausta arvioivan Turun yliopiston oikeustieteen professorin Juha Lavapuron mukaan tapauksessa on kyse kahdesta erillisestä tulkintaongelmasta. Ensinnäkin kysymys oli Lavapuron mukaan siitä, onko omantunnonsyistä asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta kieltäytyneen valittajan tuomitseminen rangaistukseen perustuslain 6 pykälässä kiellettyä syrjintää, kun Jehovan todistajat on vapautettu heitä koskevan erityislain perusteella. 

”Toiseksi kysymys oli siitä, oliko syrjintään liittyvä ristiriita tavallisen lain soveltamisen ja perustuslain välillä sillä tavoin ilmeinen, että tuomioistuimen tuli jättää siviilipalveluslain rangaistussäännös soveltamatta”, Lavapuro arvioi.



Hovioikeuden päätöksen perusteluista – sekä äänin 4-3 vähemmistöön jääneiden tuomarien erikseen antamista omista perusteluista – on luettavissa, että tapauksessa erimielisyyttä aiheutti vain jälkimmäinen kysymys. Hovioikeus oli yksimielinen siitä, että totaalikieltäytyjän tuomitseminen vankilaan on syrjintää, mutta erimielinen siitä, onko syrjintätilanne niin ilmeinen, että tuomiota ei pidä antaa. Niin sanottu ilmeisyysvaatimus on perustuslaissa asetettu edellytykseksi, jotta tuomioistuin voi antaa perustuslaille etusijan ja jättää tavallisen lain – tässä tapauksessa siviilipalveluslain – soveltamatta.

”Erimielisyys ei koskenut sitä, oliko Jehovan todistajien ja toisenlaiseen vakaumukseen siviilipalvelusta kieltäytymisensä perustaneen syytetyn erilainen kohtelu syrjivää, vaan sitä, kärjistyikö syrjintä ilmeiseksi perustuslainvastaisuudeksi”, kiteyttää professori Martin Scheinin Perustuslakiblogissa.



Suomessa perustuslaki ja siviilipalvelus laki ovat ristiriidassa mitä tulee Jehovan todistajiin. Kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö

Vaikka hovioikeudessa käsitellyssä tapauksessa on kyse vain yksittäisestä totaalikieltäytyjästä, voi tapauksella olla vaikutuksia koko suomalaiseen asevelvollisuusjärjestelmään. Huomionarvioista on kuitenkin, että päätös ei vielä ole lainvoimainen ja sen käsittely jatkuu mitä ilmeisimmin korkeimmassa oikeudessa. Vielä ei ole selvää, mille kannalle oikeuslaitos tapauksessa kallistuu: vaikka Helsingin hovioikeus jätti syytetyn tuomitsematta, merkitsevä on nimenomaan korkeimman oikeuden kanta.

Jos korkein oikeus päätyy Helsingin hovioikeuden kanssa samalle linjalle ja jättää tuomion antamatta, edustaa se muutosta korkeimman oikeuden tulkintakäytäntöön, jota myös alemmat tuomioistuimet seuraavat.  Käytännössä korkeimman oikeuden vapauttava päätös tarkoittaisi siitä sitä, että ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyminen olisi mahdollista ilman, että siitä määrätään rangaistusta. Esimerkiksi Puolustusvoimat on pitkään korostanut asevelvollisuuden pakollisuuden tärkeää merkitystä, sillä se takaa Puolustusvoimielle käyttöön riittävän määrän varusmiehiä, joista voidaan kouluttaa reserviin sodan ajan joukot.

Tilanne asettaisi sekä Puolustusvoimat että lainsäätäjän hankalaan asemaan. Korkeimman oikeuden ratkaisun myötä ainakin jotain lakia olisi muutettava.



Yksi ratkaisu olisi siviilipalveluslain vankeus-pykälän poistaminen tai vaihtoehtoisesti Jehovan todistajia koskevan poikkeuksen laajentaminen muulla tavoin. Siitä taas seuraisi tilanne, jossa asevelvollisuudesta kieltäytyminen johtaisi siviilipalvelukseen, mutta siviilipalveluksesta kieltäytyminen olisi mahdollista ilman rangaistusta.

Toinen vaihtoehto on yksinkertaisesti kumota Jehovan todistajien erivapaus. Se poistaisi myös yhdenvertaisuusongelman, johon Helsingin hovioikeus tuomionsa perusti. Ongelmallista kun ei – hieman yksinkertaistettuna – ole se, että totaalikieltäytyjiä tuomitaan valvontarangaistukseen, vaan se, että heitä tuomitaan, vaikka Jehovan todistajia ei tuomita.

Ratkaisu olisi kuitenkin monin paikoin riskialtis. Se nostaisi pintaan Suomen YK:n ihmisoikeuskomitealta ja kansainvälisiltä järjestöiltä saamat toistuvat huomautukset totaalikieltäytyjien kohtelusta ja herättäisi varmasti äänekästä vastustusta. Lisäksi tarkasteltaviksi tulisivat Suomen kansainväliset velvoitteet ja perustuslain asettamat raamit, jotka voisivat osaltaan mutkistaa Jehovia koskevan poikkeuksen kumoamista.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) mukaan puolustusministeriössä selvitetään nyt, voidaanko Jehovan todistajat velvoittaa suorittamaan ase- tai siviilipalvelus.

”Katsotaan mitä korkein oikeus päättää. Oma kantani on kyllä se, että on syytä poistaa tällainen. Vakaumukset asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan, se ei kuulu tämän päivän yhteiskuntaan”, Niinistö sanoi A-studiossa hovioikeuden tuomion jälkeen.



Välttääkseen asevelvollisuuden suorittamisen, miespuolisen Jehovan todistajan on osoitettava aktiivisuutta esimerkiksi jakamalla Jehovan todistajien Vartiotorni lehtiä. Kuva: Jehovan todistajat

Jehovan todistajien vapautus perustuu 1980-lukulaiseen poikkeuslakiin, joka säädettiin sen seurauksena, että Jehovan todistajat muodostivat suurimman osan vankilaan asti päätyneistä aseistakieltäytyjistä. Osaltaan poikkeuslain kumoamista on vältelty siksi, että sen uskotaan nostavan tuomion saavien totaalikieltäytyjien määrät nousuun.

”Jehovan todistajat on vuosikymmenet tunnettu siitä, että he ovat aseistakieltäytyjiä ja kieltäytyvät myös siviilipalveluksesta. Näin oli ennen. Siksi Jehovan todistajia varten säädettiin laki, joka vapautti heidät siviilipalveluksesta, jotta heidän ei tarvitsisi enää mennä vankilaan”, selostaa Jari-Pekka Peltoniemi.

Peltoniemi on entinen Jehovan todistaja, joka myös istui vankilassa kieltäydyttyään ase- ja siviilipalveluksesta. Nyt Peltoniemi kirjoittaa Jehovan todistajiin kriittisesti suhtautuvaa Johanneksenpoika-blogia, jossa hän on käsitellyt myös Jehovan todistajien vapauttamista siviilipalveluksesta.

Peltoniemen mukaan Jehovan todistajat voisivat jo nyt suorittaa siviilipalveluksen. Taustalla on hänen mukaansa vuonna 1996 tehty oppimuutos, joka määritteli siviilipalveluksen täysin sallituksi.

”Näin ollen Jehovan todistajien ei enää tarvinnut kieltäytyä siviilipalveluksesta vakaumuksensa takia. Mutta kun heidät oli Suomessa vapautettu, he eivät halunneet luopua saavutetusta edusta”, Peltoniemi arvioi.

Hänen mukaansa Jehovan todistajia koskevan poikkeuksen poistaminen ei ajaisi Jehovan todistajia valvontarangaistuksen kärsijöiksi, vaan siviilipalvelukseen.



Jehovan todistajien tiedottaja Ari Hakkarainen taas kommentoi Helsingin Sanomille, että päätyminen siviilipalveluksen tai valvontarangaistukseen ”riippuisi lain sisällöstä ja yksittäisten Jehovan todistajien omastatunnosta”. Ainakaan selvää estettä siviilipalveluksen suorittamiselle ei siis olisi.

Hakkarainen ei kysyttäessä halunnut ottaa kantaa siihen, kumpi olisi Jehovan todistajien mielestä parempi vaihtoehto, heitä koskevan poikkeuksen kumoaminen vai sen laajentaminen koskemaan myös muita vakaumuksia.

”Seurakuntamme ei ota kantaa lainsäädäntöön, joka on valtiovallan tehtävä. Jokainen Jehovan todistaja tekee oman henkilökohtaisen ratkaisunsa Raamatun periaatteiden ja omantuntonsa mukaisesti”, Hakkarainen sanoi HS:lle.

Jari-Pekka Peltoniemen mukaan hänen tiedossaan on ainakin kolme tapausta, joissa Jehovan todistaja on suorittanut siviilipalveluksen vapaaehtoisesti.



Hovioikeuden tuomio saanut aikaan laajaan julkisen keskustelun Jehovan todistajien vapautuksesta. Kuva: Korkein oikeus

Vaikka korkein oikeus lopulta päätyisi vanhalle kannalleen, jonka mukaan totaalikieltäytyjiä voidaan myös nykylainsäädännön aikana tuomita valvontarangaistukseen, on hovioikeuden tuomio saanut jo nyt aikaan laajaan julkisen keskustelun Jehovan todistajien vapautuksesta ja totaalikieltäytyjien kohtelusta. Aiemmin keskustelu ei ole noussut pintaan edes Suomen saamien kansainvälisten huomautusten myötä.

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö kommentoi heti tuomion tultua julki, että totaalikieltäytyjien vankeusrangaistukset ovat olleet sivistysvaltiolle häpeäpilkku. Hänen mukaansa hovioikeuden vapauttavan päätöksen jälkeen on syytä muuttaa myös lakia, jotta totaalikieltäytyminen vakaumuksen perusteella ei olisi enää rangaistavaa. Toinen Niinistö, sinisiä edustava puolustusministeri, on asiassa päinvastaisella kannalla: Jehovan todistajien vapautus on pikemminkin syytä poistaa.

Useat perustuslakiasiantuntijat pitävät nykytilannetta huolestuttavana. Esimerkiksi Perustuslakiblogiin aiheesta kirjoittaneet Juha Lavapuro ja Martin Scheinin, jotka ovat Suomen johtavia perusoikeusasiantuntijoita, pitävät hovioikeuden enemmistön perusteluja vähemmistöä uskottavampina. He siis ratkaisivat tapauksen myös korkeimmassa oikeudessa syytetyn eduksi.



Jos niin käy, pääsevät Niinistöt ja muut poliitikot riitelemään aiheesta toden teolla, sillä helppoja ratkaisuja tilanteessa ei ole. Samalla käydään oletettavasti keskustelu myös koko asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuudesta.

 
Kirjoittaja on oikeustieteen maisteriopiskelija ja Varusmies-lehden entinen päätoimittaja
 





  
Alkuperäiset Varusmies-lehden internetsivut täällä:
   

 
Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity