Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto

Johanneksen pojan uutissivut, arkisto



Tutustu myös näihin sivuihin:
Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



 
Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Vuosi 1975, ennustelu

Verikysymys



 
Muita aiheita:
      



Watchtower Library -ohjelma on päivittynyt - Vartiotornit nyt myös siinä vuodesta 1950 alkaen
02.05.2018 Johanneksen poika




Kuva: Watchtower Library suomi

Vähän aika sitten JW.ORG:ssa olevaan Vartiotornin Verkkokirjastoon lisättiin suomenkieliset Vartiotorni-lehdet vuosilta 1950 - 1969. Nyt sama aineisto on päivittynyt myös Watchtower Library suomi kirjasto-ohjelmaan. Tämä on hieno ele Vartiotorniseuralta. Nyt kaikki ihmiset, joilla on mahdollisuus käyttää tuota mainiota työkalua, saivat runsaasti lisää materiaalia. Vanhan kirjallisuuden lisääminen on tärkeää sen takia, että myös järjestön menneisyyden tunteminen on tärkeää. Mikä opetus on pysynyt samanlaisena? Mikä on muuttunut?

Kirjasto-ohjelman käyttäminen on helppoa ja nopeaa. Muutamalla hiiren klikkauksella löytyy vaikka mitä mielenkiintoista. Tässä on muutama esimerkki vanhoista "herkkupaloista".


 
*** Vartiotorni 1953 15/10 s. 319 Lukijain kysymyksiä ***

● Onko Raamatun mukaista otaksua, että Kristuksen ruumiin 144000 jäsentä käytetään täyttämään niiden enkelien tyhjät paikat, jotka kapinoivat ja joista tuli paholaisia ja jotka Kristus heitti pois taivaasta, jotta siten taivaan valta-alueen vahvuus säilytettäisiin lukumäärältään samana? – J. D., Intia.

Ei ole mitään suoranaista raamatunkohtaa, mikä osoittaisi, että Kristuksen ruumiin eli seurakunnan 144000 jäsentä käytettäisiin täyttämään niiden yhtä monen enkelin paikat, jotka tulivat uskottomiksi, seurasivat Saatanaa ja tulivat paholaisiksi ja jotka tuhotaan. Yksikään noista uskottomista enkeleistä oi ollut samanlaisella henkitasolla, kuin mihin ne 144000 kirkastetaan; vaikka siis taivaaseen tuodaankin 144000, niin – jos lukumäärä olisi sama – olisi yhä 144000 paikkaa sillä tasolla, minkä nuo paholaiset omistivat aikaisemmin ja miltä ne jättivät paikkoja tyhjiksi. Ja kuka ottaisi sitten Saatanan paikan? Ei ainakaan Kristus, sillä hän oli jo taivaallisen järjestön jäsen ennen maahan tuloaan, sen jäsen ennenkuin Saatanaksi muuttunutta suojaavaa kerubia oli olemassakaan. (Ilm. 3:14) Jeesuksen ei voitaisi koskaan ajatella ottavan Saatanan aikaisemmin taivaassa omaamaa paikkaa, sillä Jeesus on kirkastettu korkeampaan asemaan, kuin mikä hänellä oli alkujaan, ja sekin alkuperäinen asema oli ylempi kuin tuon poispoikenneen kerubin. (Fil. 2:9–11) Koska ei ole ketään, joka täyttäisi Saatanan kerran omaaman paikan, niin ei näytä Raamatun mukaiselta väittää, että niitä 144000 käytettäisiin täyttämään se luku taivaassa, mikä jäi vajaaksi, kun paholaiset poistettiin sieltä. Taivaan henkiluomusten lukua ei ole määrätty, ja Jehova Jumala voi aina luoda niitä lisää
 

 
*** Vartiotorni 1954 1/1 s. 15 Lukijain kysymyksiä ***

● Sekä Jeremian 25:33 että Hesekielin 39:12 viittaa Harmagedonissa surmattuihin, mutta toinen sanoo kumminkin, ettei kuolleita haudata, ja toinen, että ne haudataan. Miten nämä kaksi kohtaa saadaan sopusointuun keskenään? – W. B., Kanada.

Jeremian 25:33 sanoo: ”Ja [Jehovan] surmaamia on oleva sinä päivänä maan äärestä maan ääreen. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata; he tulevat maan lannaksi.” Jehovan surmaamia eivät Harmagedonissa säilyneet kokoa eivätkä suorita muodollista hautausta murehtimisineen ja valittajaisineen. Ei ole muistokiviä osoittamassa, missä heidän jäännöksensä lepäävät, ja kuvaamassa heidän ylösnousemustoivoaan. Heidän entistä olemassaoloaan ei pidetä Jehovan muistissa, niin että hän herättäisi heidät kuolleista, eivätkä Harmagedonin taistelussa varjeltuneet Jehovan palvelijat muista näitä jumalattomia surmatuita kunnioittavasti surren. Jumalattomien ihmisten kauan pahoin kohtelemat villit linnut ja maaeläimet kaivavat heidän luunsa puhtaiksi. – Hes. 39:4, 17–20; Ilm. 19:17–21.

Mutta Harmagedonissa hengissä varjeltuvat eivät salli kuitenkaan maan olla siroiteltu täyteen kalvenneita luita, vaan hautaavat ne puhdistaakseen maan, niinkuin Hesekielin 38:12 sanoo: ”Niitä hautaa Israelin heimo seitsemän kuukautta puhdistaaksensa maan.” Mooseksen laki julisti saastaiseksi seitsemäksi päiväksi jokaisen, joka kosketti ruumiiseen, ja tuollaiset jäännökset saastuttavat samaten maankin. Surmatun rikollisen jättäminen esille merkitsi maan saastuttamista, ja laki vaati hänen hautaamistaan tämän välttämiseksi. (4. Moos. 19:11; 5. Moos. 21:23) Hinnomin laakson toofet saastutettiin tekemällä se jätteitten ja kuolleitten ruumiitten kaatopaikaksi. (2. Kun. 23:10) Siitä syystä täytyy Harmagedonissa surmattujen luut haudata aikanaan, mutta vain maan puhdistamiseksi eikä heidän olemassaolonsa muistoksi eikä ylösnousemustoivon ilmaisemiseksi.
 

 
Vuoden 1954 maaliskuun 15. päivän Vartiotornissa oli kirjoitus "Lasten kasvatus uuden maailman yhteiskunnassa". Tuossa kirjoituksessa neuvottiin Jehovan toditaja -perheen vanhempia viemään pienetkin lapset kokouksiin. Kappaleessa 8 on tarkat ohjeet:

*** Vartiotorni 1954 15/3 s. 89-90 kpl 8 Lasten kasvatus uuden maailman yhteiskunnassa ***

8 Lasten tulee ehdottomasti käydä näissä kokouksissa ja istua hiljaa. Huomaa, että Jumala käskee lapsia olemaan läsnä kokouksissa: ”Kutsu kansa kokoon, miehet ja naiset sekä pienokaiset ja tilapäinen asukkaasi, joka on porttiesi sisäpuolella, jotta he kuuntelisivat ja jotta he oppisivat, koska heidän täytyy pelätä Jehovaa, sinun Jumalaasi, ja pitää huoli siitä, että he toteuttavat kaikki tämän lain sanat.” (5. Moos. 31:12, Um) Pienokaisia ei pitänyt eristää vanhemmista, ei tullut lähettää mihinkään pyhäkouluun saamaan erikoisopetusta, vaan heidän piti pysyä samassa seurakunnassa, ”jotta he kuuntelisivat ja jotta he oppisivat”. Ja mitä heidän piti kuunnella? Erityisesti kirjoitettua Lakiako, mikä olisi tehty yksinkertaiseksi lasten sulatettavaksi? Ei, he kuuntelivat sellaisiakin vaikeita asioita, jollaisia on Kolmannessa Mooseksen Kirjassa! He kuuntelivat ja oppivat, ja kun he eivät ymmärtäneet, niin he kysyivät myöhemmin vanhemmiltaan. Pienokaisia ei tule nykyäänkään syrjäyttää ääntäläpäisemättömään huoneeseen mellastamaan, eikä ole viisasta varata heille pikkuesineitä, joilla he leikkivät ja joita he pudottelevat kokousten aikana. Muista, että kun Jehova määräsi heidät olemaan läsnä, niin hänen tarkoituksensa oli: ”jotta he kuuntelisivat ja jotta he oppisivat”. Jos Israelin pienokaiset voivat kuunnella Kolmatta Mooseksen Kirjaa ja oppia, niin nuoret voivat nytkin kuunnella paljon keveämpiä asioita ja oppia. Tämä tapa ei ehkä näytä oikealta ihmisistä, mutta se on oikea Jumalan edessä.

Samassa lehdessä oli kirjoitus "Lasten kurittaminen elämään". Kappaleissa 2-4 kerrotaan näin:

*** Vartiotorni 1954 15/3 s. 92-93 kpl 2-4 Lasten kurittaminen elämään ***

2 Monet lapsipsykologian tutkijat panevat lapsiin merkin ”kädet irti”, kuten eräs heistä, joka sanoi: ”Ymmärrättekö te, äidit, että joka kerran, kun te lyötte lastanne, te osoitatte vihaavanne lastanne?” Jehova sanoo: ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, mutta joka häntä rakastaa, se häntä [ahkerasti] kurittaa.” Lyöminen voi pelastaa lapsen elämän, sillä Jehova sanoo: ”Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta. Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta [sheolista] hänen sielunsa pelastat.” Ja taas: ”Haavoittavat iskut puhdistavat pois pahan; lyönnit tekevät puhtaiksi sisimmän.” Jehova voi katsoa ihmisten ja lasten sisimpään, ja hän teki näin erääseen aikaan, mikä oli esikuva meidän ajastamme, ja näki: ”Ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka.” Mikä oli parannuskeino? ”Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.” – Sananl. 13:24; 23:13, 14; 20:23, Ts; 1. Moos. 8:21; Sananl. 22:15.

3 Eräitten lasten kanssa joutuu tilanteisiin, joissa sanat eivät riitä, ja vanhemmista saattaa täytyä tulla tekoihin tarttuvia miehiä ja naisia, jotka käyttävät vitsaa varjellakseen lasta turmeltumasta. Vaikka se ymmärtää sinun sanasi, niin se ei kenties välitä niistä, niinkuin Sananlaskujen 29:19 sanoo: ”Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen; hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele.” Kahta jaetta myöhemmin (Sananl. 29:21) ne sanovat: ”Jos palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee, tulee hänestä lopulta kiittämätön.” Tämä pitää paikkansa myöskin vanhempien hemmottelemista lapsista. Lapsilla ei ole lainkaan kunnioitusta niitä jumaloivia tai leväperäisiä tai hemmottelevia vanhempia kohtaan, jotka pidättyvät oikaisusta; ne tulevat sellaisille vain vaativammiksi ja vähemmän kunnioitusta osoittaviksi. Toisaalta taas kuritus, mikä on viisaasti, kohtuullisesti ja armeliaasti annettu, saa kunnioitusta osakseen, niinkuin Paavali kirjoitti heprealaisille: ”Meillä oli isät, jotka olivat meidän lihaamme, kurittamassa itseämme, ja me annoimme heille kunnioituksen. . . . Mikään kuri ei näytä tosin sillä kertaa olevan ilahduttavaa, vaan surullista, mutta se tuottaa kuitenkin jälkeenpäin niille, joita sillä on valmennettu, rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta.” (Hepr. 12:9, 11, Um) Sellaisen kuritusen tarkoituksena on valmentaminen eikä tuskallinen rankaiseminen.

4 Muista kurittaessasi sananlaskua: ”Harkitsematon toiminta ei ole hyvä, ja liika hätäisyys osuu harhaan.” Lyönnin antaminen äkillisessä vihassa on todistuksena huonoista vaikuttimista, nimittäin kuohahtaneen isän tai äidin tunnepaineen purkautumisesta. Sellainen kuritus tapahtuu itsekkään helpotuksen saamiseksi eikä rakkaudesta lapseen. Monissa tapauksissa löydetään ratkaisu näiden kahden äärimmäisyyden – ei koskaan lyöntejä ja aina lyöntejä – väliltä. Mutta näin ei ole kaikissa tapauksissa. On otettava huomioon kyseisen lapsen luonne ja mielenlaatu. Toiset ovat hyvin herkkiä, eivätkä sellaiset voimakkaat toimenpiteet kuin lyöminen ole ehkä tarpeellisia. Toiset voivat olla niin kovia, että tällaiset voimakkaat menettelytkään eivät vaikuta. Seuraavat kaksi sananlaskua on kirjoitettu ihmisistä: ”Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!” ”Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.” (Sananl. 19:2, Ak; 10:13; 17:10) Niin on lastenkin laita. Jotkut ovat herkempiä kuin toiset; muutamat sävyisempiä kuin toiset. Nuhde voi kurittaa heitä enemmän kuin piiskaus toisia, jotka ovat uppiniskaisempia ja joiden lapsensydämeen voi olla kietoutunut tavallista enemmän tyhmyyttä.

Kappaleessa 8 vielä kootaan yhteen periaatteita:

*** Vartiotorni 1954 15/3 s. 93-94 kpl 8 Lasten kurittaminen elämään ***

8 Kun teemme siis yhteenvedon kurituskysymyksestä, niin se tulee antaa rakkaudessa eikä vihaisin huudahduksin tai lyönnein. (Sananl. 15:1) Rangaistukset voivat vaihdella nöyrän tai itsepäisen luonteen mukaan. Sinä voit rangaista pidättämällä kiintymyksenosoituksen tai palkita antamalla sellaisen osoituksen. Sinä voit eristää niskoittelevan lapsen tottelevaisten seurasta tai kieltää sitä osallistumasta perheen iloihin tai olla antamatta sille sen mieleistä jälkiruokaa tai hauskutusta, tai sinun täytyy ehkä toisinaan käyttää kirjaimellista vitsaa säilyttääksesi kodin järjestyksen.

Nämä neuvot eivät ehkä ihan täytä nykyisiä lastenkasvatusnormeja, mutta 1950-luvulla tuollainen kasvatusmalli saattoi olla valtaväestönkin keskuudessa normaalia.
 


Voit löytää nämä aiheet joko Watchtower Library suomi -kirjasto-ohjelmasta tai Vartiotornin Verkkokirjastosta.

 
 

 
Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity