Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto

Johanneksen pojan uutissivut, arkisto



Tutustu myös näihin sivuihin:
Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



 
Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Vuosi 1975, ennustelu

Verikysymys



 
Muita aiheita:
      



Orjuudesta sananvapauteen?
26.09.2018 Johanneksen poika




Kuvat: Pixabay

Jehovan todistajien yhteisössä ei ole sananvapautta, ei mielipiteenvapautta eikä uskonnonvapautta. Jos joku Jehovan todistaja ajattelee eri tavalla kuin virallinen opetus määrää, hän joutuu vaikeuksiin. Jos hän puhuu "vääriä" asioita, hän joutuu puhutteluun tai kuulusteluun. Jos hän julkaisee virallisen tulkinnan vastaisia tietoja ja kysymyksiä, hän joutuu oikeuskomiteaan. Jos hän ei kadu, hänet erotetaan.

Kuuluuko tällainen vapauksien rajoittaminen sivistysvaltioon? Miksi Jehovan todistajien yhteisössä ei suvaita sananvapautta, mielipiteenvapautta ja uskonnonvapautta?

Jehovan todistajien järjestö on julma ja sitä johdetaan ylhäältä päin. Opetus, neuvot, käytännöt ja kaikki tieto tulee hallintoelimeltä. Kukaan yksilö ei saa kyseenalaistaa vastuuasemassa olevia eikä heidän ohjeitaan.

Vartiotorni 15.11.2009 määrää sivulla 14 näin:

Älkäämme koskaan kyseenalaistako sanoin tai teoin Jehovan nykyään käyttämää viestintäkanavaa (4. Moos. 16:1–3).

Suomen perustuslain 11§:n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Siihen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Suomessa on periaatteessa jokaisella yksilöllä mielipiteen- ja sananvapaus. Ihmisoikeudet.net -sivusto kertoo siitä mm. näin:

Mielipiteen- ja sananvapauden suojelu ja toteuttaminen ovat demokraattisen yhteiskunnan olennaisia osatekijöitä.

Sivustolla lainataan YK:n ihmisoikeussopimusta. Sen 19. artiklan ensimmäisessä kohdassa sanotaan näin:

Jokaisella on oikeus mielipiteen vapauteen ilman ulkopuolista puuttumista.

Ja toisessa kohdassa sanotaan näin:

Jokaisella on sananvapaus; tämä oikeus sisältää vapauden hankkia, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia riippumatta alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallisesti tai painettuna taiteellisessa muodossa tahi muulla hänen valitsemallaan tavalla.

Kun joku erotetaan Jehovan todistajien seurakunnasta, onko kaikki hyvin? Tai jos hän eroaa siitä itse, onko kaikki hyvin? Onko hänellä nyt sananvapaus, mielipiteenvapaus ja uskonnonvapaus? Periaatteessa kyllä, mutta valitettavasti käytännössä ei aina ole.

Jos entinen Jehovan todistaja, jolla usko Jumalaan on säilynyt, pyrkii keskustelemaan internetin keskustelupalstoilla, hänelle voi tulla yllättäviä vaikeuksia eteen. Hänelle voidaan sanoa, että sillä ja sillä keskustelupalstalla uskonnon "julistaminen" on kiellettyä. Tuon keskustelupalstan säännöt määrittelevät sen. Onko se reilua? On, jos kaikkia kohdellaan tasavertaisesti riippumatta kirjoittajien vakaumuksesta. Kohdellaanko kaikkia samalla tavalla? Ei.

Suomessa uskonnollisuus on "vähenevä luonnonvara". Yhä useammin ihmiset ovat joko agnostikkoja tai ateisteja, jopa monet kirkkojen jäsenistä. Myös valtaosa Jehovan todistajista lähteneistä on menettänyt Jumala-uskonsa.



Näin ollen ei ole ihme, että ateistinen ilmapiiri on pesiytynyt hyvin vahvasti myös internetin keskustelupalstoille. Ongelmana tässä on se, että jos keskustelupalsta on hyvin vahvasti ateistien määräysvallassa, uskonnollinen ihminen voidaan "jyrätä" hänen mielipiteidensä takia. Onko ateistin mielipide arvokkaampi kuin uskovan mielipide? Mihin sijoittuu agnostikon mielipide? Onko se vähempiarvoisempi kuin ateistin, mutta arvokkaampi kuin uskovan?

Kun Jumalaan edelleen uskovaa entistä Jehovan todistajaa syrjitään keskustelupalstalla, johon hän kokee kuuluvansa entisen uskonyhteisönsä perusteella, se voi olla melkoinen järkytys. Päästyään pois yhdenlaisesta orjuudesta, hän joutuu toisenlaisen orjuuden piiriin. Hänellä ei ole sananvapautta. Hänellä ei ole uskonnonvapautta.

Keskustelupalstalla, jossa kielletään uskonnollinen julistaminen, kiellon tulisi ulottua myös ”ateismin julistamiseen”. Jos näin ei ole, ihmisiä ei kohdella yhdenvertaisesti. Siinä missä Jumalasta puhuminen ärsyttää ateistia, Jumalan olemassaolon toistuva nollaaminen ja uskonnolle naureskeleminen ahdistaa hengellisyytensä säilyttänyttä entistä todistajaa.

Jotkut entiset Jehovan todistajat voivat kokea olevansa vapaita lähdettyään JT-yhteisöstä, mutta pettymys voi olla suuri, jos hänen sananvapauttaan rajoitetaan jollain keskustelupalstalla, jonne hän on "vapaudenhuumassaan" tullut kirjoittamaan. Miksi kaikkien entisten Jehovan todistajien pitäisi olla samanlaisia, ajatella samalla tavalla ja uskoa samalla tavalla tai olla uskomatta samalla tavalla? Miksi kirjoitusten pitäisi olla samansuuntaisia?

Ihmiset ovat erilaisia, ja vasta sitten he ovat oikeasti vapaita, jos he kykenevät keskustelemaan sivistyneesti ja vapautuneesti sellaisistakin asioista, joista heillä on erilainen näkemys kuin toisilla keskustelijoilla. Jos kaikki toistavat samaa "totuutta" "mantran" tavoin, tilanne muistuttaa enemmän joukkopsykoosia kuin aitoa keskustelua. Vähemmistön mielipiteen lyttääminen yhdessä suurella joukolla muistuttaa koulukiusaamista, jossa kiusattu ja kiusaaja ovat kehän keskellä, ja kehällä olevat ihmiset eivät millään tavalla puutu kiusaamiseen. Kiusattu on täysin yksin.

Meidän jokaisen olisi syytä katsoa peiliin. Suhtaudunko toisten kirjoittajien teksteihin asiallisesti vai hyökkäänkö kirjoittajan kimppuun, jos hänen vakaumuksensa sattuu olemaan erilainen kuin oma vakaumus on? Myötäilenkö niiden kirjoittajien tekstejä, jotka ovat hyviä kavereita, vaikka en olisikaan heidän kanssaan samaa mieltä? Keskitynkö vastauksissani itse asiaan, vai käynkö kiinni henkilöön? Kestääkö oma vakaumukseni sen, että se on vähemmistön vakaumus?

On luonnollista, että epäoikeudenmukaista kohtelua kokeneet tai sellaista huomanneet saattavat nousta vastarintaan. Monet entiset Jehovan todistajat ovat ansiokkaasti nostaneet "kissan pöydälle" siitä, miten epäoikeudenmukaisesti ihmisiä kohdellaan Jehovan todistajien keskuudessa. Kokemistaan vääryyksistä täytyy saada puhua ääneen. Tämän me entiset Jehovan todistajat ymmärrämme hyvin.

Mutta kuinka on, kun katseet kääntyvät omaan joukkoomme? Ymmärrämmekö, että meidän entisten Jehovan todistajienkin piiriin voi muodostua valtarakenteita ja hierarkioita niinkuin kaikkiin yhteisöihin? Missään yhteisöissä ei saisi kieltää kritiikkiä, joka kohdistuu mielipidevaikuttajiin ja jonkinlaista valtaa käyttäviin ihmisiin. Sanan- ja uskonnonvapauteen kuuluu myös kritisoinnin mahdollisuus ilman, että joutuu jotenkin vainotuksi, syrjityksi tai väkisin hiljennetyksi.

Jos annamme sananvapauden, mielipiteenvapauden ja uskonnonvapauden muillekin, on helpompi vaatia sitä itselle.

Toivottavasti tämä kirjoitus ei loukkaa ketään. Tässä otetut ongelmat ovat todellisia. Vetoan kaikkiin niihin, joilla on valta muuttaa asioita. Antakaa ihmisille heidän sananvapautensa. Kukaan ei häviä, jos näin tapahtuu.


    

 
Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity