Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto

Johanneksen pojan uutissivut, arkisto



Tutustu myös näihin sivuihin:
Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



 
Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Vuosi 1975, ennustelu

Verikysymys



 
Muita aiheita:
      



Historiaa - osa 58: Usko ja tiede löysivät samat kauhukuvat
21.10.2018 Johanneksen poika



Vuonna 1997 Helsingin Sanomat julkaisi kiinnostavan jutun, jossa vertailtiin Jehovan todistajien esittämiä uhkakuvia tieteen esittämiin uhkakuviin. Mitä yhteistä niillä on? Mitä eroja niillä on? Minkälaisia ratkaisuja ongelmiin tarjotaan?



Hokema riskiyhteiskunnasta kuin Jehovan todistajien perua

Antero Mukka
Helsingin Sanomat 04.04.1997


Huoli ympäristöstä iski suomalaisten tajuntaan 1980-luvulla. Opiskelijamaailma täyttyi ekoaatteista, syntyi vihreä liike ja muutkin puolueet vihertyivät. Maailman tuho näytti väistämättömältä, ellei meno muuttuisi.

Tuhoprofetian kärjessä kulki saksalaisprofessori Ulrich Beck, joka keksi riskiyhteiskunnan. Hänen mukaansa teollisen tuotannon ja tehokkuuden yhteiskunta tuottaa ongelmia ympäristölle ja yksilöille, eikä niitä poista muu kuin uusi moderni aikakausi.

Teorian suosio oli taattu, kun Beck vielä oivalsi tarjota riskiyhteiskunnan vastamyrkyksi tieteen arvomuutosta ja uutta, yksilöllisempää politiikkaa.

Tieteestä yhteiskunnalliseen keskusteluun levinnyt hokema on nyt paljastumassa perin kulutuksi luuksi.

Turkulaistutkija Henrik Hyyppä päätti verrata riskiyhteiskuntaa Jehovan todistajien sanomaan. Selvisi, että kansalaisten tajuntaan isketyt kauhukuvat olivat kovin tuttuja outona pidetyn uskonjärjestelmän opeista.




Tieteen oma kauhukertomus

Työtään varten Hyyppä kävi läpi kaksi Herätkää!-lehden vuosikertaa. Jehovien teemoja verrattiin riskiyhteiskunnan käsitteistöön.

"Niiden välillä on aika paljon yhteistä. Molempiin sisältyy paljon vaikenemista, unohduksia ja katkoksia", tutkija pohtii.

Leipätyökseen koulutuskysymyksiä tutkiva Hyyppä näkee riskiyhteiskunnan modernina myyttinä, tieteellisenä kauhu- ja pelastustuskertomuksena. Osaltaan tuhoennusteen menekkiä vauhditti tahaton mainoskampanja nimeltä Tshernobyl. Beck pystyi tarjoamaan huolestuneille ihmisille sekä ongelmien selityksen että lupauksen paremmasta.

Vertailussa olleista Herätkää!-lehden artikkeleista reilu kolmannes käsitteli riskiyhteiskunnan ulkopuolisia aiheita. Selvimmin beckiläiset teemat näkyivät ympäristöriskejä ja yksilöllistymistä käsittelevistä jutuista. Näihin aihepiireihin pureutuu vajaa kolmannes Jehovien jutuista.

Sekä Beckin riskiyhteiskuntaa että Jehovien todistusta leimaa tieto siitä, että maailma on hiljalleen uppoamassa saastaan, mutta oikealla toiminnalla se voidaan pelastaa. Jehovan todistajien lääke on amerikkalainen pelastuslupaus. Beck puolestaan luottaa tieteen ja poliittisen kulttuurin arvomuutokseen.

Yksilöllistymistä Beck pyörittää miesten ja naisten tasa-arvon ympärillä, kun taas Jehovan todistajat keskittyvät nuorisoon.

Ydinperheellä on sekä Beckin että Jehovan todistajien mielessä vahva asema. Kummankin julistuksessa mies käy töissä ja "kelpo vaimo" pysyy keittiössä.


Kritiikitön vastaanotto

Tutkijan kritiikki ei kohdistu niinkään riskiyhteiskunnan teoriaan tai Jehovien ennusteisiin kuin siihen varauksettomaan intoon, jolla Saksassa keksitty hokema otettiin Suomessa vastaan.

Yhtä kuluneena partena hän pitää rakennemuutosta. Tuoreimmasta päästä mantroja on kolmannen sektorin, tietoyhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen nimeen vannominen. "Kaikki puhuvat niistä, ja kukaan ei tiedä oikeastaan, mitä ne tarkoittavat", Hyyppä arvelee.

Esimerkiksi ympäristön tai työelämän ongelmien olemassaoloa Hyyppä ei yritä kiistää. Riskiyhteiskunnalla pelotteluun ei ollut kuitenkaan erityistä syytä, hän uskoo.

Ajan kuluessa 1980-luvun kauhukuvat ovat muuttuneet arkirutiineiksi. Otsoniaukosta ei kohuta, vaan siitä kerrotaan sääennusteen lomassa.

Tieteen tarvitsemia kauhukuvia eivät ole etunenässä maalailleet yksin Jehovan todistajat. Samoja elementtejä löytyy niin raamatusta kuin Kalevalastakin. Jo Sammon tarina käy kuvaukseksi teknologian vaaroista.


Karpo päihittää sosiologin

Riskiyhteiskunnan suosion takana tutkija näkee yhteiskuntatieteen kriisin 1980-luvulla. Vanhat uhkakuvat olivat karisseet, eikä uusia ollut vielä keksitty.

"Suuret yhteiskunnalliset ongelmat ovat niin vaikeasti tulkittavia, että sosiologit tarttuvat helpompiin aiheisiin. Keskiluokkaiset ongelmat myyvät paremmin", Hyyppä arvelee sapekkaasti.

Sosiologien tehtävä ei ole helppo, Hyyppä tietää. "Hannu Karpo kuvaa viidessä minuutissa saman suomalaisen yhteiskunnan, minkä löytämiseen sosiologilta menee kymmenen vuotta", hän kärjistää.

 

Riskiyhteiskunta ja taivaan valtakunta
 
Herätkää!-lehti
Ulrich Beck: Risk Society

"Onko tekniikka vaikuttanut ajattelutapaamme ja elämäämme niin merkittävästi, että siitä tulee rengin sijasta herra?"


"Riskien tuotanto on kehittynyt huomattavasti taloutta ripeämmin. Tämä on seurausta modernisaation tuottamista seurauksista ja riskeistä, jotka näkyvät kasveihin, eläimiin ja ihmisiin kohdistuvana päällekäyvänä uhkana."

"Tiedemiehet eivät ole kyenneet ratkaisemaan tekniikkansa luomia ongelmia. Kuka kykenee siihen?"


"Tiede on riskien syy, niiden määrittäjä ja ratkaisu niihin."

"Jumalan valtakunta tuo pelastuksen. Hän saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maan, ennen kuin on liian myöhäistä."


"Riskiyhteiskunnan pelastaa valistunut, itsekriittinen tiede ja uusi poliittinen järjestelmä, 'sub-politics'."




      

 
Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity