Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto

Johanneksen pojan uutissivut, arkisto



Tutustu myös näihin sivuihin:
Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



 
Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Vuosi 1975, ennustelu

Verikysymys



 
Muita aiheita:
      



Milko Aikio kertoi tarinansa Helsingin Sanomien jutussa
28.11.2018 Johanneksen poika



Helsingin Sanomat oli tehnyt laajan haastattelun Milko Aikiosta. Hänen elämänsä ei ole ollut ihan helppoa ja pelkkää auringonpaistetta. Uskonnollinen tausta on vaikuttanut voimakkaasti Milkon elämän dramaattisiin vaiheisiin.

Helsingin Sanomien alussa oleva teksti kertoo paljon:

Milko Aikio erotettiin koulusta ja uskonnollisesta yhteisöstä, ja hän menetti samalla myös kotinsa. Se näytti hänelle, mistä syrjäytymisessä on pohjimmiltaan kysymys.

Moni olisi tuossa vaiheessa menettänyt otteen oman elämänsä hallintaan lopullisesti. Mutta Milko on taistelijaluonne, hän on selviytyjätyyppi.

Suora lainaus Helsingin Sanomista (teksti: Petteri Ala-Kivimäki):
 
Ovikello soi.

Milko Aikio muistaa yhä sen kilahduksen. Hän touhusi keittiössään Vantaalla, oli juuri tullut kotiin, ulkovaatteet olivat vielä päällä.

Aikio riensi avaamaan, eikä tajunnut, miten ratkaiseva hetki se oli hänen elämässään.

”Ovella oli kolme siistiä miestä, salkkumiestä”, Aikio kertoo nyt, seitsemän vuotta myöhemmin.

Johtaja, jäsen ja sihteeri. Se oli oikeuskomitea.

Tuolloin juuri 18 vuotta täyttänyt Aikio yllättyi nähdessään salkkumiehet. Hänet löydettiin, vaikka hän oli kadonnut yhteiskunnan tutkasta. Nuori mies oli erotettu ammattikoulusta, ja hän oli vasta muuttanut kotoaan kämppäkaverin luokse. Hänellä ei ollut työtä, rahaa, opiskelupaikkaa eikä postiosoitetta.
 


Aikio varttui helsinkiläislähiöissä, Kannelmäessä ja Malminkartanossa. Perhe kuului Jehovan todistajiin.

”Lapsuus meni pitkälti uskonnon ympärillä, se oli niin tiivis elämäntapa.”

Aikio jakoi Vartiotornia ja kävi Valtakunnansalissa seurakunnan kokouksissa kolme kertaa viikossa.

”Uskonto ulottuu kaikkialle elämään, mikään ei jää sen ulkopuolelle, se on hyvin kokonaisvaltaista.”

Pikku hiljaa Aikio alkoi epäillä uskontoaan. Vartiotornin tekstit eivät enää tuntuneet hänestä niin vakuuttavilta, että niiden varaan olisi halunnut satsata koko elämänsä.

”Aivojen tilavuus kasvoi, ja osasin kyseenalaistaa sitä maailmankuvaa ja maailmanselitystä. Iän myötä pystyin esittämään parempia kysymyksiä, enkä pystynyt enää uskomaan.”

Teini ei kuitenkaan voinut noin vain erota uskontokunnasta, jonka ulkopuolinen maailma oli hänelle lähes tuntematon.

Kun lapsi kasvaa Jehovan todistaja -perheessä, hänellä ei ole paljon mahdollisuuksia vaikuttaa elämänsä kulkuun. Lapsi viedään säännöllisesti kokouksiin ja saarnaamaan ovelta ovelle. Lapselta ei kysytä. Vaikka Jehovan todistajien järjestö vakuuttaa, että lapset osallistuvat toimintaan vapaaehtoisesti, se ei yleensä pidä paikkaansa. Mitä vaihtoehtoja JT-perheen lapsella on? Hän voi totella vanhempiaan ja alistua... tai sitten totella vanhempiaan ja alistua. Jos joku kapinoi, hänelle koituu siitä vaikeuksia.

Jehovan todistaja -perheen lapset eivät juuri saa valita edes omia kavereitaan. Järjestön suositus on, että lapset ovat tekemisissä vain toisten JT-perheiden lasten kanssa. Maailmallisten lasten kanssa kaveeraamista ei katsota hyvällä. Koulukavereiden kanssa saa olla tekemisissä vain kouluaikana. Lisäksi Jehovan todistajien järjestö on hyvin koulutuskielteinen. Varsinkaan pitkää koulutusta ei suositella, ja yliopisto on suorastaan demonisoitu.

Lisää lasten asemasta Jehovan todistaja -perheissä voi lukea täältä ja täältä. Jehovan todistajien koulutuskielteisyydestä voi lukea täältä.

Sitten taas ote Helsingin Sanomien jutusta:

Samaan aikaan yläaste tappoi Aikion opiskeluinnon.

”Yläasteella opettajia ei kiinnostanut opettaa eikä koululaisia opiskella. Siinä koulussa oli ongelmia monella tasolla.”

Aikion mukaan hän oli huonon koulun huonoimmalla luokalla.

- - -

Aikio erotettiin koulusta.

Koska Jehovan todistajat eivät saisi solmia ystävyyssuhteita "maailmallisten" ihmisten kanssa, Aikiolla ei ollut muita kavereita kuin Jehovan todistaja -kavereita. Millä tavalla Jehovan todistajien järjestö perustelee sitä, että "maailmalliset" ihmiset ovat huonoa seuraa Jehovan todistajille. Siitä voi lukea täältä. Ja sitten taas takaisin Helsingin Sanomien tekstiin. Suora lainaus:

Vielä yläasteella Aikion kaikki kaverit kuuluivat Jehovan todistajiin, mutta ammattikoulussa hän päätti tutustua uskonnon ulkopuolisiin ihmisiin. Se piti tehdä salaa.

”Järjestelin mielessäni elämää uskonnon ulkopuolella. Ne olivat ainoat piirit, jotka tunsin, mutta tiesin, että joutuisin ne jättämään.”

Jehovan todistajien yksi kurinpitomenetelmä on karttaminen, mikä tarkoittaa sitä, että uskovat eivät saa olla tekemisissä ei-uskovan kanssa, eivät edes perheenjäsenen.

”Siitä säännöstä ei koskaan lipsuta.”

Aikio ajatteli, että hän häipyy uskonnollisesta yhteisöstä vähin äänin, ikään kuin liukenee hissukseen pois. Suunnitelmaan kuului muutto Vantaalle, pois kotoa ja vanhoista tutuista ympyröistä. Aikio oli ehtinyt asua vain hetken aikaa kämppäkaverinsa kanssa, kun asunnon ovikello soi.

Huhut, että Aikion usko horjuu, olivat kiirineet uuteen seurakuntaan Vantaalle. Ovikelloa soittaneet kolme pukumiestä muodostivat oikeuskomitean. Se on Jehovan todistajien sisäinen oikeusistuin, joka langettaa rangaistuksia.

Oikeuskomitea kuulusteli Aikiota olohuoneessa hänen uskostaan, ja hän myönsi kaiken.

Salkkumiehet poistuvat rappukäytävään pohtimaan päätöstään. Kolmikko palasi sisään ja ilmoitti tuomion: Aikio erotettiin Jehovan todistajista.

Aikion ensimmäinen ajatus oli helpotus.

”Olisin itsekin eronnut, mutta vasta myöhemmin. Se erottaminen tuli niin yhtäkkiä, kertarysäyksellä repäistiin laastari.”

Erottamisella oli vakava ja ikävä sivuvaikutus. Aikio jäi aivan yksin. Kukaan Jehovan todistaja ei saanut pitää Aikioon enää yhteyttä.

”En ollut ehtinyt hankkia uskonnon ulkopuolisia kavereita, oli vain pari tuttua. Koko elämäni oli keskittynyt siihen uskontoon. Siinä menetin kaverit ja perheen, kaiken.”

Myös kämppäkaveri oli Jehovan todistaja, joten hän ei saanut olla enää yhteydessä Aikioon.

”Sain kaksi viikkoa aikaa muuttaa pois.”

Aikion elämän alamäki oli tämän jälkeen raju. Siihen kuului mm. asunnottomuutta, työttömyyttä ja syrjäytyminen yhteiskunnasta. Lopulta hän sai asunnon, jonka järjesti sosiaalivirasto. Asuntola oli huonokuntoinen, mutta siellä oli sentään vessa, sänky ja suihku.

Sitten Milko Aikion elämässä tapahtui käänne. Hän näki aikuislukion mainoksen lehdessä ja päätti ilmoittautua sinne. Hän pääsi kaupungin vuokra-asuntoon asumaan. Alku oli vaatimatonta, kuten Helsingin Sanomat kertoo:

Aikio ei malttanut odottaa huonekaluja, kuten sänkyä.

”Minulla oli vain laukku ja paketti vessapaperia. Nukuin lattialla vessapaperipaketti tyynynä, sillä en halunnut enää palata asuntolaan.”

Elämä alkoi olla elämisen arvoista ja tulevaisuus näytti hyvältä. Aikio löysi työpaikan ja tyttöystävän. Hän valmistui ylioppilaaksi ja aloitti farmasian opinnot Helsingin yliopistossa.

Positiivisen asenteen omaavalla Aikiolla on selvä käsitys monen nuoren miehen ongelmista. Helsingin Sanomien jutussa kerrotaan näin:

Aikio sanoo, että monen syrjäytyneen elämä jämähtää paikalleen peruskoulun jälkeen. Taskussa on huono päättötodistus, jolla ei pääse mihinkään opiskelemaan. Tässä vaiheessa ihminen alkaa kadota pätkätöiden, työttömyyden ja opiskelu­yritysten limboon, mikä pahimmillaan johtaa spurguuntumiseen.

”Ollaan työttömänä ja pätkätöissä ja sitten jätetään kouluja kesken. Tehdään pyrähdyksiä yhteiskuntaan, pois syrjäytymisestä, mutta koska pitkäjänteisyyttä ja sisäistä motivaatiota opiskeluun ei ole, opiskeluyritykset jäävät kesken.”
 
Onneksi Aikiolla oli oikea asenne. Hän halusi selviytyä. Päättäväisyytensä takia hän myös selviytyi. Ja nyt kaikki näyttää hyvältä.
 







Jatkuu...



Lue Helsingin Sanomien juttu kokonaan täältä.
     

 
Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity