Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto



Johanneksen pojan kotisivut

Linkkejä


Vuosikatsaukset

Kuva ja teksti: Lastenkirja Opimme suurelta opettajalta

Lisää linkkejä

Sivupalkin kuvat: JW.ORG
 
           



Ihmisen alkuperä - onko sillä väliä mihin uskot?
22.11.2020 Johanneksen poika





Kuvakaappaus: Zoom / JW Stream

15.11.2020 pidettiin erässä suomalaisessa Jehovan todistajien seurakunnassa puolen tunnin esitelmä, jonka teema oli: Ihmisen alkuperä - onko sillä väliä mihin uskot?

Tämä esitelmä ei ollut ihan perinteinen "evoluutio vastaan luominen" -puhe. Tässä oli näkökulmana mm. moraaliset ja eettiset valinnat. Mitä evoluutioteoria oli ihmiset saanut tekemään?

Puhuja kärjisti asian näin:

Darwinin ajatuksesta muodostui olennainen osa Hitlerin oppia, joka koski rotujen eriarvoisuutta. Nykyään voi olla vaikea ymmärtää ja uskoa, että Saksassa tapahtui tällainen käsittämätön kansanmurha. Mutta tässä Hitler käytti vain kolmea 1900-luvun alun suurta ajatusta, mitä pidettiin tieteellisinä. Hän sai tällä hirmuteoille ikään kuin "tieteelliset kehykset".

Puhuja käsitteli myös sitä, miten evoluutio sai ihmiset käyttäytymään seksuaalisesti:

Kirjassa The moral animal valaistaan evoluutiopsykolodian ajatuksia. Sen mukaan luonnonvalintaan kuuluukin, että miehellä on sukupuolisuhteita usean naisen kanssa. Naistenkin siveettömyyttä pidetään tietyissä olosuhteissa ihan luonnollisena asiana.

Huomautus:

Hän mukavasti "unohti" sen tosiasian, että Raamatussa puhutaan heprealaisten kirjoitusten puolella siitä, miten hurskaat Jumalan mielen mukaiset miehet ottivat useita vaimoja ilman, että Jumala olisi siitä suuttunut. Johtuiko moniavioisuus evoluutioteoriasta? Tuskinpa. Sitä ei ollut vielä edes keksitty silloin.

Tässä jutussa on kooste tuosta puheesta.



Puhuja aloitti esityksensä kysymällä: "Keitä me olemme? Mistä olemme lähtöisin?"

Mitä ihmiset yleisesti ajattelevat itsestään ja alkuperästään? Tässä esitelmässä tarkasteltiin kahta eri näkemystä tähän kysymykseen.


1) Kehitysteoria.

Puhuja selitti, että tällä tarkoitetaan karkeasti ottaen sitä, että uusia lajeja voi syntyä sattuman ja sitä seuraavan luonnonvalinnan seurauksena. Tunnetuin kehitysteorian puolestapuhuja Charles Darwin puhui paljon juuri luonnonvalinnasta. Siitä, kuinka luonto itse ikään kuin valitsisi parhaimpia ja voimakkaimpia yksilöitä, jotka sitten hitaasti kehittyisivät eri lajeiksi. Rinnalle on noussut muitakin teorioita tästä kehitysteoriasta.

Darwinin kirja Lajien synty aloitti koko nykyajan kehitysopillisen keskustelun. Se oli ikäänkuin kehitysteorioiden "äiti".

    Kuva: Huuto.net

2) Luomisteoria.

Raamattu opettaa, että meidät olisi luonut Jumala.

(1. Mooseksen kirja 1:27) 27 Jumala ryhtyi luomaan ihmistä kuvakseen; Jumalan kuvaksi hän loi hänet. Mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

Raamattu opettaa, että meidät on luotu Jumalan kuvaksi, hänen kaltaisekseen.

Puhuja vakuutti, että ihminen luotiin täysin valmiina, ei sanota, että Jumala olisi käyttänyt evoluutiota välikappaleena. Luomisen taustalla on älykäs suunnittelija.


Kuvat: JW.ORG


Tässä on nyt vastakkain kaksi erilaista suosittua näkemystä. Näkemykset ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Toinen kirja puhuu sattuman aiheuttamasta kehityksestä, toinen taas siitä, kuinka joku älyllinen suunnittelija loi ihmisen valmiina.

Tämän esitelmän teema on Ihmisen alkuperä - onko sillä väliä mihin uskot. Voiko se, mitä ajattelemme alkuperästä, vaikuttaa meihin jotenkin?

Miten evoluutioteoria on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen siihen uskoviin? Keskeinen asia tässä teoriassa on se, että teoria rinnastaa ihmiset ja eläimet. Miten tämä on vaikuttanut ihmisen käytökseen? Jossain määrin ihminen on alkanut mallintaa eläinten käytöstä. Historioitsijat myöntävät, että kehitysteoria muutti ihmisten asenteita ja rohkaisi käyttäytymään eläinten lailla. Esimerkiksi historioitsija H. G. Wells kirjoittaa:

Yhdeksännentoista vuosisadan lopulla vaikutusvaltaiset ja mahtavat henkilöt uskoivat valtansa perustuvan taisteluun olemassaolosta, jossa voimakas ja ovela voittaa heikon ja luottavaisen.

Näin tämä luonnonvalinnan ajatus, että voimakkaammat jäävät eloon, sai yhteiskunnallisia ja poliittisia merkityksiä. Se johti usein järjettömyyksiin. Darwin esimerkiksi uskoi, että tulevaisuudessa kulttuuriltaan korkeammat rodut alistaisivat lukemattoman määrän alempia rotuja. Hän piti ennakkotapauksena sitä, miten Eurooppa alisti muuta maailmaa ja laittoi sen tämän olemassaolokamppailun tiliin.

Ne, joilla oli valtaa, käyttivät tällaisia lausuntoja omaksi hyödykseen. Puhuja otti yhden esimerkin:

Darwinin ajatuksesta muodostui olennainen osa Hitlerin oppia, joka koski rotujen eriarvoisuutta. Nykyään voi olla vaikea ymmärtää ja uskoa, että Saksassa tapahtui tällainen käsittämätön kansanmurha. Mutta tässä Hitler käytti vain kolmea 1900-luvun alun suurta ajatusta, mitä pidettiin tieteellisinä. Hän sai tällä hirmuteoille ikään kuin "tieteelliset kehykset". Kun hän yhdisteli nämä ajatukset julmalla tavalla, seuraukset olivat aivan kauheat: kuusi miljoonaa kuollutta juutalaista ja muihin vähemmistöihin kuuluneita.

Meidän aikanamme voi tulla vastaan tällainen termi: evoluutiopsykologia. Mitä se tarkoittaa? Se on teoria, joka yrittää selittää ihmisten käyttäytymistä evoluutioteorian pohjalta. Kirjassa The moral animal valaistaan evoluutiopsykolodian ajatuksia. Sen mukaan luonnonvalintaan kuuluukin, että miehellä on sukupuolisuhteita usean naisen kanssa. Naistenkin siveettömyyttä pidetään tietyissä olosuhteissa ihan luonnollisena asiana. Ja jopa niinkin kaunista ajatusta kuin vanhempien lapsiaan kohtaan tuntemaa rakkautta pidetään vain geeniperäisenä keinona, että pidetään lapset elossa.

Evoluutiopsykologian mukaan kaikki ihmisen ainutlaatuiset piirteet olisivat kehittyneet meille vain siksi, että synnyttäisimme lapsia ja pitäisimme heidät elossa.

Puhuja totesi, että niin evoluutioteoria kuin evoluutiopsykologiakin ovat heikentäneet ihmisen moraalia. Niitä on käytetty oikeutuksena väkivaltaan.

Puhuja kysyi seuraavaksi: "Tarkoittaako tämä sitten sitä, että ne eivät voi olla tieteellisesti totta?"

Ollakseen tieteellinen tosiasia kehitysteoria sisältää melkoisia heikkouksia. Puhuja käsitteli seuraavaksi muutamia noista heikkouksista.

Evoluutioteorian keskeisin ongelma on se, että voiko elämää syntyä elottomasta.

Bioprosessitekniikan professori Matti Leisola on verrannut tätä tilannetta siihen, että meillä olisi sardiinipurkki, johon asetettaisiin sopivia rakennuspalikoita valmiiksi. Jopa informaatiota sisältävät polymeerit olisivat valmiina. Mitä tapahtuisi, jos siihen purkkiin johdettaisiin energiaa? Syntyykö uutta elämää? Ei. Uutta elämää ei synny, ainoastaan hajoaminen etenee.

Elämä syntyy aina vain elämästä. Tämän osalta todisteet ovat hyvin vakuuttavia.

Puhuja kysyi, mitä se vaatisi kehitysteorialta, että sen voitaisi sanoa olevan tieteellisesti todistettu? Sehän vaatisi sitä, että uutta elämää pystyttäisiin saamaan aikaan esimerkiksi laboratorio-olosuhteissa. Tätä on yritetty lukemattomia kertoja onnistumatta siinä.

Puhuja kertoi sitten muista evoluutioteorian heikkouksista. Hän mainitsi, että jotkin teorian piirteet ovat ristiriidassa ihmisten tarpeiden ja ajatusmaailman kanssa. Hän otti muutaman esimerkin.

Ihmisillä on luontainen halu saada selville elämän tarkoitus. Siihen ei evoluutioteoria anna mitään tyydyttävää vastausta.

Lisäongelmana evoluutioteoriassa on ihmisen suhtautuminen kuolemaan. Jos elämän kuuluukin päättyä kuolemaan, niin miksi sitä on niin vaikea hyväksyä? Miksi vanhoilla ja sairailla ihmisilläkin on monesti valtava elämänhalu? Miksi ihmiset surevat kuolleita omaisiaan?

Evoluutioteorialle tuo ongelmia mm. ihmisen moraalitaju ja omatunto. Ihmisillä on kaikkina aikoina ja kaikilla puolilla maailmaa ollut aina tiettyjä periaatteita, joiden mukaan suuri enemmistö on elänyt. Tästä herää kysymys: Keksikö ihminen itse, mikä on oikein ja mikä väärin?

Puhuja muistutti seuraavaksi, että kysymykset ihmisen ihmeellisestä kehosta ovat jääneet vaille vastausta. Hän otti esimerkkinä ihmisen aivot. Aivot itsessään ovat jo melkoinen arvoitus. Miten tällainen koostumukseltaan raakaa kananmunaa muistuttava kudosmassa voi saada aikaan ihan kaiken? Mielen, ajatukset, persoonallisuuden, tunteet, jopa tietoisuuden. Vaikka aivoja on tutkittu hyvin paljon, tuntuu, että jokainen uusi tutkimus paljastaa niistä jotain uutta. Esimerkiksi pari vuotta sitten lehdet kertoivat uudesta tutkimuksesta, missä ensimmäistä kertaa päästiin kuvaamaan ihmisaivojen yksittäisiä synapseja. Mitä lisätietoa näistä selvisi? Selvisi, ettei aivojen synapsi olekaan vain yksinkertainen kytkentä, niin kuin aiemmin oli ajateltu, vaan niissä jokaisessa on muistivarasto ja tiedon prosessoinnin osia. Siksi jokaista synapsia voidaan verrata prosessoriin. Koska ihmisen aivoissa voi olla satoja biljoonia synapseja, mitä tämä sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että ihmisen aivot ovat monimutkaisemmat kuin kaikki maailman supertietokoneet, kaikki tavalliset tietokoneet ja verkkolaitteet yhteensä. Tämän tutkimuksen takia eräs professori totesi, että "aivot ovat niin monimutkaiset, että sitä on vaikea uskoa".

Sitten puhuja muistutti, että onhan eläimilläkin aivot. Millaiset ne ovat verrattuna ihmisten aivoihin? Tutkijoiden mukaan ihmisten ja eläinten aivoja vertaamalla voi huomata sen tavattoman leveän aukon, mikä on ihmisten ja eläinten välillä. Ihmisten aivot ovat kolme kertaa suuremmat kuin voisi odottaa kädellisiltä, joilla on suurin piirtein sama ruumiinrakenne. Ihmisaivot ovat lisäksi ainut elin koko tunnetussa maailmankaikkeudessa, joka yrittää ymmärtää itseään, totesi puhuja.

Sitten puhuja sanoi, että niin kuin voimme edellä mainitusta huomata, niin evoluutioteoria herättää paljon hyviä kysymyksiä, mutta antaa hyvin vähän, jos lainkaan, tyydyttäviä vastauksia.

Sitten vaihdettiin näkökulmaa. Puhuja sanoi, että otetaan toinen kirja esiin. Katsotaan, voisiko se antaa paremmat vastaukset.

Puhuja sanoi, että mietitään kolmea kysymystä, joihin kehitysteoria ei vastannut. Löytyvätkö vastaukset Raamatusta?
  1. Miksi meillä on ainutlaatuisia ominaisuuksia?
  2. Miksi kuolema ei tunnu luonnolliselta?
  3. Miksi ihmisaivot ovat niin ylivertaiset eläimiin nähden?

1) Miksi meillä on ainutlaatuisia ominaisuuksia?

Raamattu kertoo kyllä joistakin samankaltaisista piirteistä, joita on ihmisillä ja eläimillä.

(1. Mooseksen kirja 1:20, 21) 20 Sitten Jumala sanoi: ”Kuhiskoot vedet eläviä olentoja, ja lentäköön maan yllä taivaan avarassa tilassa lentäviä luomuksia.” 21 Niin Jumala loi suuret merieläimet ja kaikki vesissä kuhisevat elävät olennot lajeittain sekä kaikki siivekkäät lentävät luomukset lajeittain. Jumala näki, että niin oli hyvä.

(1. Mooseksen kirja 2:7) 7 Sitten Jehova Jumala muodosti ihmisen maan tomusta ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen, ja ihmisestä tuli elävä olento.

Sekä eläimistä että ihmisistä puhutaan Raamatussa "elävinä olentoina". On loogista, että kun suunnittelija on sama, samankaltaisia piirteitä löytyy kaikista luoduista.

Raamatun mukaan ihmisillä on kuitenkin joitakin ainutlaatuisia piirteitä, mitkä erottavat ihmiset selvästi eläimistä. Mitä tällaiset ominaisuudet ovat?

Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, kuten tämän puheen alussa Raamatusta luettiin. Ihminen sai samanlaisia ominaisuuksia, mitä Jumalalla on, esim. rakkaus ja oikeustaju. Lisäksi ihmisen kyvyt ja viisaus ylittävät suuresti eläinten kyvyt. Tästä syystä ihminen arvostaisi luonnostaan samanlaisia asioita, joita Jumala arvostaa, esimerkiksi kauneutta, taiteita, puhumista ja muita henkisiä toimintoja ja tunteita.


2) Miksi kuolema ei tunnu luonnolliselta?

Jos kuoleman pitäisi olla kaiken luonnollinen loppu, niin miksi useimpien ihmisten on vaikea hyväksyä sitä? Erona eläimeen ihminen haluaa elää ikuisesti. Mitä Raamattu sanoo tästä asiasta?

(Saarnaaja 3:11) 11 Kaikesta hän on tehnyt kaunista oikeaan aikaan. Hän on jopa pannut ikuisuuden ihmisten sydämeen – –

Yleensähän ihmiset haluavat elää jatkuvasti kuolematta koskaan. Toivo loputtomasta elämästä on saanut ihmiset näkemään paljon vaivaa, etsimään "nuoruuden lähdettä", kehittämään lääketiedettä, joka pitäisi meidät elossa.

Miltä kuolema meistä tuntuu?

(Roomalaisille 8:20–22) 20 Luomakuntahan alistettiin turhuuteen – ei omasta tahdostaan, vaan hänen, joka sen alisti – samalla kun sille annettiin se toivo, 21 että myös itse luomakunta vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta ja se pääsee Jumalan lasten loistavaan vapauteen. 22 Mehän tiedämme, että koko luomakunta on yhdessä huokaillut ja kärsinyt jatkuvasti tuskaa tähän asti.

Kuolema tuntuu erittäin turhauttavalta, koska ihmisiin on luotu elämän halu, halu ikuiseen elämään, selitti puhuja.

Olisiko järkeä antaa luomuksille halu ikuiseen elämään, jos se kuitenkaan ei ole mahdollista?


3) Miksi ihmisaivot ovat niin ylivertaiset eläimiin nähden?

Raamattu kertoo alkusivuilta lähtien siitä, että ihminen suunniteltiin ja luotiin ikuista elämää varten. Onko tämä järkevä ajatus?

Tutkimusten mukaan aivot tuottaa uusia soluja niin että se näyttää olevan valmis uusiutumaan jatkuvasti. Aivot näyttäisi ole kykenevä ikuiseen elämään. Lisäksi nykyisen pituisena elinaikana ihmiset käyttävät aivojen kapasiteetista vain hyvin pientä osaa, joidenkin arvioiden mukaan vain prosentin sadasosan luokkaa. Tämä on saanut monet ajattelemaan, että onko järkevää, että meillä on aivot, jotka näyttisivät olevan kykeneväisiä palvelemaan meitä miljoona tai jopa miljardi elinikää. Vai onko järkevämpää ajatella, että se mitä Raamattu kertoo ihmisen suunnittelusta, on totta? Aivojen ihmeellisyys tukee vahvasti tätä Raamatun ajatusta.

Huomautus.

Puhuja esitti tällaisen väitteen:

Lisäksi nykyisen pituisena elinaikana ihmiset käyttävät aivojen kapasiteetista vain hyvin pientä osaa, joidenkin arvioiden mukaan vain prosentin sadasosan luokkaa.

Onko tuolle väitteelle joitakin perusteita? Katsotaan, mitä Wikipedia sanoo tämän tyyppisistä väitteistä:

Kymmenen prosentin myytiksi kutsutaan väitettä, jonka mukaan ihmiset käyttävät vain kymmenen prosenttia aivokapasiteetistaan. Väitteen alkuperä ei ole tiedossa, mutta se levisi laajempaan tietoisuuteen vuonna 1936 Dale Carnegien elämäntaito-oppaasta Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. Myytillä ei kuitenkaan ole todellisuusperää, ja esimerkiksi nykyaikaiset aivokuvaukset ovat osoittaneet, että aivot toimivat jatkuvasti kokonaisvaltaisesti. - Lähde: Wikipedia.


Puhuja sanoi, että voisimme miettiä kehitysteoriaa vielä yhdeltä kannalta. Miksi olemme taipuvaisia väärintekoon? Jos olemme Jumalan kuvia, hänen kaltaisiaan, ja meidän pitäisi luonnostaan heijastaa hänen ominaisuuksiaan, niin miksi väkivaltaiset ja moraalittomat ajatukset tuntuvat olevan niin syvällä ihmisluonnossa? Eikö tämä ole todiste siitä, että evoluutioteoria ja evoluutiopsykologia on sittenkin totta? Monet ihmiset ajattelevat näin.

Ennen johtopäätösten tekoa katsottiin, miten Raamattu selittää tämän. Suuri osa ihmisistä tuntee Raamatun kertomuksen syntiinlankeamisesta. Ensimmäiset ihmiset, Aadam ja Eeva, toimivat tahallaan vastoin Jumalan ohjeita. He saivat tästä itselleen palkaksi synnin. He ajoivat samalla koko ihmiskunnan synnin alaisuuteen. Mitä tämä synnin alaisuus sitten tarkoittaa?

(Roomalaisille 7:21–23) 21 Huomaan siis, että minua hallitsee tämä laki: kun haluan tehdä sitä, mikä on oikein, minussa on sitä, mikä on pahaa. 22 Minä todella iloitsen sisimmässäni Jumalan laista, 23 mutta näen, että ruumiissani on toinen laki. Tämä ruumiissani oleva synnin laki sotii mieleni lakia vastaan ja johdattaa minua vankinaan.

Synti vaikutti Paavaliin, vaikka hän halusi tehdä oikein. Samalla tavalla synti vaikuttaa jokaiseen ihmiseen.

Puhuja tiivisti asian niin, että ihmiskunta on ajautunut onnettomuudesta toiseen. Sitten luettiin taas Raamattua:

(Roomalaisille 8:12, 13) 12 Niinpä siis, veljet, meillä on velvollisuuksia, mutta ei syntistä luontoa kohtaan, niin että meidän pitäisi elää sen mukaan. 13 Jos nimittäin elätte syntisen luonnon mukaan, te kuolette varmasti, mutta jos hengen avulla teette ruumiin tottumuksista kuolleita, te saatte elää.

Jumalalta saatavan ohjauksen soveltaminen omaan elämään auttaa tekemään pieniä ohjausliikkeitä niin että matkamme voi kulkea mahdollisimman suoraan. On koko ajan tehtävä työtä ja nähtävä vaivaa sen eteen, että voi osoittautua kauniiksi Jumalan kuvaksi.

Lopuksi puhuja pyysi miettimään sitä, millaisen tulevaisuudenkuvan nämä kaksi erilaista kirjaa (Lajien synty ja Raamattu) maalaavat eteemme.

Evoluutioteorian mukaan kaikki on sattuman varassa. Niinpä se ei voi luvata kovin luotettavaa tulevaisuuden kuvaa.

Puhuja väitti, että Raamatun opetusten soveltaminen on auttanut miljoonia ihmisiä luopumaan kaikesta väkivallasta ja moraalittomuudesta. Se on saanut aikaan todellista onnellisuutta. Lisäksi se on osoittanut, mikä on ihmisen todellinen elämän tarkoitus. Nykyisen onnellisuuden lisäksi se on antanut toivon ikuisesta elämästä.

Puhuja luki Ilmestyskirjasta kuvauksen tulevasta todellisesta elämästä:

(Ilmestys 21:3, 4) 3 Sen jälkeen kuulin voimakkaan äänen sanovan valtaistuimelta: ”Katso! Jumalan teltta on ihmisten luona. Hän asuu heidän luonaan, ja he ovat hänen kansansa. Jumala itse on heidän kanssaan. 4 Hän pyyhkii kaikki kyyneleet heidän silmistään. Kuolemaa ei enää ole, eikä surua, valitusta eikä tuskaa enää ole. Kaikki entinen on poissa.”
  

 
Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity