Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto




Tutustu myös näihin sivuihin:

Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Henkilötietolaki

Miten Vartiotorniseura kerää rahaa?

Vuosi 1975, ennustelu

Verikysymys

 

 



Jehovan todistajatkin viettivät aikoinaan joulua
24.12.2013 Johanneksen poika



Jehovan todistajat, tai oikeastaan Raamatuntutkijat, kuten heidät silloin vielä tunnettiin, viettivät joulua suunnilleen samaan tapaan kuin kirkkojen jäsenetkin vielä 1920-luvulla. Vuosi 1926 oli viimeinen vuosi, milloin Brooklynin päätoimistossakin kokoonnuttiin viettämään joulua ja jakamaan joululahjoja.

Joulunvietto Jehovan todistajien päätoimistossa Brooklynissa vuonna 1926
Kuva kirjasta "Jehovan todistajat - Jumalan valtakunnan julistajia", julkaistu suomeksi vuonna 1993, sivu 200

Sitten Jehovan todistajat (raamatuntutkijat) luopuivat joulun vietosta. He perustelivat tämän silloin mm. niin, että joulun alkuperä ei tuota kunniaa Jumalalle.

Miten Jehovan todistajat perustelevat sen, etteivät he nykyään vietä joulua? Herätkää! -lehti vuodelta 1995 kertoo mm. näin:

*** g95 8/12 s. 31 Joulun alkuperä ***

Joulun alkuperä

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN ITALIAN-KIRJEENVAIHTAJALTA

VAIN kolme päivää ennen vuoden 1993 joulua paavi Johannes Paavali II myönsi, ettei joulunvietto perustu Raamattuun. Paavi tunnusti joulukuun 25. päivästä: ”Muinaisessa pakanuudessa tuota päivää vietettiin ’voittamattoman auringon’ syntymäpäivänä, koska se oli talvipäivänseisauksen ajankohta.” Miten sitten joulu sai alkunsa? Paavi jatkoi: ”Kristityistä tuntui johdonmukaiselta ja luonnolliselta korvata tuo juhla tosi Auringon, Jeesuksen Kristuksen, kunniaksi vietettävällä juhlalla.”

”Toisin sanoen joku julisti, että Jeesus syntyi mielikuvituksellisena, tekaistuna, väärennettynä päivänä”, kirjoitti La Repubblica -sanomalehden toimittaja Nello Ajello. Milloin tämä tekaisu tapahtui? Eräässä Vatikaanin lehdistötiedotteessa sanottiin: ”Joulujuhlaa vietettiin ensi kerran vuonna 354 [ya.].”

Vuoden pimeimpään aikaan vietettiin siis "voittamattoman auringon syntymäpäivää", ja siihen ajankohtaan "joulu" oli sijoitettu korvaamaan aikaisempi pakanallinen juhla.

Vuoden 2010 Herätkää! -lehti kertoo, kuinka nykyiseen joulunviettoon on myöhemmin liitetty kaupallisia piirteitä.

*** g 12/10 s. 3 Joulun henki leviää – miksi? ***

Joulun henki leviää – miksi?

ODOTATKO sinä joulua innokkaasti, vai herättääkö sen lähestyminen sinussa stressiä ja ahdistusta? Miljoonat ihmiset pohtivat, kenelle antaisivat lahjoja ja millaisia. Heitä mietityttää myös, onko heillä niihin varaa ja miten pitkään velkojen maksaminen vie.

Tästä huolimatta joulu on edelleen hyvin suosittu juhla, ja sen vietto on levinnyt jopa ei-kristittyihin maihin. Japanissa useimmat perheet viettävät nykyään joulua, mutta eivät sen uskonnollisen merkityksen vuoksi vaan pelkästään juhlana juhlien joukossa. The Wall Street Journal -lehti kuvailee, miten Kiinan ”suurissa kaupungeissa kauppojen ikkunat ovat täynnä iloisia, punaposkisia joulupukkeja”, ja jatkaa: ”Joulukuume on tarttunut Kiinan kaupunkien nousevaan keskiluokkaan, ja joulu tarjoaa syyn shoppailla, syödä ja juhlia.”

Monissa osissa maailmaa joulu kasvattaa tuntuvasti myyntiä. Näin on varsinkin Kiinassa, joka tätä nykyä ”suoltaa ulkomaille muovikuusia, hopeanauhoja, välkkyviä valoja ja muuta

Maissa, joiden asukkaat ovat valtaosin muslimeja, vietetään niin ikään joulun kaltaisia juhlia, vaikkakaan ei välttämättä joulukuun 25. päivänä. Ei ole mitenkään tavatonta, että Ankarassa ja Beirutissa liikkeiden ikkunat on somistettu kimaltelevilla ikivihreillä oksilla ja lahjapaketeilla. Indonesiassa hotellit ja kauppakeskukset järjestävät joulutapahtumia ja lapset voivat aterioida joulupukin kanssa tai otattaa itsestään kuvan hänen vierellään.

Länsimaissa joulu on nykyään pitkälti maallinen ja kaupallinen juhla, ja monet mainokset on ”suunnattu häpeilemättä lapsille”, sanotaan kanadalaisessa Royal Bank Letter -aikakauslehdessä. Vaikka jotkut käyvätkin vielä joulukirkossa, nykyajan temppeleitä ovat pikemminkin kauppakeskukset, joissa raikuvat joululaulut.

Talouselämä kukoistaa siis vuoden synkimpänä ja pimeimpänä aikana. Moni voisi kysyä, mitä pahaa siinä sitten on? Ei välttämättä mitään. Jouluahan vietetään nykyään myös sellaisissa maissa, missä kristillisyys ei ole vallitseva uskonto.

Ajatellaanpa vaikka sellaista vaihtoehtoa, että maapallon pohjoisissa osissa ei olisi vuoden vaihteen tienoilla mitään juhlaa. Kaikki olisi samaa harmautta, pimeyttä ja synkkyyttä. Olisivatko ihmiset onnellisempia todella pitkän yksitoikkoisen pimeyden keskellä vailla mitään vaihtelua, jota juhla voi tuoda?

Seuraavassa lainauksessa on perusteltu sitä, että joulu voi tuoda iloa ja valoa pimeyden keskelle:

Tunturisuden joulusivut (Oheinen kuva: Tunturisuden sivu)

JOULU - VALON JUHLA PIMEYDEN KESKELLÄ!


Joulu tuo mukanaan valon, ilon ja lämmön Pohjolan pimeyden keskelle. Roomalaiset aloittivat joulun vieton jo 350-luvulla. Suomessa juhlittiin marraskuun alussa kekriä jo kauan aikaa ennen, kuin joulusta tiedettiin mitään. Kristinuskon myötä joulun tavat ja perinteet muuttuivat. Nykyjoulumme on rikas ja polveileva keitos vanhoja ja alati myös yhä uusia ja uudistuvia joulutapoja ja -perinteitä.

Ikkunoilla tuikkivat kynttilät, valaistut joulukadut ja kaupunkien toreilla loistavat suuret joulukuuset muistuttavat siitä, että koko joulunaika on valonjuhlaa.

Tämä lainaus kiteyttää joulun vieton mukavaksi tapahtumaksi, joka yhdistää nykyään eri kulttuureitakin:

Kirkonkellari 19.12.2013

Joulu merkitsee paluuta ja yritystä palata menneeseen. Jouluun liittyy lukematon määrä odotusta, haikeutta ja kurkotusta johonkin erityiseen, jota ei oikein edes määritellä. Joulua monet pitävät yhtenä kristikunnan pääjuhlista.


Taustansa ja erilaisten kulttuuristen vaikutteiden osalta joulu on kuitenkin yhtäältä erityisen vähän kristillinen juhla, koska lähes kaikki joulunvietossa on lainaa eri kulttuureista. Samalla joulu on erinomainen esimerkki siitä, kuinka kristinusko on onnistunut brändäämään ja tuotteistamaan inhimillisesti erittäin tärkeän vuosittaisen tapahtuman.

Sana joulu viittaa germaaniseen ja pohjoiseurooppalaiseen yule-juhlaan, jossa vuoden pimeänä ajankohtana juhlittiin talven taitetta. Monet tavat liittyvät myös roomalaiseen Saturnalia-juhlaan. Vuosisatojen ajan on eri kulttuureissa ollut tärkeätä luoda toivo ja valon odotus keskelle pimeää vuodenaikaa.

Useimmat ihmiset länsimaissa viettävät joulua tavalla tai toisella. He saavat mukavaa vaihtelua elämäänsä. Ja nekin ihmiset, jotka eivät joulua vietä, saavat yleensä vapaapäiviä, jotka otetaan ilolla vastaan.




Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer / Linux Ubuntu  *  Kuvankäsittely: GIMP / Linux Ubuntu  *  Äänenkäsittely: Audacity / Linux Ubuntu