|
||||||||||
Jehovan todistajat, uutisarkisto  Tutustu myös näihin sivuihin: Johanneksen pojan kotisivut * Etusivu * Hakusivu * Oppikysymykset * Uutiset * Uutisarkisto Jehovan todistajien lapset Oikeuskomiteat Karttaminen Henkilötietolaki Miten Vartiotorniseura kerää rahaa? Vuosi 1975, ennustelu Muita aiheita:
|
Sääntöihin kirjattu pahuus 04.04.2016 Johanneksen poika Jehovan todistajien hallintoelin ylistää omaa järjestöään, Vartiotorni-seuraa, säännöllisesti sekä kirjallisuudessaan että puheissa. Se väittää Jehovan todistajien elävän jo nyt "hengellisessä paratiisissa". Se vertaa usein muita uskonnollisia järjestöjä ja kirkkoja Jehovan todistajiin ja toteaa täysin yksisilmäisesti, että muut järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt ovat pahoja ja vain Jehovan todistajien yhteisö on hyvä ja kelpaa Jumalalle. Mikä on Vartiotorni-seuran mainostama ”hengellinen paratiisi”? Kirja "Lähesty Jehovaa" avaa vähän tätä asiaa sivulla 80:
Mitä tähän paratiisiin sisältyy? - - - Jehovan, puhdas palvonta. Hän on
siunannut meitä palvonnalla, joka on vapaa valheista ja vääristelyistä.
Vartiotorni-seura siis väittää, että Jehovan todistajien keskuudessa ei ole valheita eikä vääristelyjä, ja että Jehovan todistajien palvonta on ”puhdasta”. Vartiotorni-lehdessä vuonna 2010 helmikuun 15. päivän numerossa sivulla 27 todetaan selvä ero Jehovan todistajien ja muiden välillä:
Maailma ei voi tarjota mitään, mitä voitaisiin edes verrata hengelliseen paratiisiimme.
Vuoden 2014 Vartiotorni korostaa Jehovan todistajien korkeaa moraalia syyskuun 15. päivän lehdessä sivulla 10:
Jehovan järjestö pyritään pitämään kaikin keinoin moraalisesti puhtaana
ja saastumattomana riippumatta siitä, ketä joudutaan neuvomaan tai
oikaisemaan.” Korkea moraali voidaan säilyttää noudattamalla Jumalan
sanan mittapuita ja seuraamalla Jeesuksen ja hänen opetuslastensa
mallia.
Monet JT-seurakunnan jäsenet ja entiset jäsenet näkevät Vartiotorni-seuran kaikkea muuta kuin rakkaudellisena ja oikeudenmukaisena järjestönä. Miksi tällainen ristiriita on nähtävissä? Tämän kirjoituksen ensimmäinen osa, mikä käsitteli Vartiotorni-seuran itsekehua, päättyi tähän. On aika mennä tosiasioiden pariin ja verrata sitä, mitä Vartiotorni väittää, siihen, mikä se todellisuudessa on ja miten se toimii. Herätkää! -lehdissä on ollut usein kertomuksia kirkkojen pappien suorittamista synneistä, varsinkin lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyen. Näitä syytöksiä Vartiotorni-seura on mielellään julkaissut, kun kyse on ollut jonkin toisen uskonnollisen järjestön tai kirkon tekemisistä. Tässä pari esimerkkiä:
Katolinen kirkko ”on hoitanut huonosti seksuaaliseen hyväksikäyttöön
syyllistyneiden pappien aiheuttaman kriisin”, on syössyt koko
instituution ”ahdinkoon, jollaista kirkko ei ole kokenut satoihin
vuosiin – tai ehkei koskaan historiansa aikana. - Herätkää! -lehti,
marraskuu 2003, sivu 29.
Kahden pitkään odotetun tutkimuksen mukaan [Yhdysvaltain] roomalaiskatolisessa kirkossa on riehunut lasten seksuaalisen hyväksikäytön epidemia, johon on sekaantunut vähintään 4 prosenttia papeista 52 vuoden aikana. - Herätkää! -lehti, 22. marraskuuta 2004. Jehovan todistajien keskuudessa riehuvasta pedofiiliongelmasta ei juuri ole Vartiotorni-seuran kirjallisuudessa uutisoitu, vaikka aihetta olisi. Tässä on yksi esimerkki vakavasta uutisesta kesältä 2015:
YLE kertoi nettisivuillaan tänään, että Jehovan todistajat on salannut
lasten seksuaalista hyväksikäyttöä Australiassa vuosikymmenien ajan,
tutkintakomission kuulusteluissa on ilmennyt tänään maanantaina.
Jehovan todistajat on käsitellyt yli tuhat hyväksikäyttötapausta omassa
piirissään vuodesta 1950 lähtien, eikä yhtäkään tapausta ole raportoitu
poliisille. - Lue lisää täältä.
  Australiassa halllintoelimen jäsen Geoffry Jackson joutui kuulusteluun
Jehovan todistajien piti elää jo nyt ”hengellisessä paratiisissa”. Näin väitti hallintoelin julkaisuissaan. Voiko ”hengellisessa paratiisissa” olla pedofiliaa? Ei voi. Ei yhtäkään tapausta. Jos tapauksia on, ei kyse ole ”hengellisestä paratiisista” vaan aivan jostain muusta. Todellisuudessa kyse on rikollisten suojelusta, jos suoraan sanotaan. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on vakava rikos. Se, miten tapauksia käsitellään, määrittää sen, onko järjestö todella väitteensä mukaan moraaliltaan ”puhdas” vai ei. Näyttää vahvasti siltä, että pahuus on kirjattu Vartiotorni-seuran sääntöihin. Järjestön ohjeisiin sisäänrakennettuna pahuus tekee todella rumaa jälkeä. Vartiotorni-seuralla on paljon ohjeita tavallisille Jehovan todistajille lehdissä ja kirjoissa. Nämä ohjeet ovat kaikille tarkoitettuja. Näiden mukaan tavalliset Jehovan todistajat yrittävät elää päivittäistä elämäänsä ja selvitä kaikissa elämäntilanteissa eteen tulevista haasteista. Mutta Vartiotorni-seuralla on myös paljon ohjeita, jotka ovat salaisia, ja joita eivät saa lukea muut kuin sen kohderyhmän Jehovan todistajat. Näissä ohjekirjoissa on usein annettu pahuudelle avoin valtakirja. Ohjeet ovat paikon räikeästi ristiriidassa maallisen lain kanssa. Ne ovat ristiriidassa myös yleisen oikeustajun kanssa. Ne ohjeet polkevat ihmisoikeuksia, ja antavat esim. seksuaalirikollisten jatkaa pimeitä puuhiaan ilman että viranomaiset saavat tietää. Nämä pahuuden ohjeet vaarantavat lasten turvallisuuden. Ne ovat käsittämätön osa Vartiotorni-seuran pimeää toimintaa. Aivan uutena tietona tuli muutama päivä sitten (vuodettu nettiin maaliskuussa 2016) Jehovan todistajien hallintoelimen laatima salainen yli 100-sivuinen ohjekirja kierrosvalvojille. Tuota kirjaa eivät saa lukea muut kuin kierrosvalvojat. Jos kierrosvalvoja jättää tehtävänsä, tuo kirja ja kaikki sen sähköiset kopiot on ohjeen mukaan hävitettävä. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Jehovan todistajien järjestön kierrosvalvoja vastaa suurin piirtein kirkon piispaa. Mitä kierrosvalvojan salaisessa ohjekirjassa oli? Tässä pari asiaa, joihin pahuus on ”sisäänkirjoitettuna”:
Joissakin tapauksissa on syytä välttää paperin käyttöä. Jos
kierrosvalvojan täytyy olla yhteydessä Jehovan todistajien paikalliseen
toimistoon lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvissä
tapauksissa, se tulee tehdä puhelimitse, ei kirjallisesti (luku 5,
kohta 4).
Kirja mainitsee lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapausten käsittelyn useita kertoja, mutta se ei kehota ottamaan yhteyttä viranomaisiin silloin kun on todisteita lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Jehovan todistajat ovat viime aikoina niittäneet julkisuutta järjestönä, joka on epätavallisen kykenemätön puuttumaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Englanninkielisellä sivulla mainitaan mm. että jos jotain vanhinta harkitaan kierrosvalvojan sijaiseksi, hän ei ole saanut katsoa pornoa kahteen vuoteen. Tästä tulee mieleen, että onko sitten hyväksyttävää, että tämä vanhin on katsellut pornoa vielä vuosi sitten. Mieleen tulee myös se, miten ihmeessä vanhimpia edes epäillään pornon katselusta, jos kerran Jehovan todistajat elävät ”hengellisessä paratiisissa”? Ei näytä hallintoelin itsekään uskovan tuota paratiisiväitettään, kun pitää tuollaisia asioita kirjoittaa virallisiin ohjeisiin!
Pieni kooste suomen kielellä tuosta kirjasta täällä:
Vähän pitempi kirjoitus englannin kielellä täällä: Kirjan voit ladata omalle koneellesi kokonaan täältä: Vanhinten salainen kirja vuodettiin nettiin jo aiemmin. Se on nykyisin myös monilla kaupallisilla medioilla käytössään. Helsingin sanomat kysyi oikeusoppineiden mielipidettä kirjasta. Kirja ei saanut ”puhtaita papereita”. Myös monille entisillä Jehovan todistajilla on tuo salainen kirja suomen kielisenä pdf-tiedostona. Millaista pahuutta sen sivuilta löytyy?
Jos lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön tiedetty muuttaa toiseen seurakuntaan:
Kun joku, jonka tiedetään syyllistyneen lapsen seksuaaliseen
hyväksikäyttöön, muuttaa toiseen seurakuntaan, seurakunnan
palveluskomitean tulee lähettää esittelykirje, jossa esitetään kaikki
tarvittavat tiedot hänen taustastaan ja nykyisestä tilanteestaan.
Mitään haaratoimiston lähettämää kirjettä, joka koskee
hyväksikäyttäjää, ei tule kopioida eikä lähettää uuteen seurakuntaan.
Uuteen seurakuntaan tulee kuitenkin ilmoittaa selvästi kaikki
rajoitukset, jotka haaratoimisto on asettanut. Kopio esittelykirjeestä
tulee lähettää haaratoimistoon.
Jos saatte tietää, että jotakuta syytetään lapsen hyväksikäytöstä,
soittakaa viipymättä haaratoimistoon, riippumatta
siitä, minkä ikäinen uhri on nyt tai oli väitetyn hyväksikäytön aikaan.
Näin tulee toimia, vaikka väitetty hyväksikäyttö olisi tapahtunut ennen
syytetyn kastetta. Haaratoimisto antaa sitten ohjausta
tapauskohtaisesti.
On huomattava, että vanhinten salainen ohjekirja ei kertaakaan kehota ottamaan yhteyttä viranomaisiin, jos on epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaikka ilmoittaminen on Suomen lain mukaan pakollista.
"Uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamushenkilönä
toimivan on lain mukaan ilmoitettava poliisille epäilyt lapsen
seksuaalisesta hyväksikäytöstä, sanoo rikos- ja prosessioikeuden
professori Matti Tolvanen. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia
toteutettuja rikoksia ja suunniteltuja törkeitä rikoksia."
"Jehovan todistajien ohjeistus on Tolvasen mukaan selvässä ristiriidassa lain kanssa". On pöyristyttävää, että vanhinten ohjekirjassa on ohje kutsua uhri ja epäilty saman pöydän ääreen keskustelemaan vanhinten kanssa. Se repii rikki uhrin haavat vielä kerran. Kirjan ohje on tällainen:
Jos syytetty kiistää syytteen, asiaa tutkivien vanhinten tulisi yrittää
järjestää yhteinen tapaaminen hänen ja syyttäjän kanssa. (Huomatkaa:
mikäli on kyse lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja uhri on tällä
hetkellä alaikäinen, vanhinten tulee ottaa yhteyttä haaratoimistoon,
ennen kuin he järjestävät lapsen ja väitetyn hyväksikäyttäjän välistä
tapaamista.) Jos syyttäjä tai syytetty ei halua tavata vanhimpia tai
jos syyttäjä edelleen kiistää syyllistyneensä väärintekoon, jolle on
vain yksi todistaja ja jota ei ole vahvistettu, vanhimmat jättävät
asian Jehovan käsiin. Asiaa tutkivat vanhimmat laativat tapauksesta
kirjallisen selostuksen, allekirjoittavat sen ja laittavat sen
suljettuun kirjekuoreen, joka pannaan seurakunnan luottamuksellisten
asioiden arkistoon. Myöhemmin saattaa tulla ilmi lisätodisteita, jotka
vahvistavat tapahtuneen todeksi.
Tietenkään tässäkään kohdassa ei kehoteta ottamaan yhteyttä viranomaisiin, joille rikostutkinta kuuluu. Ei myöskään oteta yhteyttä terveydenhoitohenkilöihin, jotka voisivat antaa ensiapua ja mahdollisesti vahvistaa syyllisen esimerkiksi DNA-näytteiden avulla. Jehovan todistajien hallintoelin lähetti kirjeen kaikille vanhimmistoille 01.10.2012. Sen aiheena oli ”lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö”. Kirje on hyvin pitkälle samoilla linjoilla kuin vanhinten salainen ohjekirjakin. Tässä yksi lainaus siitä:
Vaikka vanhimmat tutkivat jokaisen syytöksen, Raamattu ei näin ollen
anna heille valtuutta ryhtyä oikeudellisiin toimiin seurakunnassa,
ellei väärintekijä ole tunnustanut tekoa tai ellei sille ole kahta
luotettavaa todistajaa. Jos tapaukselle on vain yksi todistaja ja
vanhimmilla ei ole valtuutta ryhtyä oikeudellisiin toimiin, heidän
tulee kuitenkin seurata valppaasti syytetyn käytöstä ja toimintaa.
Tuossa kappaleessa mainittiin ”kahden todistajan vaatimus”. Mikä se on? Miksi tarvitaan kaksi todistaa, ennen kuin edes kunnolla tutkitaan tapausta? Miksi tarvitaan kaksi todistajaa, kun ilmoittamalla viranomaisille nämä tutkisivat jutun. Heille se kuuluukin, ei vanhimmille. Vanhimmille ei todellakaan kuulu minkäänlainen rikostutkinta. Ehkä he haluavat kuitenkin leikkiä Sherlock Holmesia tai Hercule Poirotia, kun saavat siihen tilaisuuden. Vaikka ei pitäisi. Vartiotorni-lehti kertoi ”kahden todistajan vaatimuksesta” 15.08.1997 lehdessä sivulla 27 näin:
Tarvitaan vähintään kaksi todistajaa, jotta syytös voitaisiin vahvistaa
(Johannes 8:17; Heprealaisille 10:28). Jos henkilö kiistää syytöksen ja
sinun todistuksesi on ainoa, asia jätetään Jehovan käsiin (1.
Timoteukselle 5:19, 24, 25). Näin tehdään tietoisina siitä, että kaikki
on ”täysin paljastettua” Jehovalle ja että, jos tuo ihminen on
syyllinen, hänen syntinsä ’tavoittavat’ hänet lopulta (Heprealaisille
4:13; 4. Mooseksen kirja 32:23).
Em. lainauksen mukaan seurakunta ei ryhdy mihinkään toimiin, jos vähintään kahta todistajaa ei löydy. Tuon säännön noudattamisella uhrin oikeudet eivät toteudu. Rikollinen pääsee kuin koira veräjästä. Lisäksi on huomioitava, että rikosten tutkimismenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina huimasti. On tullut aivan yleiseen käyttöön menetelmiä, missä todistajia ei tarvita, esim. DNA-tutkimukset. Mitä Wikipedia kertoo DNA-tutkimusten tehosta ja luotettavuudesta?
Myös DNA-tunnisteiden käyttö rikostutkinnassa on yhä yleisempää.
Suomessa DNA-tutkimuksia tehdään niin henki- kuin
omaisuusrikoksissakin. Rikostutkinnassa DNA:a voi löytyä muun muassa
siemennesteestä tai ihokudoksesta. Rikostutkinnassa DNA on erittäin
luotettava todiste syyllisyyskysymyksen selvittämisessä. Sen avulla voi
myös todistaa isyytensä yleensä jopa yli 99,99 % varmuudella. Lähde:
Wikipedia.
Harold V. Mouritz oli Suomen johtavia Jehovan todistajia noin 20 vuoden ajan vuodesta 1959 vuoteen 1981 asti. Hän palveli Suomen haaratoimistokomiteassa ja oli Erkki Kankaanpään läheinen työtoveri. Vuonna 1981 hän palasi takaisin Australiaan, missä hän oli Australian Jehovan todistajien "ykkösmies", haaratoimiston koordinaattori, ainakin vuoteen 2011 asti. Hän kävi vuonna 2005 Suomessa vyöhykevalvojan ominaisuudessa ja piti puheen. Puheessaan hän korosti tuota "kahden todistajan" vaatimusta. Voit kuunnella pienen osan puhetta tästä. Samaan aikaan, kun Mouritz tuon puheen Suomessa piti, hänellä oli tieto jo sadoista lasten hyväksikäyttötapauksista Australiassa. Hän varmasti tiesi asiat, koska oli Australian haaratoimiston koordinaattori, siis korkeimmassa asemassa oleva ja suoraan vastuullinen hallintoelimelle. Aika kuvottavaa toimintaa!   Harold Vivian Mouritz ja Australian lippu Onko tuolle ”kahden todistajan” vaatimukselle nykyisin mitään perusteita? Ei, koska Vartiotorniseura ei noudata sitä itsekään johdonmukaisesti. Tässä yksi esimerkki: Jos kaksi vastakkaista sukupuolta olevaa aikuista Jehovan todistajaa yöpyy samassa asunnossa, heidät voidaan erottaa, jos heidän nähdään lähtevän aamulla yhtä aikaa asunnosta. Tällaisessa tapauksessa ei välttämättä vaadita yhtäkään todistajaa millekään väärinteolle. Samassa asunnossa yöpyminen on erotusperuste, ellei yöpymiselle löydy "lieventäviä" asianhaaroja. Lainaan tähän uudesta vanhimmiston ohjekirjasta otteen sivulta 61 kappaleesta 11:
Syytetty on ollut todistetusti (ainakin kaksi todistajaa) koko yön
samassa talossa vastakkaista sukupuolta olevan kanssa (tai samassa
talossa homoseksuaaliksi tiedetyn henkilön kanssa) sopimattomissa
olosuhteissa.
Vanhinten on käytettävä hyvää arvostelukykyä arvioidessaan tapausta, ennen kuin he muodostavat oikeuskomiteaa. Olivatko kyseiset kaksi henkilöä kahden kesken koko yön? Onko todisteita siitä, että kyse on romanttisesta suhteesta? Voisiko tapahtuneen taustalla olla ymmärrettäviä syitä, kuten odottamaton hätätilanne. Mikäli lieventäviä asianhaaroja ei ole, oikeuskomitea muodostettaisiin porneiaan viittaavan voimakkaan aihetodisteen perusteella. Ei tarvittu yhtään todistajaa. Oikeuskomitea perustettiin kyttäyskeikalla olleiden henkilöiden mielikuvitukseen perustuvan arvauksen perusteella. Moni vilpitön Jehovan todistaja -nuori voi haaveilla vapaaehtoistyöstä ”hengellisen paratiisin” ytimessä, haaratoimistossa. Miten sinne pääsee vapaaehtoistyöhön? Ennen kuin voi luovuttaa kaiken ajankäytön hallinnan Betelille, täytyy täyttää lomake. Jehovan todistajien lomake "Anomus tilapäiseksi vapaaehtoistyöntekijäksi Beteliin" sisältää täysin sopimattomia kysymyksiä. Suurin osa työhön hakijoista täyttää tuon lomakkeen kiltisti, vaikka ei pitäisi. Mihinkään "normaaliin" työhakemuskaavakkeisiin ei saa sisällyttää mm. tämän kaltaisia tietoja, jotka Jehovan todistajien on täytettävä, kun he haluavat mennä töihin Suomen haaratoimistoon:
Vartiotorniseuran omituinen suhtautuminen seksuaalisuuteen näkyy siinäkin, miten "Raamatun ymmärtämisen opas" -kirjassa kerrotaan luomisesta. Aadam oli jo luotu, mutta hän oli vielä ainoa ihminen paratiisissa. Kenelle tulee edes mieleen kirjoittaa, että "Aadam ei tuntenut seksuaalista vetoa eläimiin"? Aadam oli Raamatun mukaan luotu täydelliseksi ihmiseksi. Miksi Vartiotorniseura katsoo asialliseksi huomauttaa, että Aadam ei ollut kiinnostunut eläimistä seksuaalisessa mielessä? Ei tietenkään ollut! Ilmeisesti artikkelin kirjoittajan oma suhtautuminen seksiin ei ole tervettä. Olisiko hän tuntenut vetoa eläimiin?
Ennen kuin ensimmäinen mies Aadam edes pyysi ihmistoveria, Jumala,
hänen Luojansa, teki järjestelyjä sitä varten. Asetettuaan Aadamin
Eedenin puutarhaan ja annettuaan hänelle hyvän ja pahan tiedon puuta
koskevan lain Jehova sanoi: ”Ihmisen ei ole hyvä olla jatkuvasti yksin.
Minä teen hänelle auttajan hänen täydennyksekseen.” (1Mo 2:18.) Hän ei
pakottanut ihmistä etsimään itselleen toveria eläinten joukosta, vaan
hän toi eläimet Aadamin luo, jotta tämä antaisi niille nimet. Aadam ei
tuntenut seksuaalista vetoa eläimiin, ja hän pystyi toteamaan, ettei
niiden keskuudesta löytynyt hänelle sopivaa toveria. - Raamatun
ymmärtämisen opas, osa 2, sivu 319.
 Aadam ja Eeva paratiisissa, kuva: JW.ORG Vartiotorni-seuran ylikorostunut seksuaalisten asioiden kammo heijastuu myös kirjasto-ohjelmaan Watchtower Library suomi 2014. Hakusana "porno*" antaa vuoden 2014 Watchtower Library suomi -kirjasto-ohjelmassa 1171 tulosta. Joten hallintoelin itse ainakin on kiinnostunut pornosta, tavalla tai toisella. Millaista tuhoa Vartiotorni-seuran ohjeisiin kirjoitettu pahuus on saanut aikaan? Varsinkin salaisten ohjeiden kirjaimellinen noudattamien on raunioittanut monen yksilön itsetunnon, henkisen terveyden ja luottamuksen ihmisiin. Kirjoituksen lopuksi kaksi omakohtaista kokemusta, jotka kertovat karua kieltään, millaista pahuutta hallintoelin omilla ohjeillaan ja säännöillään aiheuttaa. Kokemusten kertojat ovat suomalaisia. Mikä on uhrin asema ja miten käy syyllisen? Onko Vartiotorni-seuran ohjeiden mukainen asioiden käsittely pahuutta vai toteutuuko oikeudenmukaisuus?
Saara
 Saaralla on muitakin huonoja kokemuksia Jehovan todistajista.
12-vuotiaana häntä käytettiin seurakunnassa seksuaalisesti hyväksi. – Kerroin siitä kouluterveydenhoitajalle, koska oireilin. Hän painosti tekemään rikosilmoituksen, mutta seurakunta ja äitini kielsivät sen. Saaran äiti kutsui hyväksikäyttäjän kotiin kahville, jotta välit tuttavamieheen saadaan takaisin kuntoon. Seurakunnan mukaan Saara pääsisi asian yli, kun vain rukoilisi ja lukisi Raamattua. – Seurakunnan oikeuskomiteassa minut tuomittiin, että olen 12-vuotiaana vietellyt nelikymppisen miehen. Meidät on lapsesta asti vaiennettu. - Kuva: Iltalehti. Ekaterina
Liityin jehovan todistajiin noin kolmevuotiaana yksinhuoltajaäitini
mukana. Äiti kasvatti väkivallalla ja jumalanpelolla ja vaati että
noudattaisin jt-oppeja tiketilleen.
Sain ystäväni vanhemmilta kutsun tulla heille leikkimään ja yökylään melkein joka viikonloppu. Tuntui kuin olisin osa perhettä. Muutaman kuukauden päästä perheen isä kutsui minut viereensä nukkumaan yöksi. Se tuntui yhtäaikaa oudolta ja hyvältä. Aloin nukkua isän vieressä joka viikonloppu eikä muu perhe pitänyt sitä kummallisena niin en minäkään. Suljettujen ovien takana asiat etenivät kuten arvata saatte, yksityiskohtiin en vielä ole tarpeeksi vahva menemään. En tiennyt että asiassa oli mitään väärää, koska jt-yhteisössä tällaisista asioista ei puhuttu. Olin iloinen koska sain karkkia, limpparia ja rahaa. Niin tyypillistä. Yläasteen alkaessa tulin tietoiseksi siitä mitä minulle oli tehty. Suurimmat idolini, tuki ja turvani olivat hengellisen lauman kaitsijat, seurakunnan vanhimmat. Kerroin yhdelle heistä luottamuksella tapahtuneista, ja hän kutsui koolle kokouksen. Tässä vaiheessa olin jo kastettu julistaja. Komiteassa, vai miksi sitä nimitettiinkin, minulta kyseltiin yksityiskohtaisen tarkkaan mitä oli tapahtunut. Käskettiin näyttää, mitä minun oli pitänyt tehdä ja mihin minua koskettiin ja minä näytin. He käskivät minun lopettaa näyttämisen, koska se oli liian rivoa. Kysyttiin, ymmärsinkö panettelevani vanhurskasta veljeä vastaan, valehtelevani ja tekeväni väärin Jehovaa vastaan. Asiasta kiellettiin puhumasta koskaan missään yhteydessä koska synneistäni suurin oli se, että olin halunnut mieheltä huomiota ja houkutellut hänet haureuteen. En ollut vastustellut. Asia josta vasta nyt kolmenkymmenen vuoden ja pitkän traumaterapian jälkeen uskallan olla eri mieltä. Jehovan todistajien kirjallisuudessa, kokouksien ohjelmissa ja konventtipuheissa käsitellään paljon seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Näiden asioiden toisto vuodesta toiseen muokkaa ihmistä halutulla tavalla. Seksuaalisuus on yksi vallankäytön keinoista, mitä Vartiotorni-seura käyttää. Sillä se yrittää pitää Jehovan todistajat alamaisina. Ihmisyyden ytimeen kuuluu kiinteänä osana seksuaalisuus. Kun hallintoelin manipuloi ihmisyyttä useilla eri tavoilla, se peukaloi myös seksuaalisuutta, mikä voi olla tuhoisaa monen yksilön kohdalla.  Lue lisää täältä:
 Takaisin arkistosivujen alkuun Takaisin etusivulle |
|||||||||
| Kotisivuohjelma: KompoZer * Kuvankäsittely: GIMP * Äänenkäsittely:
Audacity |
||||||||||
