|
||||||||||
Jehovan todistajat, uutisarkisto  Tutustu myös näihin sivuihin: Johanneksen pojan kotisivut * Etusivu * Hakusivu * Oppikysymykset * Uutiset * Uutisarkisto Jehovan todistajien lapset Oikeuskomiteat Karttaminen Henkilötietolaki Miten Vartiotorniseura kerää rahaa? Vuosi 1975, ennustelu Muita aiheita:
|
Nooan ajan tulva 14.09.2016 Mammutti (Päivitetty 16.09.2016) Tiedetoimittajalta
Johanneksen pojan pyynnöstä aloin selvittää, miten Vartiotorniseuran (myöh. VTS) esittämä globaalin tulvan malli sopii tieteelliseen käsitykseen. Matka oli pitkä ja johdatti minut monien eri tieteenlajien pariin, aina pronssikauden väestön kasvusta geologiaan ja fysiikkaan asti. Tässä kirjoituksessa pyrin selvittämään, onko Raamatussa kuvattu globaali tulva mahdollinen tieteellisten ja historiallisten todisteiden valossa. Aihe on siksi ajankohtainen, että Yhdysvaltalaiset raamattua kirjaimellisesti tulkitsevat uskovaiset, ovat avanneet "Arkkimuseon", jonka on tarkoitus vakuuttaa kävijöilleen, että Nooan tulva oli kirjaimellinen. Koska kyse ei ole Vartiotorniseuran tai Jehovan todistajien aikaansaannos, en käsittele tuota museota enempää. Vaikka en olekaan Vartiotorniseuran kannattaja, pyrin tulkitsemaan löytämiäni todisteita objektiivisesti löytääkseni vastauksia, joita puoltavat tieteelliset todisteet. Haluan kuitenkin jo artikkelin alussa mainita, että historiallisia tapahtumia ei aina voida tutkia kovin varmasti, koska testattavuus ei ole samaa luokkaa kuin tieteissä yleensä, siksi pyrin tuomaan lähteeni ilmi, jotta lukija voisi itse arvioida lähteideni luotettavuutta.
 Kuva 1 - Raamatun aikajana VTS:n mukaan Yllä luettelen 6 tärkeää seikkaa, jotka VTS esittää totuutena noin 4500 vuotta sitten tapahtuneesta globaalista katastrofitulvasta ja joiden mahdollista paikkansapitävyyttä aloin tutkia. Tutkimusta helpotti huomattavasti se, että Vartiotorniseura antaa tarkan vuosiluvun tulvalle, näin ollen minun oli mahdollista tutkia yksityiskohtaisemmin useita asioita, kun niitä ei tarvinnut tutkia tuhansien tai jopa satojen tuhansien vuosien ajalta. Tulvan ajankohta käy ilmi useista VTS:n kirjoituksista ja myös jw.org -sivustolla esitetystä Raamatun tapahtumien aikajanasta (Kuva 1), josta ilmenee tulvan lisäksi myös joitakin muita kiinnostavia vuosilukuja. Kun Vartiotorniseuran julkaisemaa aikajanaa tutkitaan, ei tarvitse lukea kovin pitkälle löytääkseen ensimmäisen asian, joka on nykytieteen kanssa ristiriidassa: aikajanan mukaan ihminen luotiin vasta 6000 vuotta sitten, kun tiede ajoittaa varhaisimmat anatomisesti nykyihmistä vastaavat yksilöt noin 195 000 - 200 000 vuoden päähän (Journal of Human Evolution, John G. Fleagle et al). Ihmispopulaation kehitys, muinaiset kulttuurit sekä Raamatun aikajana VTS:n esittämässä tulvamallissa ihmispopulaatio karsitaan 8 yksilöön tulvan koittaessa. Tiedeyhteisön arviot vuosien 3000 eaa ja 2000 eaa ajan populaatiosta vaihtelevat 14 miljoonasta (Colin McEvedy & Richard Jones, 1978, Atlas of World Population History) noin 72 miljoonaan (HYDE-projekti). Ajanlaskun alussa ihmispopulaation koon arviot vaihtelevat 150 miljoonasta (John H. Tanton, 1994, End of the Migration Epoch? Time For a New Paradigm) aina 300 miljoonaan (UN Population Division Department of Economic and Social Affairs, 1999, The World at Six Billion). Ihmisten geeniperimää tutkineet asiantuntijat ovat tulleet tulokseen, että ihmislajin niin kutsuttuja geneettisiä pullonkauloja ei ole ollut viimeisen muutaman tuhannen vuoden aikana ja tulokset nähdään mm 1999 julkaistussa J. Hawksin tekemässä tutkimuksessa (J. Hawks et al. 1999, Population Bottlenecks and Pleistocene Human Evolution, noudettu 12.5.2016). 2011 julkaistussa tutkimuksessa (Heng Li et al, 2011, Inference of human population history from individual whole-genome sequences, noudettu 18.7.2016) esitetään, että viimeisin pullonkaula on ollut todennäköisesti 20 000 - 40 000 vuotta sitten, ja populaatio oli radikaaleimman arvion mukaan vain noin 1200 yksilöä, kuitenkin huomattavasti enemmän kuin 8 (tai 2 jos halutaan viitata samalla VTS:n Adamin ja Eevan luomistarinan kirjaimelliseen tulkintaan). Koko ihmislajin historiassa ei siis tiettävästi ole ollut aikaa, jolloin ihmisiä olisi ollut vain alle kymmenen yksilöä, vaan ihmislajiksi kehittynyt populaatio on ollut vähintään yli 1000 yksilöä. Tulvan kanssa samaan aikaan jotkin muinaiset kulttuurit kukoistivat. Egyptissä oli meneillään Vanhaksi kuningaskunnaksi nimetty kulta-aika, joka alkoi 3. dynastian myötä noin 2680 eaa (noin 300 vuotta ennen tulvaa) ja päättyi kuudennen dynastian lopussa noin 2180 eaa (300 vuotta tulvan jälkeen). Vanhan kuningaskunnan ajalta on säilynyt joitakin kirjoituksia, esimerkiksi Palermon kivi, joka on todennäköisesti viidennen dynastian ajalta - vain 100 vuotta tulvan jälkeen - (Aidan Dodson, The Complete Royal Families of Ancient Egypt, 2004, s.62) ja pyramidien tekstejä, joista vanhimmat on ajoitettu noin 2400 -2300 eaa ajalle (James P. Allen, The Ancient Egyptian Pyramid Texts 2005, s.1). Historioitsijoiden mukaan faaraoita on ollut valtaistuimella katkeamattomana ketjuna tulvan ajan. Riippuen lähteestä, tulvan alkamisvuonna hallitsijana on ollut Egyptin viidennen dynastian ensimmäinen faarao Userkaf (Dr Rosalie David,Anthony E. David, 2002, A Biographical Dictionary of Ancient Egypt, s.164). Muhs listaa teoksessaan viidennen dynastian hallitsijat seuraavasti Dynasty 5 (c.2494 - 2345 BCE)
Userkaf Sahure Neferirkare Shepseskare Neferefre Niuserre Ini Menkauhor Djedkare Unas -- Brian Muhs, 2014, The Ancient Egyptian Economy: 3000–30 BCE, s.23 Sahuren hallituskauden ajankohdalle esitetään kirjallisuudessa useita vaihtoehtoja, todennäköisesti johtuen ristiriitaisesta historiallisesta aineistosta. Useissa lähteissä kuten esimerkiksi Michael Ricen teoksessa (Michael Rice, 2000, Who's who in Ancient Egypt, s.173) hallituskausi ajoitetaan noin vuosille 2487 - 2475. Hänestä ja muista viidennen dynastian faaraoista on runsaasti historiallisia todisteita. Myös pyramidien rakennusajat ovat VTS aikajanan kannalta ongelmallisia. Viidennen dynastian ajalla pyramideja rakennettiin ainakin 4 Userkafin, Sahuren, Neferirkaren ja Niuserre Inin toimesta. Kaikki nämä on nykykäsityksen mukaan rakennettu 100 vuoden kuluessa tulvan jälkeen. Mikäli oletetaan, että historioitsijat ovat erehtyneet ajoituksessa ja viidennen dynastian pyramidit olisi rakennettu ennen tulvaa, olisi seuraava pyramidi rakennettu 12. dynastian faarao Amenemhet I toimesta hänen hallituskaudellaan 1991 - 1962 eaa. Tämä antaisi ihmiskunnalle noin 500 vuotta aikaa kasvaa 8 henkilöstä, perustaa uudelleen Egyptiläinen kulttuuri ja rakentaa pyramidi. Ei ole tiedossa, paljonko ihmisiä oli rakentamassa Egyptin pyramideja. Laskelmat joita löysin, oli tehty Gizan suurta pyramidia silmälläpitäen ja se rakennettiin voin vuonna 2540 eaa, eli hieman ennen tulvaa. Laskelmat vaihtelivat suuresti, mutta pienimpien arvioiden mukaan suuren pyramidin rakennus vaati vähintään hieman alle 7000 ihmistä (Illig & Löhner, Der Bau der Cheops-Pyramide, 1993), mutta luku ei sisällä esimerkiksi ruoan tuottamiseen tai muun infrastruktuurin ylläpitämiseen vaadittuja henkilöitä.  Egyptiläinen kulttuuri ei myöskään ole ainoa, jonka olemassaolosta on olemassa todisteita tulvan aikana tai pian sen jälkeen. Esimerkiksi tiettävästi ensimmäinen muistiin kirjattu komeettahavainto tehtiin nykyisen Kiinan alueella vuonna 2296 eaa, vain hieman alle 200 vuotta tulvan jälkeen (Lang, K., 2006, A Companion to Astronomy and Astrophysics - Chronology and Glossary with Data Tables, s.3). Lisäksi Mesopotamian alueelta on säilynyt kirjoituksia noin 3500 eaa alkaen. Sargonin Akkad valloitti hallituskaudellaan (n. 2340-2284 eaa) suuren osan Mesopotamiasta (Gwendolyn Leick, 2010, Historical Dictionary of Mesopotamia, s.150). Tulvan ajankohta on ongelmallinen myös raamatun aikajanan kannalta. VTS arvioi, että Baabelin tornin tapahtumat sijoittuvat noin 180 vuoden päähän tulvan loppumisesta, eli samoihin aikoihin kun Kiinassa tähysteltiin tähtiä. VTS laskee, että jos jokainen mies alkaisi saada lapsia 30 vuotiaana ja saisi lapsen joka kolmas vuosi 90 vuotiaaksi asti, riittäisi ihmispopulaatio Baabelin tornin rakentamiseen. Kunkin miehen pitäisi siis saada 20 lasta, joita puolet olisi poikia, eikä yksikään lapsi saisi kuolla synnytyksessä tai edes ennen 90 ikävuotta vain kasvattaakseen ihmispopulaatiota tarpeeksi rakentamaan Baabelin tornia. Vaikka lapsia alettiinkin saada todennäköisesti aikaisemmin, on lapsikuolleisuus ollut aivan toista luokkaa kuin nykyään. VTSn laskutavan mukaan Baabelin tornin rakennusaikaan miehiä oli tällaisella väestönkasvulla noin 4000. Geologinen todistusaineisto Kun 1. Mooseksen kirjaa lukee kokonaisuutena, tarina ei ole johdonmukainen, ellei kyse ole globaalista tulvasta. Esimerkiksi: miksi kaikkia eläinlajeja pitäisi ottaa kyytiin, mikäli tulva olisi vain paikallinen, ja miten korkeimpien vuorten huiput voisivat peittyä paikallisessa tulvassa. Voisiko kyse sitten olla vertauskuvasta? Toki, mutta VTS on esittänyt useissa julkaisuissa perusteluitaan sille, miksi kyseessä on täytynyt olla todellinen historiallinen tapahtuma. Grönlannin jäätikkö Vuonna 1995 tehtiin Grönlannin jäätikölle poraustutkimus, jonka tavoitteena oli mitata muutoksia ilmakehässä viimeisimpien vuosituhansien aikana. Jäät tutkittiin uudelleen 2 vuoden jälkeen ja tutkimuksessa jäähän muodostuneet vuosittaiset kerrokset voitiin ajoittaa erittäin tarkasti viimeisen 40 000 vuoden ajalta ja melko tarkasti aina 115 000 vuoteen asti. (D. A. Meese et al, The Greenland Ice Sheet Project 2 depth-age scale: Methods and results, 1997, JOURNAL OF GEOPHYSICAL RESEARCH, VOL. 102, s. 26 411-26 423, sähköinen kopio saatavissa täältä). Eräät kreationistit (Vardiman, Oard, Wieland & Hovind) esittävät, että jäätikkö olisi seurausta tulvan jälkeisestä "pikajääkaudesta" (http://www.icr.org/article/ice-age-genesis-flood/ ja http://www.icr.org/article/cold-comfort-for-long-agers/ molemmat linkit noudettu 2.7.2016) eikä jää siten voisi olla kymmeniä tai satoja tuhansia vuosia vanhaa. Kreationistien vastalauseet eivät kuitenkaan kerro, miten nopea jäätyminen voisi muodostaa tuhansittain säännöllisiä kerroksia. Jääkerrosten sulamista tutkittaessa voidaan havaita, ettei viimeisten 10 000 vuoden aikana ole tapahtunut poikkeuksellisen suurta sulamista, joka olisi ollut seurausta 6-12 kuukauden tulvasta (riippuen siitä, miten korkealla Grönlannin arvellaan olevan tulvan loppupuoliskolla). Samoista porauksista on julkaistu toinen artikkeli, jossa tutkitaan nimenomaisesti Grönlannin jäätikön sulamistiheyttä eri vuosina. Tutkimuksessa he toteavat, että sulamistiheys on laskenut tilastollisesti merkittävän paljon 7 000 - 7 500 vuoden takaisesta maksimiarvosta. (BP - Before Present) (Alley & Anandakrishnan, Variations in melt-layer frequency in the GISP2 ice core: Implications for Holocene summer temperatures in central Greenland, 1995, s. 64-69, sähköisesti julkaistu täällä). Jäätikön tutkimuksessa havaittiin lämpimät kaudet noin 9500 BP ja 7000-7500BP, joista jälkimmäisen jälkeinen viileämpi ajanjakso ulottuu nykypäivään. Jos tulva olisi tapahtunut noin 4500 vuotta sitten, siitä joko olisi jälkiä Grönlannin jääpeitteessä tai jääpeite olisi saattanut irrota kokonaan veden nosteen vaikutuksesta. Kumpikaan ei vaikuta mahdollisilta vaihtoehdoilta, kun huomioidaan jäälle suoritetut tieteelliset tutkimukset. Tulvavedet Vartiotorniseura kertoo, että ilmakehän yläosassa on ollut merenkaltainen vesimassa, joka tuotti osan Nooan ajan tulvavedestä. En löydä mistään lähteestä tietoa sille, kuinka suuri osa tulvavedestä oli peräisin maan alta ja kuinka suuri osa oli peräisin ilmakehän yläosassa (tai yläpuolella) olevasta vesivarannosta. Fyysiset seuraukset MMaapallon halkaisija on noin 12 742 km. Jos oletetaan, että maapallon vuoristot olivat erilaisia ennen tulvaa, emme voi tarkasti tietää kuinka paksu vesikerros tarvitaan peittämään kaikki vuoret. Mielestäni voimme kuitenkin olettaa, että Ararat vuori, jolle arkki VTS:n mukaan rantautui, oli veden peitossa. Koska Araratin korkeus on 5 137 m, käytämme sitä laskuissa vesikerroksen paksuutena. Näillä olettamuksilla voidaan laskea, paljonko vettä tarvittaisiin peittämään koko maapallo ja sen kaikki vuoret. Koska tilavuus (veden määrä) kasvaa suhteessa kolmanteen potenssiin maapallon säteeseen, on vesimäärä merkittävän suuri; vettä tarvitaan lisää noin 2,3 triljoonaa (2 300 000 000 000 000 000) kuutiometriä nostamaan nykyistä veden pintaa Araratin huipun korkeudelle. Tällä hetkellä arvioidaan, että maapallolla ja sen ilmakehässä on vettä noin 1,4 triljoonaa kuutiometriä (1 400 000 000 000 000 000), siis hieman alle 40% yhteenlasketusta vesimassasta (http://water.usgs.gov/edu/earthhowmuch.html ja http://www.livescience.com/29673-how-much-water-on-earth.html). Mihin vedet ovat joutuneet?   Jos oletetaan, että vesimassasta puolet on peräisin maan alta ja puolet taivaallisesta merestä, voidaan laskea muutamia mielenkiintoisia lukuja. Ensinnäkin voidaan selvittää kuinka paljon suurempi paine olisi maan pinnalla, mikäli ilmakehässä tai sen yläpuolella olevan taivaallisen veden paino lisätään ilmakehään. Lisäksi voidaan laskea, paljonko veden putoaminen maan pinnalle vapauttaisi potentiaalienergiaa ja esimerkiksi laskea, paljonko maapallolla oleva vesimassa lämpenisi tämän seurauksena. Ennen energian ja paineen muutoksia ja niiden seurauksia todetaan vielä, että maapallo olisi ollut täysin pimeä, koska auringon ja tähtien valo ei läpäisisi vesimassaa. Valon läpäisykyky optisesti puhtaassa vedessä on noin 80m (Davies-Colley & Smith, 1995, Optically pure waters in Waikoropupu ('Pupu') Springs, Nelson, New Zealand, julk. New Zealand Journal of Marine and Freshwater Research, s.253) ja edellä mainituin oletuksin puhutaan kuitenkin huomattavasti paksummasta vesikerroksesta. Kuitenkin aurinko lämmittäisi vesimassaa (oli se sitten nesteenä tai vesihöyrynä) ja vesi tai höyry estäisi lämpöä karkaamasta avaruuteen (kuten pilvisenä yönä), mikä johtaisi voimakkaan kasvihuoneilmiön kautta maapallon kuumenemiseen. Paine Kukin vähänkään syvemmälle veteen sukeltanut on huomannut, että paine kasvaa nopeasti ja alkaa tuntua korvissa jo parin metrin jälkeen. Koska vesi on huomattavasti ilmaa painavampaa, kasvaa paine yhden ilmakehän paineen (noin 100 000 kPa) verran noin 10 m välein. Jos ilmakehässä olisi vettä niin paljon, että veden pinta voisi sen seurauksena nousta 2500 metriä, olisi paine noin 250 kertainen nykyiseen normaaliin ilmanpaineeseen verrattuna. Laitesukeltajille tai laitesukeltajakoulutuksen käyneille tuttu ilmiö - typpinarkoosi - ilmenee, mikäli sukelletaan normaalilla ilmalla syvemmälle kuin 30 metriin. Yleensä lieviä oireita voi ilmetä kun sukelletaan syvemmälle kuin 10 metriin ja 90 metrin jälkeen oireina ovat mm. hallusinaatiot, euforia ja kuolema (Lippmann & Mitchell, 2005. Nitrogen narcosis, julk. Deeper into Diving, 2. painos, s.103). Ihmisen fysiologiaa ei yksinkertaisesti ole suunniteltu kestämään valtavaa painetta. Energia Niin kutsutun energiaperiaatteen mukaan, energia ei voi koskaan hävitä, vaan se voi vain muuttaa muotoaan. Esineitä korkealle nostettaessa niihin varastoidaan potentiaalienergiaa, joka voi vapautua, mikäli esine lasketaan jälleen alas. Veteen varastoituneen ja putoamisessa vapautuvan potentiaalienergian määrän laskemiseksi pitää myös arvioida kuinka korkealta vesi keskimäärin putoaa: mitä korkeammalla esine on, sitä enemmän potentiaalienergiaa on siihen varastoitunut. Ilmakehän tarkkaa paksuutta on käytännössä mahdoton määrittää, mutta esimerkiksi ilmakehään palaavaan avaruusalukseen, ilmakehä alkaa vaikuttaa merkittävästi noin 120 kilometrin kohdalla. Ilmakehän kerros nimeltä mesosfääri loppuu noin 85 kilometrin korkeudella ja ionosfäärin katsotaan olevan noin 50-400 km korkeudella. Oletan nyt, että vesimassat ovat olleet keskimäärin mesosfäärin yläreunan korkeudella, jolloin vesimassa olisi ainakin osittain suojassa auringon voimakkaimmalta säteilyltä ja käytän veden potentiaalienergian laskemiseen 85 km korkeutta. Potentiaalienergiaa vapautuisi kaavan Ep = mgh mukaan. Vapautuva energia olisi noin 2 700 000 triljoonaa joulea (27, jonka perässä on 22 nollaa). Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,182 kJ/(K*kg), eli yhden vesikilon (tai litran) lämmittämiseen asteella tarvitaan 4182 joulea, lisäksi vesikilon höyrystämiseen tarvitaan energiaa 2260 kJ. Vapautuvaa energiamäärää on vaikea kuvitella, mutta se riittäisi kuumentamaan 93 asteella kaiken veden, jota maapallolla on tällä hetkellä. Siis jos kaikki maapallon vesi olisi lämpötilaltaan 0°C, riittäisi energia kuumentamaan sen 93 asteiseksi.   Yhteenveto Vaikka en käynytkään kaikkia mahdollisia skenaarioita ja ongelmia läpi, voidaan todeta, ettei vaaditun vesimassan merkittävä osa ole voinut olla ilmakehässä. Jopa useat nuoren maan kreationistit hylkäävät taivaallisen meren mahdollisuuden, näistä esimerkkeinä mainittakoon Center for Scientific Creation ja Creation Today. Elämä arkissa Elämä arkissa on ollut raskasta. Vaikka oletettaisiin, että arkissa oli vain VTS:n arvioimat 1600 nisäkäslajia, olisi se 200 eläinparia henkilöä kohden hoidettavana. Hoitaminen sisältää vähintään eläinten ruokkimisen sekä jätteen poistamisen. Menestyäkseen eläimet tarvitsevat niille sopivat elinolot (pingviinit pitävät viileämmästä kuin leijonat), niille sopivaa ravintoa sekä tilaa liikkua ja kaikkien edellä mainittujen järjestäminen olisi ongelmallista arkissa. Esimerkiksi leijonat, kuten muutkin suuret kissapedot, ovat lihansyöjiä ja tarvitsevat keskimäärin 5-7 kg lihaa päivässä (1800-2520 kg vuodessa), mutta pennut juovat maitoa aina 6-7 kuukauden ikään asti ja tällöinkin ne alkavat syödä lihaa maidon ohella noin 6 viikon ikäisinä. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä ongelmallisia, kun huomioidaan, ettei arkin rakentamisen aikaan ollut vielä olemassa nykyisiä kylmäsäilytysmahdollisuuksia. Olisiko saaliseläimiä sitten otettu arkkiin vain ravinnoksi enemmän kuin 2 eläintä kustakin lajista? Raamatun mukaan ei. Mikäli eläimiä olisi tuotu muiden eläinten ravinnoksi, olisi niitäkin pitänyt ruokkia, mikä entisestään lisää arkkiin vaaditun ruoan määrää. Ongelmaa ei myöskään helpota se, että jotkin eläinlajit ovat erittäin tarkkoja ruokavaliostaan. Suuret eläimet tuottavat myös paljon jätettä. Afrikan norsu tuottaa päivässä jopa 130 kiloa sontaa. Jos norsupari tuottaa 250 kg siivottavaa päivässä, paljonko kaikki eläimet tuottaisivat sitä yhteensä? Tämä kaikki pitäisi siivota tehokkaasti pois, ettei arkissa olisi riskiä metaani- tai ammoniakkimyrkytykselle. Eläinten lisäksi ihmistenkin täytyy syödä ja juoda. Vettä satoi 40 vuorokautta, minkä ajan sadevesi olisi potentiaalinen vaihtoehto juomavedeksi. Tämän jälkeen juotava vesi olisi sitä vastoin pitänyt varastoida arkkiin, koska arkin ympäröimä vesimassa olisi sekä suolaista että juomakelvotonta siinä olevien raatojen takia. Aikuinen ihminen tarvitsee päivässä noin 2-3 litraa vettä, josta noin 1 litra saadaan ravinnosta. Juomavettä olisi siis pitänyt olla noin 1,5 litraa kutakin henkeä kohden arkissa oloajaksi sateen jälkeen, eli 330 vuorokaudeksi. Tämä tarkoittaisi noin 4000 litraa vettä pelkästään ihmisten juomavedeksi. Jos lisäksi kukin lammasta suurempi nisäkäslaji joisi vain litran vettä päivässä, tarvittaisiin vesisäiliöön noin 96 000 litraa lisää vettä (290 * 330). Ihmisten ja eläinten juomavettä pitäisi siis olla mukana noin 100 tonnia eikä luvussa ole edes huomioitu pienempien eläinten, lintujen eikä liskojen vaatimaa veden määrää. Eläin- ja kasvilajien lisäksi myös virusten, bakteerien ja muiden pieneliöiden olisi pitänyt selvitä tulvasta. Osa tunnetuista mikro-organismeista on niin sitkeitä, että ne olisivat voineet selvitä tulvan ajan, mutta esimerkiksi valtaosa bakteereista kuolisi hyvin nopeasti (Carlucci & Palmer, 1959, Microbiological Process Report - Factors Affecting the Survival of Bacteria in Sea Water, s.391). Vaikka elinolot arkissa olisivat olleet vaikeat, niin mikäli eläinten ja ihmisten olisi lisäksi pitänyt kantaa mukanaan tulvasta selviäviä bakteereita ja viruksia, olisivat elinolot huomattavasti huonommat. Elämä arkin ulkopuolella ei myöskään olisi ollut helppoa. Kala- ja kasvilajit olisivat jääneet arkin ulkopuolelle tai ainakaan Nooa ei niitä tarinassa ota mukaansa arkkiin. Valtaosa kasveista olisi kuollut, mikäli ne olisivat olleet 5 kilometrin syvyydessä vuoden ajan. Etenkin yhteyttävät kasvit olisivat pulassa, koska ne eivät saisi auringon valoa eivätkä ilmakehän hiilidioksidia, joista molemmat ovat avainasemassa niiden energiansaannille. Tiedämme kuitenkin kasveja, jotka ovat liian vanhoja sopiakseen tulvakertomukseen ja VTS:n aikajanaan ja näistä esimerkkinä haluan mainita Ruotsin Fjulufjälletin luonnonpuistossa kasvavan vanhan Tjikkon, joka on vähintään 9550 vuotta vanha norjan kuusi. Myös tulvan jälkeen ravinnon saanti olisi ollut ongelmallista ja aiheuttanut useiden lajien sukupuuttoon häviämisen. Tyypillisesti kukin leijona tappaa noin 15 saaliseläintä vuodessa, mikä tarkoittaisi että kaksi leijonaa kaataisi uuden eläimen noin 2 viikon välein ja jokainen kaato tarkoittaisi lajin sukupuuttoa ennen kannan vahvistumista. Vaikka tarinan mukaan oliivipuun kyyhkynen noutaa oliivipuun oksan (tai lehden riippuen käännöksestä) (1. moos 8:11), olisi myös kasviravinnon löytäminen todennäköisesti vaikeaa tai mahdotonta. Hyperevoluutio Nykyisen käsityksen mukaan nykyään elävät lajit ovat seurausta miljoonien vuosien sopeutumisesta elinoloihin tai keinotekoisen valintapaineen seurauksena tapahtunut nopeampi muutos. Esimerkiksi eri koirarodut ovat seurausta noin 27 - 40 000 vuoden aikana tapahtuneesta - osittain ohjatusta - kehityksestä. Tuolloin nykykoirien kehityshaara erkani nykyisten harmaasusien kehityshaarasta (Skoglund, 2015, noudettu 23.8.2016). Jos oletetaan, että VTS:n oletukset tulvasta ovat totta: että se tapahtui noin 4000 vuotta sitten ja että kaikki koiran kaltaiset eläimet ovat peräisin samasta kantaisästä, pitää olettaa, että evoluutio on tapahtunut noin 10 kertaa nopeammin, kuin mikä on nykytieteen käsitys asiasta. Lisäksi harmaasusi on koiran lähin "lajiserkku", koirien ja koiraeläinten evoluutiota pidemmälle tutkittaessa, kaikkien koiraeläinten yhteisenä kantaisänä pidetty Hesperocyon eli noin 31-40 miljoonaa vuotta sitten (Benton, M. et al, 2007, Paleontological Evidence to Date the Tree of Life, s.32), yleisesti koiraeläinten evoluution olisi pitänyt VTS:n aikajanan mukaan tapahtua noin 10 000 kertaa nopeammin kuin mitä tieteen käsitys tällä hetkellä on. Yhteenveto Nykytieteen valossa globaali tulva noin 4000 vuotta sitten vaikuttaa epätodennäköiseltä, samoin kuin ennen tulvaa oletetun taivaallisen vesistön olemassaolo. Vaikka tulvan olemattomuutta on vaikeaa tai mahdotonta todistaa 100 % varmuudella vääräksi, on VTS:n oletuksissa niin suuria ongelmia, ettei niitä mielestäni voi selittää tieteen valossa vetoamatta yliluonnolliseen. Globaali tulva ja sen seuraukset olisivat niin merkittäviä, että näkisimme tulvan jäljet ympärillämme edelleen.  Kuva: JW.ORG  Takaisin arkistosivujen alkuun Takaisin etusivulle |
|||||||||
| Kotisivuohjelma: KompoZer * Kuvankäsittely: GIMP * Äänenkäsittely:
Audacity |
||||||||||
