|
||||||||||
Jehovan todistajat, uutisarkisto  Tutustu myös näihin sivuihin: Johanneksen pojan kotisivut * Etusivu * Hakusivu * Oppikysymykset * Uutiset * Uutisarkisto Jehovan todistajien lapset Oikeuskomiteat Karttaminen Henkilötietolaki Miten Vartiotorniseura kerää rahaa? Vuosi 1975, ennustelu Muita aiheita:
|
Vartiotorniseura muovaa Jehovan todistajista tunneköyhiä ihmisiä 23.11.2016 Johanneksen poika Normaalisti ihmisyyteen kuuluvat tunteet, niin positiiviset kuin negatiivisetkin. Iloa ja surua saa näyttää myös ulospäin. Nauru ja kyyneleet ovat sallittuja. Joskus kuitenkin jokin taho yrittää tukahduttaa tunteita. Auktoriteetti voi määrätä, että pitää olla hillitty ja peittää tunteet. Uskonyhteisö voi määrätä, että osa tunteista on kokonaan kielletty. Jos jokin ulkopuollinen taho tai ihminen itse alkaa liian paljon kontrolloida tunteita, se voi aiheuttaa vakavaa haittaa psyykelle. Pahimmassa tapauksessa mieli surkastuu ja ihmisestä tulee tunneköyhä. Vartiotorniseura on vuosikymmenten ajan yrittänyt hallita ja kahlita Jehovan todistajien tunteita. Se on onnistunutkin tekemään monista tunneköyhiä ihmisiä. Jehovan todistajat itse väittävät, että heidät tunnnistetaan keskinäisestä rakkaudesta. He voivat viitata Jeesuksen lausuntoon ja soveltaa sen itseensä: (Johannes 13:35) Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne. – –
Raamatussa on useita kreikan kielisiä sanoja, jotka käännetään suomeksi sanalla "rakkaus". 1) A·gaʹpē *** cl 23. luku s. 235 kpl 11-12 ”Hän rakasti ensin meitä” ***
Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa niistä eniten käytetty on a·gaʹpē. Erään Raamatun sanakirjan mukaan se on ”voimakkain kuviteltavissa oleva sana rakkaudelle”. Millä perusteella? A·gaʹpē viittaa rakkauteen, jota ohjaavat periaatteet. Se on siis enemmän kuin pelkkä toisen ihmisen herättämä tunnereaktio. Se on laaja-alaisempaa, ja se pohjautuu enemmän ajatteluun ja harkintaan. A·gaʹpē on ennen kaikkea täysin epäitsekästä. 2) Stor·gēʹ *** w09 15/7 s. 12-13 Vaellatko rakkauden ”verratonta tietä”? ***
Lämpimään, kiinteään perheeseen kuuluminen tuottaa suurta iloa. Perheenjäsenten välisestä luonnollisesta kiintymyksestä käytettiin usein kreikan sanaa stor·gēʹ. Kristityt pyrkivät osoittamaan rakkautta perheensä jäseniä kohtaan. 3) Fi·liʹa *** w09 15/7 s. 14 Vaellatko rakkauden ”verratonta tietä”? ***
’Kiintymystä’ tai ’ystävyyttä’ merkitsevä kreikan sana on fi·liʹa. Siinä, että meillä on läheinen ystävä seurakunnassa, ei ole mitään pahaa. Raamatusta puuttuu yksi kreikankielinen sana, mikä myös tarkoittaa rakkautta. Se on eʹrōs. Sana eʹrōs tarkoittaa romanttista rakkautta. Jehovan todistajien käsitys "rakkaudesta" on vääristynyt. Millä tavalla? Jehovan todistajien käsitys rakkaudesta on vääristynyt, koska Vartiotorniseuran mielestä rakkauden tulee olla mieluimmin vain "periaatteellista" (A·gaʹpē). Vartiotorniseura väheksyy stor·gēʹa ja fi·liʹaa. Näin ollen Vartiotorniseuran määrittelemä rakkaus loppuu tasan sillä hetkellä, kun edellytykset Vartiotorniseuran hyväksymään rakkauden osoittamiseen loppuvat. Raamatussa kyllä sanotaan rakkaudesta, että "kaikki se kestää" (1. Korinttilaisille 13:7), mutta Jehovan todistajien keskuudessa se ei kestä kaikkea, eikä edes kovin paljoa. Stor·gēʹ ja fi·liʹa jäävät a·gaʹpēn varjoon. Jos joku Jehovan todistaja ei enää usko Vartiotorniseuran oppeihin tai on eri mieltä oppien kanssa, periaatteeseen perustuva rakkaus a·gaʹpē loppuu. Samalla tavalla loppuu myös perheenjäsenten välinen luonnollinen kiintymys (Stor·gēʹ). Jos perheenjäsen tai sukulainen erotetaan tai eroaa seurakunnasta, rakkaus loppuu siihen paikkaan, ja lähtenyttä aletaan karttaa. Eikä kiintymystys ja ystävyys (Fi·liʹa) ole yhtään sen kestävämpää Jehovan todistajien keskuudessa. Lähtenyt eristetään loppuiäksi, ellei häntä onnistuta kiristämään sukulaisuus- ja ystävyyssuhteilla takaisin seurakuntaan. Mitä tapahtuu, jos Jehovan todistaja -perheen aikuinen lapsi erotetaan tai eroaa seurakunnasta? Normaali-ihmisten keskuudessa vanhemmat eivät hylkäisi lastaan vakaumuksen tai joidenkin "syntien" takia, mutta Jehovan todistajien tapauksessa vanhemmat eivät saa edes tuntea sääliä lastaan kohtaan. Vartiotorni-lehdessä oli näin selvät ohjeet tähän. Otsikko on täysin totuuden vastainen: *** w94 1/11 s. 21 kpl 20 Ole hellän sääliväinen *** Se,
että kristitty ’lakkaa seurustelemasta’ läheisen ystävän tai sukulaisen
kanssa, joka on erotettu, voi olla todellinen koetus. Sellaisessa
tapauksessa on tärkeää, ettei anna myöten säälin tunteille. (1. Korinttolaisille 5:11–13.) Lujuus voi jopa kannustaa erehtynyttä katumaan.
Vartiotorniseura siis vaatii tukahduttamaan säälin tunteen. Rakkauden tunnehan oli tässä vaiheessa jo suurimmaksi osaksi tukahdutettu. Jehovan todistajien tuottamilla videoilla tulee esille se, että vanhemmat kaipaavat kovasti seurakunnasta lähteneitä. Äidit vuodattavat kyyneliä, koska normaali äidinrakkaus ei kestä tällaista eristämistä. Mutta ei auta! Tunteet on tukahdutettava. Videoiden viesti on selvä, edes puheluihin ja tekstiviesteihin ei saa vastata.    Lähtijä eristetään läheisistään ja eristämällä hänen toivotaan tulevan takaisin. Tämä on kiristämistä. Ja Herätkää!-lehtikin on ottanut kantaa tähän asiaan, vaikka tämä teksti olikin ilmeisesti kirjoitettu kaikkien muiden uskontojen jäseniä tarkoittaen paitsi Jehovan todistajia: Ketään ei saisi pakottaa palvomaan tavalla, jota hän itse ei voi hyväksyä, tai valitsemaan uskonnon ja perheen välillä. - Herätkää! -lehti,
heinäkuu 2009, sivu 29.  Kuva: Pixabay Vartiotorniseura on ottanut Raamatusta lyömäaseekseen yhden tehokkaan kohdan. (Jeremia 17:9) – – Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton. Kuka voi tuntea sen?
Sydämen petollisuudella voidaan "perustella" monta tapaa tukahduttaa normaalit tunteet. Tässä on esimerkki vuoden 2016 Vartiotornista: *** w16 helmikuu s. 27 kpl 6 Mitä opimme Jehovan uskollisilta palvelijoilta? ***
Uskollisuus lähtee sydämestä, mutta ihmisen sydän on petollinen (Jer. 17:9). Haluamme olla uskollisia Jumalalle, mutta meistä voi helposti tuntua, että meidän pitäisi olla uskollisia myös läheiselle ystävällemme tai sukulaisellemme, vaikka tämä toimisi väärin. Erityisesti silloin kun joku meille läheinen jättää totuuden, meidän täytyy muistaa, että Jehova ansaitsee ensisijaisen uskollisuutemme. (Lue Matteuksen 22:37.) Vuoden 2011 Vartiotorni-lehti pelotteli väkivallalla tunteisiin luottavaa näin: *** w11 15/7 s. 32 kpl 17 Oletko sinä päässyt Jumalan lepoon? ***
Jehova ei nykyään surmaa heti niitä, jotka rikkovat hänen lakejaan. Rakkaudessaan hän antaa heille mahdollisuuden katua epävanhurskaita tekojaan. Mutta miltä Jehovasta tuntuisi, jos katumattoman väärintekijän vanhemmat panisivat Hänet koetukselle pitämällä tarpeettomasti yhteyttä erotettuun poikaansa tai tyttäreensä?  Kuva: Pixabay Vartiotorniseura toivoo näiden lehtien jyrkkien kirjoitusten saavan aikaan sen, että JT-vanhemmat ja muut seurakunnassa tukahduttaisivat normaalit tunteensa lähtijöitä kohtaan. Rakkaus ja kiintymys ovat vain paperia, kun hallintoelin säännöllisesti "jyrähtää" neuvoja ja määräyksiä antamalla. Hallintoelin varottaa luottamasta omiin tunteisiinsa. Se käytännössä vaatii tunteiden puuduttamista, vaikka kuinka pahalta tuntuisi. Lopulta ihmisestä tulee tunneköyhä ihminen, joka toimii vain robotin tavoin noudattaessaan sokeasti Vartiotorniseuran ohjeita. Tämä on oikeasti pelottavaa. *** w04 15/11 s. 23 kpl 13 Etsi Jehovaa, sydänten Tutkijaa ***
Jehova sanoo kaikille niille, jotka haluavat palvoa häntä hyväksyttävällä tavalla: ”Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää.” (Aamos 5:15.) Rakkaus ja viha ovat voimakkaita tunteita, jotka kumpuavat kuvaannollisesta sydämestä. Koska sydän on petollinen, meidän on tehtävä kaikkemme varjellaksemme sitä (Sananlaskut 4:23; Jeremia 17:9). Jos vaalimme sydämessämme vääriä haluja, voi käydä niin, että alamme rakastaa pahaa ja vihata hyvää. Jos sitten toimimme noiden halujen mukaan ja harjoitamme syntiä, emme pääse takaisin Jumalan suosioon, vaikka olisimme kuinka innokkaita tahansa. Siksi meidän on syytä rukoilla, että Jumala auttaisi meitä ’vihaamaan pahaa ja rakastamaan hyvää’. Kun tässä Vartiotornin lainauksessa puhutaan "pahan" vihaamisesta, se käytännössä tarkoittaa myös "pahojen" ihmisten vihaamista. Ja tuo "paha" ihminen tarkoittaa sellaista ihmistä, joka ei ajattele samaan tapaan kuin Vartiotorniseura vaatii, vaikka tuo ihminen olisi muuten ihan normaali kansalainen, joka tekee eettisiä ja moraalisia valintoja päivittäin. "Pahan" vihaaminen tarkoittaa siis sitä, että niiden kanssa ei saa seurustella, jotka eivät ole Jehovan todistajia. "Maailman ihmiset" ja entiset Jehovan todistajat ovat "huonoa seuraa". Heidät leimataan "pahoiksi" ihmiseksi, vaikka eläisivät erittäin moraalista ja hyveellistä elämää. *** w94 1/2 s. 17 kpl 15 Iloitse jumalallisen opetuksen hyödyllisyydestä ***
Yksi keino, joka auttaa meitä pysymään ajatuksiltamme hyveellisinä, on karttaa huonoa seuraa, joka ”turmelee hyödylliset tavat” (1. Korinttolaisille 15:33). Kristittyinä emme seurustelisi haureellisten, avionrikkojien ja muiden väärintekijöiden kanssa. On siksi johdonmukaista, että emme saa olla sellaisten ihmisten seurassa lukemalla heistä saadaksemme aistillista nautintoa tai katselemalla heitä, kun he esiintyvät televisiossa tai elokuvissa. Sydän on petollinen, voi helposti oppia haluamaan pahaa ja joutua kiusaukseen tehdä sitä (Jeremia 17:9). Karttakaamme siksi sellaisia kiusauksia pitämällä kiinni jumalallisesta opetuksesta. Se voi vaikuttaa Jehovaa rakastavien ajatteluun hyödyllisellä tavalla, niin että se saa heidät vihaamaan pahaa (Psalmit 97:10). Tunteiden tukahduttamisen ohessa Vartiotorniseura pyrkii pelottelemaan niitä, jotka eivät noudata Vartiotorniseuran asettamia normeja. Monet "maailmalliset ihmiset" ovat ihmetelleet sitä, miten Jehovan todistaja -äiti tai isä voi hylätä oman lapsensa, jos tämä lähtee seurakunnasta. "Maailman" ihmisten äidinrakkautta ei ole tukahduttanut mikään hallintoelin, joka "viisaudessaan" on karttamissäännön kehittänyt. Seuraava Vartiotorni-lehden kirjoituksen ote on surullista luettavaa. *** w07 15/1 s. 20 Pysy uskollisena vaikka lapsesi kapinoi ***
Kun kuritus on ankaraa Jos lapsesi on kastettu kristitty eikä hän kadu, häntä täytyy ehkä kurittaa kaikkein ankarimmalla tavalla eli seurakunnasta erottamisella. Se, missä määrin olet sen jälkeen tekemisissä hänen kanssaan, riippuu hänen iästään ja joistakin muista seikoista. Jos lapsi on alaikäinen ja asuu kotona, huolehdit tietysti vastedeskin hänen fyysisistä tarpeistaan. Lisäksi vastuullasi on tarvittavan moraalisen valmennuksen ja kurituksen antaminen (Sananlaskut 1:8–18; 6:20–22; 29:17). Haluat ehkä johtaa hänelle omaa raamatuntutkistelua. Saatat kiinnittää hänen huomionsa joihinkin raamatunkohtiin sekä ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” julkaisuihin (Matteus 24:45). Voit myös ottaa hänet mukaasi kokouksiin ja järjestää niin, että hän istuu vieressäsi. Tämän kaiken teet siinä toivossa, että hän ottaisi Raamatun neuvoista vaarin. Tilanne on toinen, jos erotettu ei ole alaikäinen eikä asu kotona. Apostoli Paavali kehotti muinaisen Korintin kristittyjä: ”Lakatkaa olemasta jokaisen sellaisen veljeksi kutsutun seurassa, joka on haureellinen tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai herjaaja tai juoppo tai kiristäjä, älkääkä edes syökö sellaisen kanssa.” (1. Korinttilaisille 5:11.) Vaikka kristitty isä tai äiti voi perheasioiden vuoksi joutua olemaan jonkin verran tekemisissä erotetun kanssa, hänen tulisi pyrkiä välttämään tarpeetonta yhteydenpitoa. Kun kristityt paimenet kurittavat hairahtunutta lasta, sinun ei ole viisasta yrittää torjua tai vähätellä heidän raamatullisia toimiaan. Jos asettuisit kapinallisen lapsesi puolelle, et todellisuudessa suojelisi häntä Panettelijalta vaan vaarantaisit oman hengellisen terveytesi. Kun sitä vastoin tuet paimenten ponnisteluja, pysyt ”vahvana uskossa” ja autat lastasi parhaiten (1. Pietarin kirje 5:9). Luonnossa varsinkin naaraspuoliset eläimet puolustava raivokkaasti pentujaan, jos niitä uhkaa jokin peto tai vihollinen. Myös normaalit ihmisvanhemmat puolustavat omia lapsiaan, mutta Vartiotorniseura kieltää vanhempia puolustamaan lapsiaan, jos näitä syytetään jostain asiasta, vaikka kuinka mitättömästä. Vartiotorniseura tässäkin yrittää tukahduttaa normaalit vanhempien tunneperäiset reaktiot, ja usein se valitettavasti onnistuukin. Vartiotorniseura toteuttaa itse sitä profetiaa, minkä se on kääntänyt Uuden Maailman raamatunkäännökseen näin: (2.
Timoteukselle 3:1-5) – – Mutta tiedä tämä, että viimeisinä
päivinä tulee olemaan kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä.
Sillä ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia,
suuriluuloisia, pöyhkeitä, rienaajia, vanhemmilleen tottelemattomia,
kiittämättömiä, uskottomia, vailla luonnollista kiintymystä,
haluttomia mihinkään sopimukseen, panettelijoita, vailla itsehillintää,
raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta, kavaltajia, uppiniskaisia,
ylpeydestä pöyhistyneitä, nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia;
heillä on jumalisen antaumuksen muoto, mutta he osoittautuvat
pettymykseksi sen voimaan nähden; ja näistä käänny pois.
Vuoden 2016 Oulun aluekonventin puheessa myönnettiin, miten vahingollista ihmisen eristäminen ja hylkäminen on: Yksi
ihmisen tunne-elämän vaikeimmin käsiteltäviä asioita on hylätyksi
tuleminen. Hylkääminen saa ihmisen tuntemaan itsensä arvottomaksi. Se
voi aiheuttaa masennusta ja viedä oikeastaan pohjan elämältä. - Kuuntele pieni ote tästä.
Edellä mainittu puheen kohta tuomitsi Vartiotorniseuran hylkäämisiin yllyttämisistä. Mutta konventin kuulijat eivät luultavasti sitä huomanneet, koska heidän oma tunne-elämänsä saattoi olla jo melkoisen häiriintynyt vuosia kestäneen mielenhallinnan takia. Monet nykyiset ja entiset Jehovan todistajat ovat valitettavasti tunneköyhiä ihmisiä. Heitä on vaadittu tukahduttamaan tunteitaan. Sana "rakkaus" on menettänyt arvoaan ja alennettu pelkäksi Vartiotorniseuran "työkaluksi". Sitä säätelemällä monet ihmiset ovat jääneet kylmiksi ihmisiksi. Internetistä löytyy hieno teksti siitä, miten tunteiden tukahduttamisen seurauksena on vaikea antaa itselleen lupa tuntea erilaisia tunnetiloja: Monen
selviytyjän on vaikea sietää erilaisia tunteita, edes positiivisia,
kuten ilo. Tunteiden kokeminen voi olla hankala asia. Mahdollisesti
koko elämän kestäneen tunteiden tukahduttamisen seurauksena niiden
salliminen voi tuntua hyvin pelottavalta.
- - - Ei haittaa, vaikka olisit epävarma siitä, mitä oikeastaan tunnet. Koska tunteet ovat niin pitkään olleet sinulta kiellettyjä, ei sinulla luultavasti juurikaan ole kokemusta siitä, miltä eri tunteet tuntuvat, puhumattakaan, mitä sanoja niiden kuvaamiseen pitäisi käyttää. Saattaa esimerkiksi olla, että lapsuudenkodissasi ilon avoimesta näyttämisestä rangaistiin, jolloin aikuisena ilo, pelko, kipu ja häpeä sekoittuvat keskenään. Tätä ei tarvitse säikähtää, eikä sille toistaiseksi ole tarvetta tehdä mitään erityistä – riittää, että pysähdyt hetkeksi ja annat tunteen olla.  Kuva: Trauma ja dissosiaatio Trauma on kreikan kielestä
tuleva sana, jolla tarkoitetaan ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta
aiheutuvaa henkistä tai ruumiillista vammaa.
Dissosiaatio on psyykkinen puolustuskeino tai sopeutumisreaktio, jonka avulla ihminen erottaa esimerkiksi tietyn psyykkisen toiminnon muista. Ihmisen mieli saattaa kyetä esimerkiksi kytkemään tunteita ja kipua aistivat aivoalueet pois toiminnasta traumaattisen tapahtuman aikana. Ihminen voi vaikkapa "sulkea itsensä ulkopuolelle" johonkin tunteeseen liittyvän (häiritsevän) ajatuksen. Kun joku on menettänyt kyvyn nauraa ja itkeä, tai sisimmässä ei tunnu enää yhtään miltään, silloin on aika hakea ammattiapua näihin traumoihin. Oikeastaan Vartiotorniseuralle pitäisi lähettää lasku joka ikisestä terapiakäynnistä, minkä sen ohjeet tunteiden tukahduttamiseksi ovat aiheuttaneet.  Takaisin arkistosivujen alkuun Takaisin etusivulle |
|||||||||
| Kotisivuohjelma: KompoZer * Kuvankäsittely: GIMP * Äänenkäsittely:
Audacity |
||||||||||
