Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista - Uutisarkisto
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisarkisto





Tutustu myös näihin sivuihin:
Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



 
Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Henkilötietolaki

Miten Vartiotorniseura kerää rahaa?

Vuosi 1975, ennustelu



Muita aiheita:
   



Tutkintakomission raportti arvostelee Jehovan todistajia Britanniassa
02.08.2017 Maaria





Vartiotorniseuran meneillään olevassa maailmanlaajuisessa lasten hyväksikäyttöskandaalissa on puhjennut uusi myrsky, vaikkakin se on ollut jo jonkin aikaa horisontissa. JW Surveytä lukevat tietävät, että Ison Britannian Charity Commission on tutkinut Jehovan todistajien New Mostonin seurakuntaa viime vuosina huolestuneena sen tavasta käsitellä lasten hyväksikäyttötapauksia.

Jos et tunne tarinaa tarkemmin, voit lukea artikkeleitamme täältä, täältä, täältä, täältä, ja täältä. Tässä kuitenkin vielä lyhyt katsaus tilanteeseen:

Britanniassa sekä Jehovan todistajien yksittäiset seurakunnat että koko Vartiotorniseura ovat rekisteröityneet hyväntekeväisyysjärjestöiksi. Näin he saavat verohelpotuksia ja muita etuoikeuksia, joita tavalliset järjestöt eivät saa. Hyväntekeväisyysjärjestöjä valvoo komissio, Charity Commission, jonka tehtävänä on varmistaa, että kaikki rekisteröidyt hyväntekeväisyysjärjestöt todella toimivat yleiseksi hyödyksi.

Viime vuosina komissio on tutkinut New Mostonin seurakunnan virheellistä toimintaa tapauksessa, jossa lapsia oli hyväksikäyttänyt seksuaalisesti Jehovan todistajien vanhin ja näin ollen luottamusasemassa oleva mies, Johnathan Rose.

He tutkivat erityisesti sitä, miten uhrit on pakotettu kohtaamaan Rose uskonnollisessa tuomioistuimessa eli Jehovan todistajien termein oikeuskomiteassa. Väitetään, että tämän istunnon aikana Rosella oli ollut mahdollisuus kuulustella uhreja ja pakottaa heidät kertomaan yhä uudelleen ahdistelun yksityiskohtia. Lisäksi väitettiin, että jotkut muut seurakunnat vanhimmat olivat kysyneet uhreilta olivatko nämä itse yllyttäneet Rosea ahdisteluun.

Komissio on useiden vuosien tutkimusten jälkeen lopultakin julkaissut täydellisen raporttinsa. Voit lukea sen kokonaisuudessaan täältä. Kuten yleensäkin, Jehovan todistajien käyttämien lasten hyväksikäyttöä koskevien toimintatapojen tutkintaraportit ovat melko kauhistuttavaa lukemista.

Miten New Moston petti uhrit?

Komissio totesi raportissaan New Mostonin vanhinten tosiaan sallineen Johnathan Rosen kuulustella uhrejaan uskonnollisessa tuomioistuimessa, vaikka oli hänet oli jo ennen oikeuskomiteaa tuomittu lasten hyväksikäytöstä.

Tapahtuma oli uhreille äärimmäisen traumaattinen, koska Rosea ei estetty kysymästä suoria kysymyksiä ahdistelusta. Yksi uhri sanoi, ettei hänelle edes kerrottu Rosen olevan läsnä. Pikemminkin hän luuli, että vanhimmat halusivat tavata hänet pyytääkseen anteeksi kaikkea tapahtunutta. En voi edes kuvitella, miltä hänestä on tuntunut mennessään huoneeseen, nähdessään ahdistelijansa ja joutuessaan vielä hänen kuulusteltavakseen. - Kuvateksti: Jonathan Rose: Jehovan todistajien vanhin ja tuomittu lasten hyväksikäyttäjä

Mutta vielä menee pahemmaksi.

Komission raportissa todettiin, että tapahtumat todella etenivät väitetyllä tavalla tilanteen ollessa täysin epäasianmukainen. Se havaitsi myös muita ongelmia tilanteeseen liittyen:

Eturistiriita
  • Rosen tapauksen tutkimukseen osallistuneet vanhimmat olivat myös hänen ystäviään ja perhettään (mm. isä), mikä aiheutti ilmeisen eturistiriidan. Tämä on itse asiassa hyvin yleinen ongelma väärinkäytösten tullessa esille Jehovan todistajien keskuudessa. Koska todistajat ovat hyvin eristäytyneitä ja muodostavat kiinteän yhteisön, syytteitä tutkivat voivat usein olla epäillyn läheisiä ystäviä. Tämä kysymys tuli esille myös Australian Royal Commissionin (ARC) tapaustutkimuksessa numero 29, jossa havaittiin samankaltaisia eturistiriitoja. Vanhimmat olivat tutkineet miehiä, jotka olivat myös heidän läheisiä ystäviään. Uhreille oli tullut epäilys, että tämä oli johtanut lempeisiin tuomioihin.
Vaillinainen dokumentointi
  • New Mostonin seurakunta väitti poistaneensa Rosen vanhimmistosta ja luottamusasemasta sekä tehneensä toimenpiteitä seurakunnan suojelemiseksi, mutta mitään kirjallista muistiinpanoa näistä toimenpiteistä ei ole.
Toimenpiteitä seurakunnan suojelemiseksi ei tehty
  • New Mostonin seurakunta ja Vartiotorniseura väittävät, että Rosea estettiin osallistumasta toimintaan, joka voisi olla vaaraksi seurakunnalle. Komissio kuitenkin totesi, että Rosen annettiin osallistua toimintaan, joka olisi vaatinut valvontaa. Hänen annettiin tehdä hallinnollisia tehtäviä konventissa, antaa yösija aikuiselle, joka osallistuu Vartiotorniseuran kurssille sekä auttaa tuon kurssin järjestelyissä.
Vanhimmat eivät ymmärrä lasten hyväksikäytön luonnetta
  • Raportissa todetaan, että vanhimmat hylkäsivät yhden syytöksen ahdistelusta, koska uhri oli tuolloin 15 ja Rose 19. He näkivät tapahtuneen virheellisesti "kahden teini-ikäisen välisenä asiana." Tämä siitä huolimatta, että uhri selkeästi näki tapauksen lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Raportissa todettiin myös, että vanhimmat vähättelivät uhrin uskottavuutta vapauttaakseen Rosen, vaikka uhrilla oli tahraton maine seurakunnassa.
Aikaisemmat syytökset Rosea vastaan jätetty huomiotta “kahden todistajan säännön” takia
  • Tästä on tullut yksi Vartiotorniseuran kiistanalaisimmista ja pahamaineisimmista piirteistä hyväksikäyttösyytösten käsittelyssä. Todistajat soveltavat kirjaimellisesti jäykkää tulkintaa Raamatun käskystä 5. Mooseksen kirjan 19:15, jossa sanotaan: "Yhden ainoan todistajan ei tule nousta ketään miestä vastaan, olipa kyseessä mikä tahansa erhe tai mikä tahansa synti, mikä synti hyvänsä, jonka hän tekee. Kahden todistajan suulla tai kolmen todistajan suulla tulee asian olla varma." Siksi heidän virallinen politiikkansa on, että jollei ole olemassa kahta todistajaa hyökkäykselle tai kahta erillistä hyökkäystä, joilla kummallakin on eri todistaja, ovat syytetyt viattomia. Ilmeinen ongelma tässä on se, että ahdistelijat harvoin ahdistelevat lapsia todistajien läsnä ollessa. ARC paljasti, että Vartiotorniseuran tiedostojen mukaan tämän politiikan seurauksena Australian Vartiotorniseura ei ollut ilmoittanut poliisille 1006 syytöstä lasten hyväksikäytöstä 1950-luvulta lähtien. Rosen tapaus on esimerkki siitä, miten tämä sääntö mahdollistaa ahdistelijoiden toiminnan jatkumisen rangaistuksetta. Seurakunnan dokumentit osoittavat, että häntä vastaan esitetyt syytökset oli hylätty kahden todistajan puuttumisen vuoksi.
Kuulostaako pahalta? Mutta ei tässäkään vielä kaikki.

New Mostonin seurakunnan ja Vartiotorniseuran epäonnistumiset eivät lopu vain siihen, miten he käsittelivät Rosea. Ne ulottuvat myös tapaan suhtautua komission tutkimuksiin.

He yksinkertaisesti yrittivät lopettaa ne alkuunsa.

Teokraattinen sodankäynti

Olemme käsitelleet tätä jo aiemmin. Kun kävi ilmi, että komissio oli vakavasti huolissaan syytöksistä New Mostonia ja Vartiotorniseuraa kohtaan ja oli aikeissa tutkia asiaa enemmän, molemmat hyväntekeväisyysjärjestöt aloittivat sodan komissiota vastaan oikeusteitse.

Haasteita kasaantui Vartiotorniseuran ja New Mostonin seurakunnan yrittäessä lopettaa tutkimukset alkuunsa väittämällä, että komissio ylittää toimivaltansa tutkiessaan heitä. -
Kuvateksti: Haaratoimistokomitean koordinaattori Terrence O’Brienia syytettiin siitä, että hän yritti tahallaan hämätä ARC:n (Australian Royal Commission) tutkijoita.

On järjetöntä ajatella, että komissio ei saisi olla kiinnostunut hyväntekeväisyysjärjestöön kohdistuneista seksuaalisista hyväksikäyttösyytöksistä, mutta näin Vartiotorniseura pohjimmiltaan väitti.

Asia oli pitkään oikeudessa. Tuomari tuomitsisi todistajia vastaan, ja todistajat valittivat heti ylempään tuomioistuimeen. Tuolloin komissio kuvaili todistajien raivokasta päättäväisyyttä valvontaa vastaan "ennennäkemättömäksi".

Lopulta Lontoon kuninkaallinen oikeus, the Royal Courts of Justice, kaatoi haasteet lopullisesti ja tutkimus jatkui.

Mutta vieläkään todistajat eivät totelleet.

Komissio totesi, että New Mostonin seurakunta jätti kysyttäessä tahallaan ilmoittamatta komissiolle aikaisempia syytöksiä Rosea vastaan. Kun komissio myöhemmin sai ne selville, New Moston yritti sivuuttaa ne, koska ne olivat aivan erilaisia ahdistelutapauksia.

Edelleen, tässä ei ole mitään uutta. Australian Royal Commissionin kuulemisten aikana Vartiotorniseura jäi kiinni suorista valheista yrittäessään pitää johtajansa, Geoffrey Jacksonin, poissa oikeudesta.

Tuskin yllättää, että komission virallisessa raportissa lukee näin:

Tutkimus totesi, etteivät hyväntekeväisyysjärjestön luottamusmiehet toimineet avoimesti ja vilpittömästi eivätkä tunnustaneet komissiota viralliseksi valvojaksi.

On tärkeää huomata tässä vaiheessa, että New Mostonin-seurakunta ei toiminut omasta aloitteestaan. Jehovan todistajat ovat erittäin keskitetysti ohjattu ja autoritäärinen. Tämä on erittäin tärkeää muistaa. Seurakuntaa ei voi erottaa Vartiotorniseurasta. Vartiotorniseura ei anna seurakunnalle mahdollisuutta vastata itse komissiolle tällaisessa asiassa.

Lyhyesti siis, Vartiotorniseura:
  • yritti lopettaa tutkimukset oikeusteitse
  • ei ollut yhteistoiminnallinen tutkimusten kanssa
  • pimitti tietoisesti oleellista tietoa tutkijoilta
Näin New Mostonista on tullut symboli Vartiotorniseuran epäonnistumisesta puuttua tehokkaasti lasten hyväksikäyttöön seurakuntiensa sisällä ja myös sen uhmakkaasta kieltäytymisestä alistua asianomaisen viranomaisen valvontaan. Komissio on lisäksi avannut toisen tutkimuksen tarkastellakseen laajemmin sitä, miten Vartiotorniseura käsittelee lasten hyväksikäyttötapauksia ja mainitsee huolensa kahden todistajan sääntöjen kaltaisista toimintatavoista. Vartiotorniseura yritti siinä onnistumatta lopettaa oikeusteitse myös tämän tutkimuksen.

Asia on kaikkea muuta kuin loppuun käsitelty.

Mediamyrsky

Ymmärrettävästi Britannian media on nostanut tämän tarinan isoihin otsikoihin.

Artikkeleita on ilmestynyt vakiintuneissa valtakunnallisissa sanomalehdissä kuten The Timesissa, The Telegraphissa ja The Guardianissa. Lisäksi Ison-Britannian kansallisen median lippulaivalla BBC:llä on artikkeli nettisivuillaan. Se kiinnitti huomion aiheeseen myös uskonnollisessa radiolähetyksessä nimeltä "Sunday” ja valtakunnallisessa uutisohjelmassaan.

Tässä JW Surveyn perustajan, Lloyd Evansin, analyysi aiheesta.



Mikä on ollut Vartiotornin vastaus tähän laajaan, tuomitsevaan raporttiin ja sitä seuranneisiin otsikoihin tiedotusvälineissä? Anteeksipyyntö? Virheen tunnustaminen? Lupaus oppia virheistä?

Ei.

Vartiotorniseura vain kierrättää samoja patenttilausuntojaan, joita se käyttää aina sen puutteiden paljastuessa maailmalle. He "kammoksuvat lasten hyväksikäyttöä" ja heillä on "kattavat turvatoimenpiteet". Toisin sanoen "Olemme täydellisiä, emme kuuntele sinua, täällä ei ole mitään katsottavaa, voitte jatkaa matkaa."

Tätä on yksinkertaisesti mahdoton hyväksyä. Nämä tapahtumat eivät ole seurausta muutamasta "kurittomasta" vanhimmasta, jotka jättävät Vartiotorniseuran ohjeet huomiotta. Tämä koko skandaali on suoraa seurausta Vartiotorniseuran virallisesta politiikasta, joka pääsääntöisesti on voimassa edelleen.

Vartiotorniseura ei voi sivuuttaa tätä ongelmaa, jos se haluaa säilyttää uskottavuutensa. Myöskään hallitukset eivät voi sivuuttaa tätä, jos he haluavat suojella kansalaisiaan lasten hyväksikäytöltä tai saada oikeutta uhreille. Vaikuttaa kuitenkin huolestuttavasti siltä, että Ison-Britannian hallituksen itsenäinen lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkinta (IICSA) ei ilmeisesti suunnittele sisällyttävänsä Vartiotorniseuraa tutkimuksiinsa.

Seuraavassa artikkelissa käsittelemme sitä, miksi IICSA:n täytyy pikaisesti harkita tätä päätöstä uudelleen.

Pysy kuulolla.

Koska tulemme tarvitsemaan apuasi.


 











 

  
Alkuperäiset JWsurveyn internetsivut täällä.
 

 
Takaisin arkistosivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity