Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisia

Johanneksen poika - Uutisia Jehovan todistajista ja Vartiotorniseurasta
 
Johanneksen pojan kotisivut

Linkkejä


Vuosikatsaukset
 
Lisää linkkejä
Sivupalkin kuvat: JW.ORG ja Google Earth
 



Miksi monet Jehovan todistajat elävät "kaksoiselämää"?
02.01.2019 Johanneksen poika



Kuva: JW.ORG

Onko mahdollista, että hyvämaineinen Jehovan todistaja karttaa omaa sukulaistaan, mutta itse viettää joulua? On. Se on yksi todellinen esimerkki kaksoiselämän viettämisestä. Hän ei ole rehellinen toisille, mutta ei myöskään ole rehellinen itselleen.

Watchtower Librarysta (Jehovan todistajien kirjasto-ohjelma tietokoneella) löytyy aika monta julkaisua, joissa kaksoiselämästä kerrotaan. Lainataan niistä muutamia otteita aluksi.


Kuva: JWatchtower Library, haku

Mitä kaksoiselämän viettäminen käytännössä tarkoittaa? Vuoden 2018 lokakuun Vartiotorni-lehti kertoo siitä näin:

*** w18 lokakuu s. 9 kpl 15 Puhu totta ***

Jos olet nuori, toisten nuorten hyväksyntä voi olla sinulle tärkeää. Halu kuulua joukkoon on saanut jotkut elämään kaksoiselämää. Kun he ovat perheen tai seurakuntalaisten kanssa, he antavat itsestään viattoman vaikutelman. Mutta he ovat aivan erilaisia maailmallisten nuorten seurassa ja sosiaalisessa mediassa. He saattavat käyttää huonoa kieltä, pukeutua sopimattomasti, kuunnella ala-arvoista musiikkia, juoda runsaasti alkoholia, käyttää huumeita, seurustella salaa tai toimia jollain muulla tavalla väärin. He elävät valheessa ja pettävät vanhempiaan, seurakunnan veljiä ja sisaria ja Jumalaa. (Ps. 26:4, 5.)

Kaksoiselämän viettämiseen kuuluu Vartiotornin mukaan "valheessa eläminen". Joku Jehovan todistaja antaa itsestään seurakuntaan aivan eri kuvan kuin mikä hän todellisuudessa on.


Kuva: JW.ORG

Vuoden 2016 maaliskuun Vartiotorni-lehti kertoo, millaisia tilanteita voisi tulla, jos henkilö alkaa elää kaksoiselämää.

*** w16 maaliskuu s. 7 kpl 17 Nuori, oletko valmis menemään kasteelle? ***

Ajattele nyt, mitä Jehova syystäkin odottaa ihmiseltä, joka vihkiytyy hänelle ja sanoo antavansa elämänsä hänelle ja kuuluvansa hänelle. Mitä jos tällainen ihminen alkaisi elää kaksoiselämää, esimerkiksi seurustella salaa ei-uskovan kanssa? Mitä jos hän ottaisi vastaan työn, joka häiritsee osallistumista kenttäpalvelukseen tai estää häntä olemasta säännöllisesti läsnä kokouksissa?

Vartiotorni jättää kertomatta, että ei seurustelussa sinänsä ole mitään pahaa, eikä myöskään työpaikan vastaanottamisessa. Ne ovat normaaleja ihmisyyteen kuuluvia asioita.

Vuoden 2014 Vartiotornissa kaksoiselämän viettäjiä uhkaillaan.

*** w14 15/7 s. 11 kpl 18 ”Jehova tuntee ne, jotka kuuluvat hänelle” ***

Jehova paljastaa määräaikanaan kaikki ne, jotka harjoittavat pahuutta tai viettävät kaksoiselämää. Hän tekee selväksi ”eron vanhurskaan ja jumalattoman välillä, Jumalaa palvelevan ja häntä palvelemattoman välillä”. (Mal. 3:18.) Ennen kuin tuo aika koittaa, on rohkaisevaa tietää, että ”Jehovan silmät ovat kohdistettuina vanhurskaisiin ja hänen korvansa heidän rukoukseensa” (1. Piet. 3:12).

Onko uhkailu ainoa toimintamalli kaksoiselämän torjumiseksi. Ei. Myös pelottelu toimii hyvin. Vuoden 2003 vuosikirjassa kerrotaan, että kaksoiselämän viettämisestä voi joutua demonien valtaan.

*** yb03 s. 52 Maailmanlaajuinen raportti ***

Belgiassa eräs Benjamin-niminen nuori kasvoi kristityssä kodissa. Varhaisessa teini-iässä hän alkoi kuitenkin viettää kaksoiselämää. Hän teeskenteli elävänsä Raamatun periaatteiden mukaan, mutta lyöttäytyi nuorisojoukkoon, joka juopotteli, käytti huumeita ja tupakoi. Lisäksi hän kuunteli alentavaa musiikkia. Aikanaan Benjamin alkoi kärsiä demonien hyökkäyksistä, ja hän meni välillä alkoholin vuoksi tajuttomaksi.

Nuorille suunnatussa kirjassa Nuoret kysyvät – käytännöllisiä vastauksia, 2. osa (2008) listataan asioita, jotka ovat kaksoiselämän viettämistä:
  • Alkoholi
  • Huono seura (vanhempien mielestä)
  • Turmeleva musiikki
  • Villit juhlat
  • Seurusteleminen salaa
  • Väkivaltaiset tai moraalittomat elokuvat tai väkivaltaiset Videopelit
  • Karkea kielenkäyttö
Mikä todellisuudessa johtaa kaksoiselämän viettämiseen? Onko se nuorten tapa kokeilla rajoja? Onko se kapinaa? Vai onko se vain nuorelle keino selviytyä eteen tulevista asioista, kun muutakan keinoa ei enää ole oman elämän elämiseen? Jos on kyse aikuisesta ihmisestä, onko hän alkanut epäillä Jehovan todistajien oppeja vai onko hän pettynyt järjestön toimiin esimerkiksi pedofiilitapausten käsittelyssä? Onko hän kyllästynyt jatkuviin oppimuutoksiin? Eikö hän enää usko hallintoelimen säätämiin oppeihin?

Jehovan todistajien järjestö on hyvin ankara ja mustavalkoinen. Se haluaa esittää itsensä kauniina ja puhtaana järjestönä, jossa ihmiset elävät jo nyt "hengellisessä paratiisissa". Käytännössä moni JT tuntee elävänsä kuitenkin orjana tai vankina. Vapautta ei ole.

Jehovan todistajien "kulissit" voivat näyttää kauniilta, mutta sisältä järjestö ei ole kaunis. Siihen on monta syytä.

Vallankäyttö on yksi uskonyhteisöjen pahimmista asioista, ja tämä pitää paikkansa myös Jehovan todistajien yhteisössä. Vallankäyttö nimittäin aina riistäytyy mielivallankäytöksi. Ylhäältä sanellaan, mikä on hyvää ja oikein, alamaisilta viedään uskonnonvapaus, sananvapaus ja mielipiteenvapaus. Jehovan todistajien seurakunnassa ei saa olla "oma itsensä", ei saa näyttää omia aitoja tunteita. Rivijäsenten pitää miellyttää vanhimmistoa ja alistua kaikkeen kyseenalaistamatta mitään asioita. Omaa itsenäistä ajattelua ei sallita. Omaa kaveripiiriäkään ei saa valita. Onko se tervettä? Ei ole.

Varsinkin nuorille ihmisille epäterve vallankäyttö aiheuttaa paljon ongelmia. Nuorten itsetunto voidaan nujertaa jyrkillä säännöillä, heitä voidaan moittia nuorille ominaisista asioista, kuten esimerkiksi musiikkimausta tai harrastuksista. Nuoria voidaan toisaalta painostaa suorittamaan seurakunnassa enemmän ja enemmän. Sellaiset nuoret, jotka ovat luonteeltaan alistuvia, voivat muuttua epänormaalin apaattisiksi. He yrittävät toimia aina niin kuin seurakunnan säännöt sanovat. Heistä tulee kuin robotteja.

Jossain vaiheessa tällaisellakin nuorella voi niin sanotusti "alkaa keittää". Kun nuori aikuistuu, hän voi haluta ottaa oman elämänsä haltuunsa. Se ei voi kokonaan onnistua noudattamalla fariseus-vanhinten asettamia sääntöjä ja ihanteita. Niinpä nuori voi luoda itselleen toisen "profiilin", toisen "minän", joka alkaa elää vapaan maailman tapaan. Vähitellen nuori oppii käyttäytymään seurakunnassa ja maailmassa aivan eri tavalla. Lopulta hän on kuin teatterikorkeakoulusta valmistunut näyttelijä, joka luovii tilanteesta kuin tilanteesta ulos, jäämättä kiinni.

Miksi nuori ei voi toteuttaa omaa elämäänsä seurakunnassa vapaasti? Jos hän on käynyt kasteella, monet normaalit asiat aiheuttaisivat erottamisen seurakunnasta. Ja se tietäisi sitä, että hän menettäisi useimmat Jehovan todistaja -sukulaiset ja ystävät karttamissäännön takia. Näin ollen karttamissääntö vaatii joitakin elämään kaksoiselämää, jos hieman karrikoidaan. Ihmissuhteilla kiristäminen aiheuttaa kaksoiselämää, koska pelkona on rakkaiden sukulaisten ja ystävien menettäminen.

Kaksoiselämän viettäminen ei toki koske ainoataan nuoria. Vuoden 1988 Vartiotorni muistuttaa myös aikuisia kaksoiselämän vaaroista.

*** w88 1/8 s. 20-25 Nuoret – varokaa elämästä kaksoiselämää ***

Saatatte silti kysyä: ’Miksi juuri meidät nuoret valitaan tarkasteltaviksi? Miten on aikuisten laita?’ Epäilemättä myös heidän täytyy varoa elämästä kaksoiselämää. Geehasi, Elisan palvelija, toimi petollisesti yrittäessään peittää sen tosiasian, että hän oli ottanut vastaan lahjoja Naemanilta. (2. Kuningasten kirja 5:20–26) ... Mutta syy siihen, miksi me kohdistamme huomion teihin nuoriin, on se, että tällaista on ilmeisesti tapahtunut yhä useammin teidän keskuudessanne.

Sama lehti paljastaa lisää kaksoiselämän viettämisestä:

Siihen, miksi jotkut nuoret elävät kaksoiselämää, liittyy myös se, että he uskovat jäävänsä paitsi jotakin hauskaa. He kuulevat nuorten koulussa puhuvan toimistaan – miten suunnattoman hauskat kutsut heillä olikaan, miten mahtavaa musiikkia, juomista, huumeita, miten rajua meno olikaan!

Vartiotorni on aina huolissaan siitä, jos jollain Jehovan todistajalla sattuisi joskus olemaan hauskaa, vaikkapa "maailmallisten" nuorten kanssa. Siksi se aina esittää kaikenlaisen "maailmallisen seuran" pahana ja tuomittavana. Vartiotorni haluaa Jehovan todistaja -nuorten elävän hyvin tylsää ja ikävää elämää (ja "vaaratonta") ja ajattelevan niin, että sitten paratiisissa kaikki voivat iloita. Nyt ei ole aika ottaa iloa irti elämästä.



Millaisia ajatuksia muutamalla entisellä Jehovan todistajalla on kaksoiselämän viettämisestä?
Seuraavat omakohtaiset kokemukset perustuvat haastatteluihin 01.01.2018.

1) Maria (nimimerkki)

Jehovan todistaja -perheeseen syntynyt Maria kävi kasteella 16-vuotiaana. Hän vietti kasteensa jälkeen muutaman vuoden kunniallista Jehovan todistaja -elämää. Hän toimi vakituisena tienraivaajanakin muutaman vuoden, vaikka omien sanojensa mukaan ei oikeastaan uskonut koko juttuun. Näin ollen hän ei ollut aidosti Jehovan todistaja, vaikka aluksi elikin normien mukaan. Hän ei sydämestään uskonut Jehovan todistajien oppeihin. Hän eli kaksoiselämää jo vuosia ennen kastetta (ala- ja yläkoulussa). Miksi hän sitten oli Jehovan todistaja?

Jehovan todistaja -perheen kasvattina hänellä ei ollut oikeastaan muuta vaihtoehtoa. Hän ei ollut valmis menettämään perhettään ja ystäviään nuoruudessaan. Vasta parikymppisenä hän oli valmis mahdollisiin ihmissuhteiden menetyksiin.

Millä tavalla Maria vietti kaksoiselämää? Hän kertoo itse näin:

Olin koulukavereiden seurassa kuin maailmallinen, niin paljon kuin se oli mahdollista tekemättä mitään aivan älytöntä. Kiroilin, maistoin tupakkaa, käyttäydyin kuin normaalit teinit. En kertonut kenellekään. Jäin kiinni muistaakseni noin 15-vuotiaana, kun vanhempani penkoivat huonettani ja löysivät sieltä materiaalia joka ei ollut todistajalle sopivaa.

Maria erosi itse muutaman vuoden kuluttua, kun ei yrityksistä huolimatta vain pystynyt enää elämään Jehovan todistajan elämää. Hän ei halunnut sellaista elämää.

Maria kertoo, että kaksoiselämän viettäminen oli aika raskasta. Koko ajan oli kiinnijäämisen pelko. Hän arvelee sen olevan hyvin yleistä. Jehovan todistajista ei pääse kunniallisesti ulos, jos on siihen erehtynyt liittymään. Ja jos ei halua menettää koko elämäänsä, niin kaksoiselämä voi olla houkutteleva vaihtoehto.

2) Efraimin poika (nimimerkki)

Juice Leskisen sanoin:

”Kadehdi en niitä jotka luotuja on kaksoiselämään, Joskus tuntuu etten kunnolla saa eletyksi tätä yhtäkään...”

Efraimin poika kertoo, että hän oli kolmannen sukupolven Jehovan todistaja. Hänen isoisänsä kastettiin vuonna 1958, hänen isänsä vuonna 1961 ja hän itse meni kasteelle 16-vuotiaana vuonna 1973. Annetaan Efraimin pojan kertoa itse tarinansa:

Kaste oli minulle pelkkä rituaali, joka piti hyväksyä. Henkilökohtaisesti sillä ei ollut mitään tekemistä minkään lupauksen tai vihkiytymisen kanssa. Enhän ollut koskaan siihen mennessä uskonut minulle kerrottuja asioita todeksi. Koko siihenastinen selviytymiseni perustui pitkälti kaksoiselämään.

Isoisäni ja isäni olivat seurakunnan johtohenkilöitä ja olivat tarkkoja maineestaan ja esimerkillisyydestään. Niinpä meille lapsille asetettiin omat erityisvaatimukset ollaksemme seurakunnassa esimerkillisiä vanhinten jälkikasvua, parempia kuin muut. Tätä en voinut hyväksyä.

Itse koin olevani vain tavallinen lapsi ja myöhemmin tavallinen nuori, joka oli kiinnostunut samoista asioista kuin muutkin nuoret. Isäni oli niin uppoutunut seurakunnan asioihin, ettei hänellä ollut aikaa, eikä ehkä kykyäkään solmia mitään suhteita ja siteitä lapsiinsa. Ei puhettakaan mistään yhteisestä vapaa-ajan vietosta, jos sellaiseksi ei lasketa pakollista perhetutkistelua, josta pyrin lintsaamaan. Minulle parhaita kavereita olivat maailmalliset, joiden kanssa vietin paljon aikaa. Jääkiekkoilu oli yksi tapa viettää aikaa muiden poikien kanssa ja sen ympärillä oli paljon kavereita.

Myöhemmin nuoruudessani olin todella kiinnostunut moottoripyöristä ja autoista. Kaveripiirini laajentui paikalisella huoltoasemalla pyörivistä tyypeistä. Yhdessä ajoimme kiimarallia tai istuimme eri huoltoasemien baareissa. Kenellekään en kertonut koskaan mitään uskonnosta.

Kotona ei hyväksytty edes yleisiä Jehovan todistaja -nuorten illanviettoja, joissa nuoret tapasivat toisiaan. Muistan kerrankin ollessani jo 19-vuotias, minua kiellettiin jyrkästi menemästä naapuripaikkakunnalle järjestettyyn tilaisuuteen. Nöyrästi tottelin ja tästä harmistuneena ajelin varsinaisten kavereiden luokse Teboilin baariin tupakalle. Tästä en luonnollisesti kertonut kotona.

En koskaan kokenut huonoa omaatuntoa siitä, että touhusin omia juttujani kertomatta niistä kotona. Se oli minulle selviytymiskeino ahdasmielisessä ja aivan sairaassa kasvuympäristössä, jossa kaikki normaali nuoruuteen liittyvä rajojen etsiminen oli ankarasti kielletty.

Muistan esimerkin musiikin alueelta. Meillä kotona maailmalliseen musiikkiin suhtauduttiin todella kielteisesti. Siitä huolimatta olin mukana soittoporukassa, johon kuului pari poikaa seurakunnasta ja joku ulkopuolinen. En ollut kertonut, että harjoittelimme rokkia, puhumattakaan siitä, että käytimme treenikämppänä valtakunnansalia. Otin kotoa salin avaimen ja rahtasimme soittimet sinne iltaisin, kun ei ollut kokouksia ja rokki soi.

Koska en missään vaiheessa elämäni aikana ole uskonut JT-oppeihin, vaan koko toimintani on ollut vain kulissien kantamista, ainoa keino selvitä oli jo elämäni alkuvuosina valittu tapa – kaksoiselämä.

Vasta vuosituhannen vaihteessa, nelikymppisenä ukkona, tuli tilanne, jossa yhdessä puolisoni kanssa päätimme, että tässä haluamme irti kulisseista ja rakennamme itse oman elämämme. Se on ollut yksi parhaista ratkaisuistamme ja sillä tiellä jatkamme edelleen.

3) K-Kaarna (nimimerkki)

K-Kaarnalla ei ole kokemuksia Jehovan todistaja -lapsuudesta. Hän tuli Jehovan todistajien seurakuntaan ns. "maailmasta" 18-vuotiaana. Hän eli Jehovan todistajien sääntöjen mukaan 23 vuotta. Hän oli oman käsityksensä mukaan aito Jehovan todistaja.

K-Kaarna alkoi kuitenkin epäilemään Jehovan todistajien uskoa ja irtaantui vähitellen järjestöstä. Noin 24 vuoden kuluttua kasteesta hän kävi salaa äänestämässä. Sehän on Jehovan todistajilta ankarasti kiellettyä.

35 vuoden kuluttua kasteesta K-Kaarna sai naisystävän. Se aiheutti vaikeuksia. Koska K-Kaarna ei suostunut olemaan yhteistoiminnallinen kuulusteluissa, vanhimmat pyysivät häntä eroamaan itse. Sen hän teki.

K-Kaarna arvioi oman pitkän kokemuksensa perusteella, että melkoinen joukko "heikosti" Jehovan todistajien toiminnassa olevista elää kaksoiselämää.
 
4) Annikki (nimimerkki)

Annikki syntyi Jehovan todistaja -perheeseen. Hänen molemmat vanhempansa olivat Jehovan todistajia. Annikki otti Jehovan todistajien kasteen 16-vuotiaana. Sen jälkeen hän oli suhteellisen aktiivinen todistaja noin 3 vuotta. Hän oli yhteensä noin kymmenen vuoden ajan Jehovan todistaja, välillä toimeton ja välillä aktivoitui julistajaksi.

Annikki on ollut aina kova lukemaan kirjoja. Hän ei voinut pitäytyä vain ns. "sallituissa" kirjoissa vaan luki muitakin kirjoja. Muuta kaksoiselämää hän ei viettänyt. Ollessaan aktiivinen todistaja "väärien" kirjojen lukeminen aiheutti hänessä suurta syyllisyyttä. Sitten kun hän oli toimeton, hän ei enää jaksanut välittää asiasta ja tapella omaa luontoaan vastaan.

Toinen "pahe", joka Annikilla oli, oli masturbointi. Hän ei päässyt siitä eroon. Hän kertoi asiasta vain sisarelleen, joka on edelleen Jehovan todistaja. Muille asia pysyi salaisuutena. Joskus vanhimmat kävivät "paimennuskäynnillä", mutta Annikki ei tunnustanut mitään. Vanhimmat yrittivät kannustaa Annikkia taas aktiiviseksi todistajaksi.

Lopulta Annikki erosi seurakunnasta itse, kun ei tuntenut jehovantodistajuutta enää omaksi uskonnokseen eikä "totuudeksi". Hän ei jaksanut kestää niitä vaatimuksia ja jatkuvaa syyllisyyttä. Se alkoi tuntua luonnottomalta ja vieraalta itselleen.

5) Peikko (nimimerkki)

Peikon äiti oli Jehovan todistaja, joten Peikko kasvoi Jehovan todistajien normien mukaan. Hän meni kasteelle 11 vuoden "kypsässä" iässä.

Peikko jaksoi elää ulkonaisesti hurskasta ja kunniallista Jehovan todistaja -elämää noin viisi vuotta. Toisaalta kaksoiselämän viettäminen alkoi heti kasteen jälkeen.

Peikko kertoo kaksoiselämän elämisestä näin:

Minulla oli maailmallisia kavereita. Käytiin nuorisotaloilla ja kuljeskeltiin myöhään siellä, missä kyseiset nuoretkin olivat. Kokeilin polttaa tupakkaa ja juoda viiniä, juomisen opin mutten tupakoimista. Pussasin joitakin poikia. Oli ehkä yksi Jehovan todistaja -kaveri, jonka kanssa tein em. mainittuja juttuja murrosiässä. 18 vuotiaana oli jo hurjempaa, siveiden JT-tyttöjen kanssa risteilyjä.

Viattoman pussailun kerroin nuorena, ja sain puhuttelun vanhimmilta. Myöhemmät jutut menivät niin, etten kertonut, mutta jouduin kirjastoon syytettynä yllytyksestä. Eräs Ruotsin reissu oli huvittava. Mukana minun lisäkseni kolme JT-tyttöä. Minä olin ainoa, joka oli yön omassa hytissä. Minä olin syyllinen, koska emme äitini kanssa saaneet isää mukaan uskontoon. Muut tytöt reissussa olivat vanhimpien ym. "kilttejä" lapsia."

Peikko erotettiin, kun hän asui avoliitossa ja hänen lapsensa syntyi.

Peikko muistelee jo kaukaista Jehovan todistaja -elämää ja kertoo, että moni "kaupparatsu-veli" jäi kiinni eräässä Vantaan seurakunnassa. Yksi "pahe", jota tehtiin salaa, oli tupakanpoltto.

Lopuksi Peikko toteaa, että harva pystyy tai haluaa noudattaa kaikkia Jehovan todistajien sääntöjä.

6) Leppäkerttu (nimimerkki)

Leppäkerttu kasvoi Jehovan todistaja -perheessä ja kävi kasteella noin 14-vuotiaana.

Noin 15 vuotta Leppäkerttu eli Jehovan todistaja -elämää, mutta hän epäili kaikkea. Hän ei kuitenkaan viettänyt kaksoiselämää noiden 15 vuoden aikana.

Kaksoiselämä alkoi silloin, kun kasteesta oli kulunut noin 16 vuotta. Mitä se käytännössä tarkoitti? Leppäkerttu kertoo asiasta näin:

Lähdin opiskelemaan ja sain uusia kavereita. Tutustuin "maailmalliseen" elämään. Aloin elää kaksoiselämää, jonkin aikaa kävin kokouksissa. Kävin opiskelijakavereiden kanssa juhlimassa, alkoholia nautitiiin runsaasti, oltiin risteilyillä ja illanvietoissa. En enää halunnut olla Jehovan todistaja vaan halusin tuolloin erota seurakunnasta. Lähetin seurakunnan vanhimmalle erokirjeen, ja mun luo tuli vanhimmat juttelemaan asiasta. Mun oma haluni erota kiistettiin ja vedottiin mun iäkkäisiin vanhempiin ja siihen, että olin vanhimman vaimo. Eroa ei annettu, se oli aika uskomatonta.

Joten jatkoin kaksoiselämää. Vähensin myös tuntuvasti kokouksissa ja kentällä käyntejä, minusta tuli toimeton, kunnes kokouksissa käyntini loppui kokonaan, enkä lähtenyt enää konventteihin. Kävin tanssimassa ravintoloissa sekä tanssikursseilla, tanssiparini kanssa harjoittelimme jopa kilpatanssia. Minulla oli suhde tähän tanssikaveriin myös. Minut nähtiin tulevan kerran paikallisesta tanssiravintolasta yöllä. Joku "tosikristitty" oli yöllä vahtimassa ravintolan ulkopuolella nähtävästi. Minua puhuteltiin. Mutta sain oikeastaan puuhata omia juttuja ihan mielin määrin. Ei mun toimista enää oikeastaan välitetty. En kertonut vanhimmille kaksoiselämästä, eikä mulla ollut sellaisia JT-kavereita, joille oisin kertonut, en halunnut olla jehovantodistajien kanssa, kartoin heitä.

Leppäkerttu kertoo, että hän ei tiennyt, viettivätkö muut seurakunnan jäsenet kaksoiselämää, koska hänellä ei enää juurikaan ollut kavereita seurakunnassa. Hän kyllä kuuli joitakin huhuja joistakin, jotka viettivät kaksoiselämää ja hän näki heitä joskus yllättäen yöelämässä ravintoloissa. Leppäkertun mielestä oli hauskaa huomata, ketkä kävivät samoissa paikoissa kuin hän itse.

Leppäkerttu erosi lopulta seurakunnasta sen jälkeen, kun hänen molemmat JT-vanhemmat olivat kuolleet. Tällä kertaa ero myönnettiin, ja hän oli vapaa. Hänen poikansa erosi samaan aikaan ja lähti armeijaan.

Leppäkerttu arvelee, että kaksoiselämän viettämien on yleistä Jehovan todistajien keskuudessa.
 

 
Takaisin uutissivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity