Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisia

Johanneksen poika - Uutisia Jehovan todistajista ja Vartiotorniseurasta
 
Johanneksen pojan kotisivut

Linkkejä


Vuosikatsaukset
 
Lisää linkkejä
 Sivupalkin kuvat: JW.ORG ja Google Earth
 



YLE järjesti mielenkiintoisen dokumenttielokuvan ennakkonäytöksen Ison Pajan auditoriossa 16.04.2019
17.04.2019 Johanneksen poika

Kuva: JP

Peter Wallenius on ohjannut noin tunnin mittaisen dokumenttielokuvan "Uhrit". Se tulee katsottavaksi YLE:n Areenaan maanantaina 22.04.2019. Televisiossa tuo elokuva nähdään TV1-kanavalla 25.04.2019 kello 19:00. Tarkkaan rajattu kohderyhmä sai nähdä tuon elokuvan jo ennakkoon YLE:n auditoriossa. Läsnä olivat esiintyjät, ohjaaja ja koko YLE:n tuotantotiimi. Katsomossa istui myös muita kutsuvieraita, arviolta paikalla oli yhteensä noin 20 - 30 henkilöä.

Kuva: JP

Millainen elokuva "Uhrit" on?

Ohjaaja Peter Wallenius kertoo siitä näin:
Dokumenttielokuva "Uhrit" kertoo Uskontojen uhrien tuki ry:n vertaistukiryhmästä. Dokumentissa saamme seurata osallistujien keskustelua elämän muutoksestaan. Kurinalaisena uskonyhteisön jäsenenä elänneet kertovat erostaan yhteisöstä ja uuden elämäntavan haasteista. Jäikö jotain kaipaamaan, oliko ratkaisu oikea ja voiko antaa anteeksi?

Dokumenttia kuvattiin kesällä ja syksyllä 2018. Ennalta sovittu vertaistukiryhmä kokoontui 11 kertaa, aina 2 tuntia kerrallaan. Niinpä kuvamateriaalia kertyi 22 tuntia. Siitä on leikattu erittäin taitavasti tunnin mittainen elokuva, joka pitää katsojan otteessaan koko sen esitysajan. Esiintyjät puhuvat avoimesti elämästään, uskostaan ja kokemuksistaan, myös hyvin henkilökohtaisista ja intiimeistä asioista. Kuudesta esiintyjästä kolmella on Jehovan todistajat -tausta, kahdella lestadiolainen tausta ja yksi on entinen helluntailainen. Alla olevassa kuvassa esiintyjät on kukitettu, ja aivan ansiosta.

Kuva: Joni Valkila

Aihepiiri on raastava, kipeä ja koskettava. Se tuo esiin sen tosiasian, että vaikka uskonyhteisöissä on paljon ihmisiä, jotka voivat siellä hyvin, asialla on myös kääntöpuolensa, uskontojen uhrit, joiden elämä on mennyt pilalle. Toipuminen uhrista selviytyjäksi voi olla pitkä tie.


 
Dokumentin ohjannut Peter Wallenius antoi JP-Uutisille haastattelun. Mitä mietteitä hänellä on dokumentin tekemisestä ja uskonyhteisöistä?

Johanneksen poika:
Mistä sait idean tähän ohjelmaan?

Peter Wallenius:
Alunperin se lähti ihan siitä, että minua on aina kiinnostanut tällaiset suuret elämän kysymykset, jotka herättävät tunteita. Minä olen käsitellyt sellaisia elämän alueita kuin rakkaus, seksuaalisuus ja mielenterveys, ja usko kuuluu mielestäni myös niihin asioihin. Kun kaikki toimii, uskohan voi olla hieno asia, joka antaa voimaa, lohdutusta ja anteeksiantoa. Mutta sitten se on myös sellainen asia, jolla voidaan tehdä paljon pahaa, kun se ei toimi. Usko on tunteita herättävä asia, joka on myös hyvin intiimi ja henkilökohtainen. Minulla itselläni ei ole taustaa mistään uskonyhteisöstä, olen "tapakristitty" ja kuulun kirkkoon, mutta en juuri osallistu muihin kuin tuttavien ja sukulaisten häihin, kastejuhliin ja hautajaisiin. Mielestäni tämä ev.lut.-kirkko tekee oikein hyvää työtä.

Johanneksen poika:
Oliko sinulla ennestään tietoa Uskontojen uhrien tuesta?

Peter Wallenius:
Ei ollut. Olen parin viimeisen vuoden aikana törmännyt siihen kyllä, kun eri julkaisuissa on ollut entisiä Jehovan todistajia ja entisiä vanhoillislestadiolaisia ja he ovat esiintyneet omilla kasvoillaan ja nimillään ja kertoneet omista taustoistaan ja omista traumaattisista kokemuksistaan varsinkin printtimediassa. Kyllä näissä jutuissa varmaan on mainittu Uskontojen uhrien tuki ry, mutta en sillä tavalla tiennyt tai tuntenut tätä yhdistystä ollenkaan.

Johanneksen poika:
Valikoituivatko esiintyjät ohjelmaan "sattumalta" vai etsitkö tietyn taustan omaavia henkilöitä?

Peter Wallenius:
Se oli sekä sattumaa että tietysti oli jonkin näköinen linja, että ohjelmassa olisi eri taustoista olevia ihmisiä. En lähtenyt hakemaan pelkästään entisiä Jehovan todistajia tai entisiä vanhoillislestadiolaisia tai helluntailaisia. Tärkein asia oli tietysti se, että löydetään mahdollisimman hyvältä tuntuva ryhmä, joka aidosti ja vilpittömästi voi kertoa omista taustoistaan, ajatuksistaan ja tuntemuksistaan. Mutta sitten sattumalla on aina suuri merkitys myös tässä, että kehen sattuu "törmäämään", ja kuka sitten suostuu ja haluaa ohjelmaan. Täytyy olla halu olla mukana. Kävin juttelemassa noin vuosi sitten Joni Valkilan kanssa, ja hän tietysti kertoi UUT:n toiminnasta ja siitä, millaisia ihmisiä käy UUT:n vertaistukiryhmissä. Hän antoi hyvin taustatietoa. Juttelin myös muutaman muun asiantuntijan kanssa, joilla oli kokemuksia näistä asioista. Tämä "kuvio" selkeytyi jo silloin, että ohjelmassa kannattaa olla eri uskonyhteisöistä lähteneitä ihmisiä. Tämä ryhmä löysi hyvin yhtäläisyyksiä, vaikka jokaisella ryhmällä on ne omat "mausteensa" ja omat tapansa ja ajatusmaailmansa. Oli hienoa seurata, kun ihmiset löysivät niitä yhteisiä tekijöitä ja yllättyivät, että "ai jaa, teilläkin on näin". Tai sitten juuri päinvastoin, että vertailivat niitä eroja, mitä on. Vaikka käytännöissä saattaa olla suuria eroja, niin niiden aiheuttamat tuntemukset voivat olla hyvin samankaltaisia.

Johanneksen poika:
Onko hengellinen väkivalta mielestäsi suuri ongelma Suomessa?

Peter Wallenius:
Kaikki väkivalta, myös hengellinen, on turhaa ja liikaa. Eihän kukaan saisi kärsiä, kysehän on ihmisoikeuskysymyksistä hyvin pitkälti. Mielestäni väkivalta, oli se sitten fyysistä, psyykkistä,  hengellistä tai mitä tahansa, on väärin. Yhteiskunnan pitäisi siihen puuttua. Onhan nämä isoja asioita. Nythän puhutaan mielenterveysasioista. Näillä on pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisiin.


Kuva: YLE / Uhrit -dokumenttielokuva

Johanneksen poika:
Mitä tämän ohjelman tekeminen opetti?

Peter Wallenius:
Kaikki, mikä kiiltää päältä, ei välttämättä ole niin kaunista sisältä. Jotkut yhteisöt, ryhmät ja järjestöt saattavat antaa kuvan, että kaikki on erittäin kaunista ja iloista. Ja täällä viihtyy jokainen, ja menemme kohti parempaa maailmaa. Se totuus siellä sisällä saattaa olla kuitenkin aika erilainen. Olen toisaalta pohtinut myös sitä, että pakkohan on olla myös ihmisiä, jotka syystä taikka toisesta voivat oikein hyvin yhteisöissä. Eihän mikään ole mustavalkoista. Varmasti on perheitä, jotka ovat osa uskonnollista yhteisöä, ja kuitenkin pystyvät tietyllä tavalla suodattamaan joitakin asioita opetukseen liittyen, eli eivät sitten elä kuitenkaan niin sataprosenttisesti sitä, mitä heille opetetaan. Näin valikoiden elämä voi olla oikein hyvää.

Johanneksen poika:
Miten yhteiskunnan valtaapitävien pitäisi suhtautua hengelliseen väkivaltaan? Uskonnonvapauslaissahan sanotaan 2. luvun seitsemännessä pykälässä näin: "Yhdyskunnan tulee toteuttaa tarkoitustaan perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen."

Peter Wallenius:
Ihmisoikeuskysymykset ovat mielestäni tosi tärkeitä. Niitä on tutkittava huolellisesti, ettei niitä loukata. Jos todistettavasti ihmiset voivat huonosti ja heitä kohdellaan huonosti niin, että tulee mielenterveysongelmia, niin sehän ei ole missään nimessä hyvä. Kyllä näitä täytyisi tutkia ja tarkistaa niin, että mennään Suomen lakien mukaan ja niin, että ihmiset voivat hyvin. Eihän minkään yhdistyksen, oli se uskonnollinen tai jokin muu yhdistys, niin eihän se voi perustua sellaiseen, että ihmiset voivat huonosti. Näen oman roolini tässä sellaisena, että tuon esiin ihmisten tarinoiden kautta mahdollisia epäkohtia, jotka herättävät tunteita. Toivon, että se vie keskustelua eteenpäin, ja minua viisaammat, jotka ovat päättävissä elimissä, osaavat tehdä siitä oikeat johtopäätökset.

Johanneksen poika:
Mitä haluaisit sanoa ohjelman katselijoille?

Peter Wallenius:
Haluaisin sanoa, että kuunnelkaa ja pohtikaa itse sitä tilannetta, jos olisitte ohjelman päähenkilöiden tavoin olleet osa sitä elämää, mistä he kertovat. Pitäisi yrittää samaistua niihin ihmisiin, jotka kertovat omista kokemuksistaan. Olisi hyvä pohtia sitä, että mitä jos tämä olisi sattunut minulle. Haluaisinko minä tällaisen kokemuksen?

Johanneksen poika:
Mitä haluaisit sanoa uskonyhteisöjen johtajille?

Peter Wallenius:
Toivoisin tietysti, että hekin katselisivat dokumentin ja pohtisivat, jos osaavat, aidosti sitä, että missä asioissa voisi mahdollisesti tehdä parannusta. Tekisi mieleni kysyä heiltä: "Onko tässä mitään järkeä?" Kun näitä tarinoita ja ihmisten kokemia julmuuksia tulee koko ajan yhä enemmän ja enemmän läpi julkisuuteen, niin ei ole "savua ilman tulta". Heidänkin on pakko osata katsoa peiliin ja pohdittava, että jossain tehdään väärin.

Johanneksen poika:
Voisitko tehdä sellaisen jatko-osan tälle ohjelmalle, jossa haatateltaisiin Jehovan todistajien, lestadiolaisten ja helluntailaisten johtomiehiä.

Peter Wallenius:
Minä en tiedä. Sehän kuulostaa hyvin sellaiselta asiaohjelmalta, ja minähän en tee sellaisia puhtaita asiaohjelmia. Toivon aina, että hyvä dokumentti, joka herättää ajatuksia ja tuntemuksia, se vie keskustelua eteenpäin, ja he, jotka tekevät ihan puhtaasti asiaohjelmia, nappaisivat tästä ideasta kiinni ja he taitavina journalisteina esittelisivät ne kivenkovat kysymykset sinne päin. Mutta suora vastaus kysymykseen on, että eihän minulla mitään sitä vastaan ole, että tekisin joskus dokumentin, jossa kertoisi elämästä näiden yhteisöjen sisältä.
 
Kuvassa esiintyjät ja ohjaaja Peter Wallenius, Wallenius oikeassa reunassa, kuva: JP
 


Mitä Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n vertaistukitapaamisissa tapahtuu? Lue täältä.

Milloin ja missä UUT järjestää vertaistukitapaamisia? Lue täältä.


 
Takaisin uutissivujen alkuun
Takaisin etusivulle
 

Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity