Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisia


 
Johanneksen pojan kotisivut

Linkkejä


Vuosikatsaukset

Kuvat: JW.ORG

Lisää linkkejä
    



Kunnioittaako Jehovan todistajien järjestö ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta?
19.06.2022 Johanneksen poika



Mikä on ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus?



Suomen YK-liiton sivuilla kerrotaan näin:

YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 10.12.1948. Yksikään YK:n silloisista 58 jäsenvaltiosta ei äänestänyt julistusta vastaan, joskin kahdeksan maata pidättäytyi kokonaan äänestämästä.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja, mutta sen poliittinen ja moraalinen vaikutusvalta on huomattavan suuri. Julistus on myös ollut perustana kaikille myöhemmin solmituille kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille. Julistuksen sanoma on tänä päivänä yhtä ajankohtainen kuin 60 vuotta sitten: ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia ja luovuttamattomia ja kuuluvat yhdenvertaisesti maailman kaikille ihmisille.

30 artiklaa sisältävän asiakirjan voi lukea täältä.

Tarkastellaan kolmea artiklaa. Noudattaako Jehovan todistajien järjestö näissä artikloissa olevia periaatteita?

12. artikla
Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

18. artikla
Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omatunnon ja uskonnnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen  julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

19. artikla
Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

12. artiklassa todettiin, että "Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon..." Toteutuuko tämä Jehovan todistajien järjestössä?

Ei toteudu. Järjestön ylin johto, hallintoelin, antaa määräyksiä, jotka kumoavat tämän artiklan periaatteet. Miten? Otetaan muutama esimerkki:

Järjestö määrää, kenen kanssa Jehovan todistajat saavat olla tekemisissä ja kenen kanssa eivät. Tämä on puuttumista yksityiselämään. Ote järjestön ohjeista:

Ilmaise kristillistä uskollisuutta kun joku sukulainen erotetaan

Perheenjäsenten välinen side voi olla hyvin vahva. Niinpä kun aviopuoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu lähisukulainen erotetaan tai eroaa seurakunnasta, se voi olla kristitylle koettelevaa. - - - Miten kohdella erotettuja. Jumalan sana käskee kristittyjä olemaan seurustelematta seurakunnasta erotetun kanssa.  - - - Tämä merkitsee sitä, että uskolliset kristityt eivät ylläpidä hengellistä toveruutta kenenkään seurakunnasta erotetun kanssa. Mutta tähän sisältyy muutakin. Jumalan sanassa sanotaan, että meidän ei pidä ’edes syödä sellaisen kanssa’. Me siis vältämme myös muuta toveruutta erotetun kanssa. Tähän sisältyvät muun muassa retket, juhlat, pallopelit, ostoksilla tai teatterissa käynnit ja ateriointi erotetun kanssa joko kotona tai ravintolassa.

Toinen ote:

Jehova ei nykyään surmaa heti niitä, jotka rikkovat hänen lakejaan. Rakkaudessaan hän antaa heille mahdollisuuden katua epävanhurskaita tekojaan. Mutta miltä Jehovasta tuntuisi, jos katumattoman väärintekijän vanhemmat panisivat Hänet koetukselle pitämällä tarpeettomasti yhteyttä erotettuun poikaansa tai tyttäreensä?

Kolmas ote:

Se, että kristitty ’lakkaa seurustelemasta’ läheisen ystävän tai sukulaisen kanssa, joka on erotettu, voi olla todellinen koetus. Sellaisessa tapauksessa on tärkeää, ettei anna myöten säälin tunteille.

Em. säännöissä määrättiin, kenen kanssa Jehovan todistaja ei saa olla tekemisissä. Jehovan todistajan tulee karttaa seurakunnasta erotettua ja itse eronnutta.

Jehovan todistajien säännöstö kehottaa välttämään myös ns. "maailmallisten ihmisten" seuraa, mikäli he eivät ole "kiinnostuneita" Vartiotorni-seuran sanomasta. Tässä yksi ote kirjallisuudesta:

Meitä on neuvottu olemaan varovaisia ollessamme tekemisissä kansojen ihmisten, ei-uskovien ja tavallisten ihmisten kanssa. (Ks. Vartiotornia 15.11.1988 s. 15, 16.) Miksi meidän pitäisi olla tarpeettomasti niiden seurassa, jotka yhä kulkevat maailmallisia teitä ja jotka eivät ole tulleet Jehovan palvojiksi? (2. Kor. 6:14, 15) Jotkut, jotka ovat leväperäisiä hengellisten asioiden suhteen, saattavat yrittää löytää muita sellaisia, jotka pitävät kiinni maailmallisista ajattelu- ja toimintatavoista, sen sijaan että he etsisivät sellaisten kypsien kristittyjen seuraa, jotka voisivat auttaa heitä tulemaan vahvoiksi uskossa. He eivät ehkä ymmärrä, että läsnäolo seuranpitotilaisuuksissa maailmallisten, periaatteettomien ihmisten kanssa voi heikentää heidän uskoaan ja turmella heidät.

Nämä kaksi esimerkkiä (seurakunnasta erotettujen ja eronneiden karttaminen sekä "maailmallisten" ihmisten seuran välttäminen) osoittavat, että Jehovan todistajien järjestö pyrkii puuttumaan ihmisten yksityiselämään rajoittamalla seurustelua tiettyjen ihmisten kanssa. Tällainen ohjeistus on YK:n ihmioikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vastaista toimintaa.

Järjestö pyrkii vaikuttamaan myös Jehovan todistajien perheiden yksityiselämään, kun se asettaa koulutukselle rajoituksia. Koulutus on jokaisen henkilökohtainen yksityisasia, mutta Jehovan todistaja -perheet joutuvat tottelemaan järjestön määräyksiä rajoittaa koulutusvaihtoehtoja. Järjestö paheksuu mm. korkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelua. Tässä ote koulutuskielteisestä artikkelista:

Entä sitten korkeakoulutus esimerkiksi yliopistossa? Sitä pidetään yleisesti menestymisen edellytyksenä. Mutta lopulta monien tällaista koulutusta hankkivien mieli täyttyy vahingollisella propagandalla. Korkeakoulutuksessa tuhlaantuu arvokkaita nuoruusvuosia, jotka voisi käyttää parhaiten Jehovan palveluksessa (Saarn. 12:1). Ei kenties ole yllätys, että maissa, joissa monet ovat saaneet sellaisen koulutuksen, usko Jumalaan on kaikkien aikojen vähäisintä. Sen sijaan, että kristitty turvautuisi tämän maailman pitkälle kehitettyihin koulutusjärjestelmiin, hän luottaa Jehovaan (Sananl. 3:5).

Mainittakoon vielä, että jos seurakunnan vanhimman tai avustavan palvelijan perheestä joku hakeutuu korkeakouluun tai yliopistoon, vanhimman tai avustavan palvelijan nimitystä harkitaan uudelleen. Vanhin tai avustava palvelija voi menettää asemansa. Tämä on todellakin puuttumista perheiden yksityiselämään, joka on YK:n ihmisoikeusjulistuksen vastaista toimintaa. Tässä on ote vanhinten salaisesta ohjekirjasta Paimentakaa Jumalan laumaa, luku 8.



YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen artiklassa 18 mainitaan, että "jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omatunnon ja uskonnnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen..."

Tämän artiklan tarkoitus on varmasti se, että uskonnon tai vakaumuksen vaihtamisesta ei koidu minkäänlaisia sanktioita tai rangaistuksia. Toteutuuko tämä Jehovan todistajien järjestössä? Ei.

Jos joku "kiinnostunut" henkilö päättää liittyä Jehovan todistajien järjestöön ja käy kasteella, se sopii Jehovan todistajille oikein hyvin. Mutta päinvastaiseen suuntaan uskonnon vaihtaminen tai uskonnon hylkääminen kokonaan ei käy Jehovan todistajille.

Suomen Mielenterveysseura  nimitti 1990-luvun alussa Uskonto ja mielenterveys –työryhmän. Seuraan tuli runsaasti yhteydenottoja uskonnon uhreilta – ihmisiltä, jotka olivat sitoutuneet uskonnolliseen yhteisöön ja kokivat painostusta halutessaan irrottautua siitä. Yhteydenottoja tuli myös uskonnollisten yhteisöjen jäseniltä, jotka kokivat uskovaisina työpaikallaan painostusta. Työryhmässä Jehovan todistajia edusti Veikko Leinonen.

On huomion arvoista, että uskonnollisten yhteisöjen eettisten periaatteiden kohdassa 7 sanotaan, että Suomessa toimivat uskonnolliset yhteisöt huolehtivat siitä, että uskontokunnasta voi halutessaan erota joutumatta minkäänlaisen painostuksen tai syrjinnän kohteeksi tai minkään elimen tai uskontokunnan edustajan kuulusteltavaksi tai puhuteltavaksi.

Toteutuuko tämä kohta Jehovan todistajien järjestössä? Ei, vaikka Jehovan todistajilla oli työryhmässä oma edustaja, Veikko Leinonen.

Jos Jehovan todistaja eroaa yhteisöstä, hän saa ankaran rangaistuksen tästä. Rangaistuksena on elinkautinen karttamistuomio. Kukaan Jehovan todistaja ei saa enää olla missään tekemisissä eronneen henkilön kanssa, vaikka tämä olisi sukulainen tai läheinen ystävä. Seurakunnasta itse eronnutta kohdellaan yhtä julmasti kuin erotettua.

19. artiklassa vakuutettiin, että "jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen". Jehovan todistajien järjestössä tämäkään ei toteudu. Järjestössä paheksutaan "riippumatonta ajattelua". Tässä pari otetta todisteeksi:

Ensinnäkin koska ”ykseyden” täytyy säilyä, kypsän kristityn täytyy olla yhtä mieltä ja täysin sopusoinnussa uskonveljiensä kanssa uskoa ja tietoa koskevissa asioissa. Hän ei pidä itsepintaisesti kiinni henkilökohtaisista mielipiteistään, ei taistele niiden puolesta eikä haudo mielessään omia ideoitaan siitä, miten Raamattua on ymmärrettävä. Hän luottaa sen sijaan täysin totuuteen sellaisena kuin Jehova Jumala paljastaa sen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, ja ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” välityksellä.

Jehovan todistajien kontrolli julistajista on erittäin lujaa. Tavallinen rivijulistaja ei saa ajatella itse mistään oppikysymyksistä tai järjestön toimintatavoista. Hänellä ei käytännössä ole mielipiteen- tai sananvapautta. Hänen pitää jopa totella täysin järjenvastaisia määräyksiä, kuten helmikuun 2022 Vartiotornissa kerrotaan:

Tämän aikakauden lähetessä loppuaan meidän täytyy luottaa entistä enemmän siihen, että Jehova toimii aina oikein. Suuren ahdingon aikana voimme saada ohjeita, jotka vaikuttavat oudoilta, epäkäytännöllisiltä tai järjenvastaisilta. Jehova ei tietenkään puhu meille suoraan vaan todennäköisesti antaa meille ohjeita edustajiensa välityksellä. Silloin ei ole aika kyseenalaistaa ohjeita tai epäillä, tulevatko ne Jehovalta vai toimivatko vastuussa oleva veljet omavaltaisesti. Riittääkö luottamuksesi Jehovaan ja hänen järjestöönsä tuona ratkaisevan tärkeänä aikana? Se voidaan päätellä pitkälti siitä, miten suhtaudut teokraattiseen ohjaukseen nyt. Jos luotat Jehovan ohjeisiin nykyään ja tottelet niitä viivyttelemättä, luultavasti teet niin myös suuren ahdingon aikana (Luuk. 16:10).

Tämä lyhyt tosiasioiden tarkastelu osoittaa, että Jehovan todistajien järjestö ei kunnioita YK:n yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta. Jehovan todistajien järjestö toimii useissa kohdissa vastoin tuota julistusta.

Mitä asialle voisi tehdä? Voisiko Suomessa yhteiskunta puuttua tilanteeseen?





Keskipohjanmaa -lehdessä julkaistiin 18.06.2022 koko aukeaman juttu, joka sivuaa ihmisoikeuksia. Vaikka jutussa ei mainita Jehovan todistajia, sitä on kuitenkin hyödyllistä tarkastella.

Keskipohjanmaa oli haastatellut Aini Linjakumpua. Uutisen otsikko oli terävä: Uskonnoilla on isostikin väliä nykyelämässä – Liikkeitä tutkinut professori: "Vaikutus ei vähene ja uskontoon liittyvät ilmiöt ovat kärjistyneitä".

Keskipohjanmaa kertoi, että Linjakumpu nimettiin hiljattain uskontojen ja kulttuurien politiikan professoriksi. Professuuri on ainoa lajissaan koko Suomessa, mutta todennäköisesti myös kansainvälisesti ainutlaatuinen.


Kuva: Keskipohjanmaa

Professuurin yksi tarkoitus on edistää uskontoihin liittyvää yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua, tutkimusta ja opetusta.

Suora lainaus Keskipohjanmaan pitkästä jutusta:

Uskontokentän moninaisuus näkyy myös Suomessa, vaikka edelleen evankelis-luterilaisella kirkolla on kirkollinen valta-asema. Kirkkoon kuuluu neljä miljoonaa jäsentä.

Yhden ison kirkkokunnan lisäksi Suomessa on lähes 500 rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa ja vireillä olevia rekisteröintejä on kymmenkunta.

Monet yhdistyksistä ova pieniä ja alueellisia. Joukkoon mahtuu niin kristillisiä, islamilaisia kuin luonnonuskontoihin liittyviä yhteisöjä.

Tutkija ajattelee, että vakaa luterilainen kirkko on suojellut Suomea kaikkein radikaaleimmilta uskonnollisilta ilmiöiltä.

– Nämä liikkeet eivät katoa mihinkään. Siksi näitä ilmiöitä pitää seurata ja mahdollisiin väärinkäytöksiin pitää puuttua. Me emme tarvitse jyrkkää kieltämistä, mutta samalla on vältettävä sinisilmäisyyttä. On iso haaste olla yhtä aikaa hyväksyvä ja kriittinen, ja juuri tätä asennetta tarvitaan.

Mitä Linjakumpu vastasi kahteen toimittajan tekemään kysymykseen?

Suora lainaus:

Miksi uskonnoista pitää puhua, vaikka vanhan kohteliaisuussäännön mukaan uskonto ja politiikka ovat aiheita, joista ei tuntemattomien kanssa tulisi keskustella?

– Meillä on ollut pitkään se periaate, että uskonto pidetään erillään viranomaistyöstä ja asioihin suhtaudutaan rationaalisesti, ei uskonnon kautta. Tämä ei kuitenkaan toimi, vaan on varauduttava siihen, millä tavalla esimerkiksi sosiaalityöntekijät, poliisit, lääkärit tai oikeuden tuomarit kykenevät ja osaavat käsitellä uskontoon liittyviä kysymyksiä kansalaisten elämässä.

Jäävätkö uskontoihin liittyvät ongelmat varjoon, koska kohteliaisuussyistä niihin ei haluta tai osata puuttua?

Ymmärtäminen ei tarkoita, että kaikki uskontoon liittyvät ilmiöt pitäisi hyväksyä. Uskontoon ja vakaumukseen liittyvät asiat on nähtävä myös kriittisessä valossa. Se vaatii uskontojen lukutaitoja ja taitoa ymmärtää, miten uskonnolliset tavat nivoutuvat esimerkiksi juridisiin kysymyksiin ja ihmisoikeuksiin. Nämä asiat ovat demokraattisen yhteiskuntamme kulmakiviä ja arvoja. Siksi hankaliinkin kysymyksiin ja ilmiöihin on puututtava.

– Uskoon liittävä keskustelu vaatii myös luottamusta, jotta päästään tasolle, ettei vastapuoli mene siilipuolustukseen. Vaikeista asioista puhuminen ei tarkoita, että ihmiseltä ollaan viemässä hänen oikeuttaan uskoa, mutta asioista ja ongelmista puhuminen on lopulta kaikkien etu.

Lue Keskipohjanmaan juttu kokonaan täältä.

Lukemaan pääset tilaamalla yhdellä eurolla kuukaudeksi Keskipohjanmaan digilehden täältä.



 


Jos asia kiteytetään, se tarkoittaa, että esimerkiksi Jehovan todistajien ihmisoikeusrikkomuksiin yhteiskunnan tulisi puuttua ja korjata ongelmat. Kuten Linjakumpu sanoi, kaikkia uskontoihin liittyviä ilmiöitä ei pitäisi hyväksyä. Hän mainitsi juridiset kysymykset ja ihmisoikeudet demokraattisen yhteiskunnan kulmakivinä. Hän piti tärkeänä myös sitä, että hankaliinkin kysymyksiin ja ilmiöihin on puututtava.

Nähtäväksi jää, miten suomalainen yhteiskunta toimii lähivuosina, ottaako se todesta Linjakummun huolet vai jatkuuko sama piittaamaton asenne Jehovan todistajien ihmisoikeusrikkomuksia kohtaan. Kuinka kauan Jehovan todistajien järjestö saa repiä perheet ja suvut hajalle?

        


Takaisin uutissivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity