Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Johanneksen pojan henkilökohtaiset blogisivut
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle *Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisia


 







Kuvat: JP
    



Yhteiskunnan on puututtava Jehovan todistajien toimintaan
12.02.2025 Joni Valkila


 


Tämä teksti on julkaistu ensin Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n nettisivulla ja myös UUT:n Facebook-sivulla.


Kuva: Jari-Pekka Peltoniemi (vasemmalla) ja Joni Valkila tapasivat oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin vuonna 2014.

Jehovan todistajien toiminnassa on vakavia epäkohtia, joita on käsitelty julkisuudessa vuosien ajan. On tullut aika, että yhteiskunta ryhtyy toimiin näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä tarjoaa samalla mahdollisuuden arvioida  laajemmin, mitä uskonyhteisöiltä voidaan odottaa ja millaisia rajoja uskonnonvapaudelle tulee asettaa. Uskonnonvapaus on tärkeä perusoikeus, mutta kuten muutkin oikeudet, se ei ole rajoittamaton. Yhteiskunnan tehtävänä on puuttua toimintaan, joka loukkaa yksilöiden oikeuksia tai sisältää väkivaltaa.


Esimerkki Norjasta: Lainsäädäntöä ja vastuuta

Norjassa on hiljattain uudistettu uskonnollisia yhdyskuntia koskevaa lainsäädäntöä. Uudet määräykset asettavat tarkempia ehtoja sille, millaisia kriteerejä rekisteröityneen uskonnollisen yhdyskunnan tulee täyttää. Mikäli nämä ehdot eivät täyty, yhteisö voi menettää asemansa rekisteröitynä yhdyskuntana. Norja ei tue yhteisöjä, jotka rikkovat perus- ja ihmisoikeuksia.

Jehovan todistajat menettivät asemansa rekisteröityneenä uskonnollisena yhdyskuntana Norjassa vuonna 2022, koska heidän karttamisjärjestelmänsä todettiin loukkaavan alaikäisten uskonnonvapautta. Norjan esimerkki osoittaa, että yhteiskunta voi puuttua uskonyhteisöjen epäkohtiin ilman, että se rajoittaa yhteisöjen perusoikeuksia harjoittaa uskontoaan.


Karttaminen: Väkivaltaa ja sosiaalista eristämistä

Yksi Jehovan todistajien toiminnan vakavimmista ongelmista on karttamiskäytäntö, joka tarkoittaa entisten jäsenten sosiaalista eristämistä perheestä, suvusta ja ystävistä. Tämä ei ole vain väliaikainen rangaistus, vaan se voi olla loppuelämän mittainen sanktio mikäli henkilö irtautuu yhteisöstä pysyvästi. Karttaminen aiheuttaa syvää psyykkistä tuskaa ja voi vahingoittaa uhrin hyvinvointia vakavasti.

Sosiaalinen eristäminen on väkivallan muoto, joka saattaa täyttää myös rikoksen tunnusmerkit. Valitettavasti tämän tyyppiset tapaukset eivät etene oikeusjärjestelmässä, sillä uhrit eivät useinkaan kykene ajamaan asiaansa, eikä poliisi tai syyttäjä tartu monimutkaisiin yhteisöllisen väkivallan tapauksiin.

Karttamisen pelolla Jehovan todistajat myös kieltävät jäseniltään monia perus- ja ihmisoikeuksia. Näitä ovat esimerkiksi:
  • Uskonnonvapaus (oikeus erota yhteisöstä tai liittyä toiseen uskontoon)
  • Oikeus verensiirtoihin osana terveydenhoitoa (loukattu perusoikeus: oikeus elämään)
  • Kansalaisoikeudet, kuten äänestäminen, ehdolle asettuminen tai poliittinen vaikuttaminen (loukattu perusoikeus: oikeus osallistua vaaleihin)
  • Karttamisen uhka estää myös jäseniä esittämästä yhteisöä kohtaan kritiikkiä tai pyrkimästä muutoksiin. Tämä rajoittaa merkittävästi uskonnon- ja mielipiteenvapautta.

Ongelmat lasten, vähemmistöjen ja uhrien kohdalla

Karttaminen koskee usein myös alaikäisiä, joilta riistetään todellinen vapaus valita oma tiensä. Yhteisössä kasvavat lapset oppivat jo varhain, että yhteisöstä irtautuminen, toisinajattelu tai esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluminen voi johtaa perheen ja läheisten menettämiseen. Tämä synnyttää pelon ilmapiirin, joka voi vahingoittaa lasten psyykkistä kehitystä.

Lähisuhde- ja seksuaaliväkivallan uhrit eivät Jehovan todistajien yhteisössä uskalla kertoa kokemuksistaan yhteisössä tai sen ulkopuolella. Väkivaltaa kokeneet voivat joutua yhteisön rangaistaviksi sen sijaan, että he saisivat tukea. Nämä ongelmat tekevät yhteisön sisällä tapahtuvasta väkivallasta erityisen piiloteltua.


Miten yhteiskunta voi toimia?

Vuoropuhelu uskonyhteisöjen kanssa

Yhteiskunnan tulisi käynnistää prosessi, jossa viranomaiset käyvät vuoropuhelua uskonyhteisöjen kanssa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Tavoitteena olisi ohjeistaa yhteisöjä muuttamaan toimintaansa siten, että heidän jäsentensä oikeudet toteutuvat paremmin. Vuoropuhelu voisi olla joko yksityistä tai julkista, ja siihen tulisi sisältyä velvoitteita raportoida tehdyistä muutoksista.

Lainsäädännön uudistaminen

Nykyinen lainsäädäntö vaatii, että rekisteröityneiden uskonnollisten yhdyskuntien tulee toimia ”perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen”. Tämä vaatimus on kuitenkin käytännössä merkityksetön, sillä rikkomuksista ei ole seurannut sanktioita. Norjan malli voisi tarjota hyödyllisiä suuntaviivoja myös Suomelle.

Uhrien auttaminen

Hengellinen väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii uhreille suunnattuja tukipalveluja. Uskontojen uhrien tuki (UUT) tarjoaa tiedotusta ja vertaistukea erittäin pienillä kustannuksilla. Tätä työtä tulee vahvistaa. Hengellisen väkivallan ehkäisy ja uhrien auttaminen säästävät yhteiskunnalta merkittäviä kustannuksia pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä UUT:n toiminta maksaa yhteiskunnalle ainoastaan 0,026 euroa suomalaista kohti vuodessa. Myös terveydenhuollon tulee toimia hengellisen väkivallan uhrien auttamiseksi.



Norjan laki uskonnollisista yhteisöistä löytyy täältä.

Tekstin voi lukea suomeksi esimerkiksi Googlen kääntäjällä.

   


Takaisin uutissivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity