• UUT:n tekemät selvitykset
• UUT:n järjestämä seminaari 2013
• Jehovan todistajien oikeuskomiteat ja karttaminen, uutisia vuodelta 2014
  
• Salaiset dokumentit
• Seksuaalirikokset
• Perustuslaki, uskonnonvapauslaki ja ihmisoikeudet
• Yhdyskuntajärjestys
  
• Konventtipuheet
• Jehovan todistajien historiaa
• Äänite- ja videoarkisto
  

Musiikki – Jehovan meille antama ilahduttava lahja

KUN esi-isämme Aadam tuli tajuihinsa elävänä sieluna, hänen korviinsa tulvehti todellinen äänten konsertti. Ilman täytti kauniin Eedenin puutarhan värikkäitten lintujen kuoron jatkuva iloinen, sointuisa liverrys ja sirkutus. Kuinka kaunista musiikkia Jehova Jumala olikaan säveltänyt ihmisen nautinnoksi!

Noiden höyhenpukuisten muusikoitten laulu perustui tietenkin pikemminkin vaistoon kuin älyyn ja hankittuun melodian, harmonian ja rytmin tuntemukseen. Jumala sävelsi ja kirjoitti nuo melodiat niiden DNA:han sinä ”päivänä”, jona hän loi ”kaikkinaiset siivekkäät linnut kunkin lajinsa mukaan”. (1. Mooseksen kirja 1:21, 23) Mikä valtava musiikillinen saavutus!

Jumalan jokaiselle lintulajille säveltämä laulu täytti hyvin hänen sille antamansa tarkoituksen. Näiden melodisten liverrysten avulla ilmoitettiin reviirin valtauksesta ja kiinnitettiin tulevan puolison huomio. Ja mikä vielä ihmeellisempää: rajattomassa viisaudessaan ja järkevässä suunnitelmallisuudessaan Jehova Jumala järjesti niin, että tämä käytännön viestintämenetelmä tuottaisi mielihyvää myös ihmisille.

Entä miksi ihminen sitten laulaa? Miksi musiikki innoittaa ja ihastuttaa ihmisiä?

Musiikin arvoitus

Tiede ei pysty selittämään, miksi ihmiset kykenevät säveltämään musiikkia, keksimään ja käyttämään soittimia, tai edes sitä, miksi me nautimme soitetusta ja lauletusta musiikista. Se on hämmentävä arvoitus!

Erään tieteellisen instituutin (Scientists’ Institute for Public Information) jäsen tri Lewis Thomas on sanonut:


Musiikki on korkeammasta älystä lähtöisin oleva ylevä taiteenlaji. Jehova loi ihmisen herkäksi ja luonteeltaan esteettiseksi, niin että hän pystyy reagoimaan lintujen ainutlaatuiseen lauluun tunneperäisesti ja älyllisesti. Tällainen Jumalan antama musiikin lahja ei ainoastaan tuota mielihyvää ihmisen sydämelle ja mielelle, vaan se myös virkistää häntä ja edistää siten hänen fyysistä ja hengellistä hyvinvointiaan. Musiikki on siis epäilemättä lähtöisin tuolta samalta rakkaudelliselta Luojalta.

Musiikki on todella alkuisin Häneltä, joka ’istutti korvan’ ja ’antoi ihmiselle suun’. (Psalmit 94:9; 2. Mooseksen kirja 4:11) Me olemme saaneet Jehovalta tämän musiikin lahjan, kyvyn luoda musiikkia ja nauttia siitä. Olemme saaneet Isältämme todella ihastuttavan lahjan! – Jaakob 1:17.

Musiikin taivaallinen alkuperä

Jumala on todellakin luonut musiikin. Se on hänen taidettaan. Kauan ennen kuin Jumala loi maamme, kaikki sen siivekkäät laulajat sekä ihmiskunnan, hän itse jo nautti sointuvasta, miellyttävästä musiikista! Hän oli luonut miljoonia enkeleitä, joilla oli kyky laulaa todella suurenmoisella tavalla. Hän kuuli heidän esittävän erittäin hienoa harmonista musiikkia, jonka välityksellä he palvoivat, ylistivät ja kiittivät häntä.

Nuo enkelit, ”Jumalan pojat”, lauloivat iloisesti nähdessään Isänsä luovan maatamme. (Job 38:4–7) Mikä ihmeellinen näky! Siinä tuo värikkään jalokiven kaltainen paksun pilviverhon peittämä verrattain pieni maapallo nyt pyöri akselinsa ympäri auringon valossa piirtyen maailmankaikkeuden sametinmustaa taustaa vasten. Vain riemullinen kuorolaulu saattoi ilmaista riittävän hyvin taivasten asukkaitten senhetkiset syvät tunteet.

Musiikki on kaikunut taivaissa aina tälle meidän vuosisadallemme asti. (Ilmestys 5:9, 10; 14:1–3) Vuonna 1914 tapahtunutta Jeesuksen Kristuksen kruunausta taivaitten asukkaat ovat saattaneet hyvinkin juhlistaa riemullisimmalla laululla mitä taivaassa koskaan siihen mennessä oli kuultu. Kuoron ylistyslaulu kajahti ilmoille todennäköisesti silloin, kun Jeesus saapui Jehovan, ”Vanhaikäisen”, luo. ”Kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta” läsnäolijaa seurasi, kun hänet saatettiin Jehovan häikäisevän valtaistuimen eteen ja kun hänelle ”annettiin valta, kunnia ja valtakunta”. Mikä loistava näky! Miten suurenmoista musiikkia! – Daniel 7:9–14; vrt. 2. Samuelin kirja 6:15; Psalmit 27:6.

Luonnollisesti kaikki tämä laulaminen tapahtui ”enkelien kielillä”. (1. Korinttolaisille 13:1) Koska nämä luomukset ovat hyvin mahtavia henkiä, heidän musiikkinsa täytyy olla niin täydellisen harmonista ja melodista, että se ylittää täysin meidän ihmisten rajallisen kuulo- ja käsityskykymme. Mutta kun me ajattelemme musiikin taivaallista alkuperää ja sitä, että se on suurenmoinen lahja Luojaltamme, niin miten se vaikuttaa meihin henkilökohtaisesti? Miten kaiken tämän tulisi vaikuttaa meidän musiikinvalintaamme?

Velvollisuutemme musiikin Antajaa kohtaan

Jehovan meille antama musiikin lahja tuo mukanaan saman velvoituksen kuin mikä tahansa saamamme lahja. Meidän velvollisuutemme on käyttää musiikkia sille aiottuun tarkoitukseen. Kuka järkevä ihminen käyttäisi lahjaksi saamaansa uutta vaatetta ruoka- tai rasvatahrojen pyyhkimiseen? Sellainen teko ei ilmaisisi lainkaan arvostusta lahjaa eikä sen tarkoitusta kohtaan, ja lisäksi se olisi ilmaus räikeästä epäkunnioituksesta lahjan antajaa kohtaan. Se loukkaisi häntä syvästi.

Samoin on musiikin laita. Jehova on antanut sen meille nautinnoksemme ja onnellisuudeksemme. Musiikki on ennen kaikkea yksi keino, jolla me voimme ylistää rakkaudellista taivaallista Isäämme ja vetäytyä lähemmäksi häntä. Se on suunniteltu edistämään hengellistä terveyttämme. – Psalmit 149:1–3; 150:1–6.

Taru, jonka mukaan pukinsorkkainen Pan-jumala loi musiikin sukupuolisesti moraalittomien seikkailujensa aikana, on todella häpeäksi Jumalalle. Nykyään monissa lauluissa kuitenkin kannatetaan moraalittomuutta. Me voimme havaita, että jumalaton musiikki on suuresti lisääntynyt tämän maailman ”lopun aikana”. (Daniel 12:4) Käänteentekevä vuosi 1914 toi tosiaankin mukanaan moraalisen rappion, väkivallan ja sallivaisuuden aikakauden, jolla ei ole vertaa ihmisen historiassa. Ei siis ihme, että nykyajan musiikki heijastaa tämän pahan asiainjärjestelmän ”viimeisille päiville” ominaista sukupuolista sallivaisuutta, sekasortoa ja hulluutta. – 2. Timoteukselle 3:1–5.

On siksi ehdottoman välttämätöntä, että ’Herraa rakastavat’ hylkäävät jumalattoman musiikin ja pitävät kiinni siitä, mikä on hyvää Jumalan silmissä. (Psalmit 97:10) Siksi tämä lehti sekä sen sisarlehti Herätkää ovat aika ajoin varoittaneet kirjoituksissaan musiikista, joka ’loukkaa sitä, mikä on pyhää’. (Vrt. 2. Timoteukselle 2:16.) Näissä kirjoituksissa on paljastettu musiikin vaarat: sen salakavala intohimoja herättävä sekä kapinallisuuteen kannustava vaikutus.

Halu miellyttää Jehova Jumalaa ja nykyaikaisen musiikin suuren osan suorasukainen arviointi voi saada jonkun kysymään: Mitä sitten jää jäljelle? Onko olemassa mitään musiikkia, jota voisimme kuunnella vaarantamatta hengellisyyttämme?

Runsaasti hyvää musiikkia!

1600-luvun puolivälin jälkeen sävelletystä musiikista vain hyvin pieni osa on raamatulliselta kannalta katsoen arveluttavaa. Näihin klassisen musiikin kyseenalaisiin teoksiin kuuluvat lähinnä jotkin oopperat ja baletit, jotka perustuvat moraalittomiin ja traagisiin kertomuksiin tai pakanalliseen mytologiaan. Mutta vaikka karttaisimmekin tällaista musiikkia, jäljelle jäisi yhä niin valtava määrä musiikkia, ettemme millään ehtisi kuunnella sitä kaikkea ihmisen keskimääräisen eliniän aikana.

Meiltä kuluisi vuosia pelkästään sellaisiin Bachin, Vivaldin, Telemannin, Händelin, Haydnin ja Mozartin teoksiin perehtymisessä, jotka ovat aivan sopivia. Ja huomaa, että tähän eivät sisälly vielä heidän aikalaistensa teokset. Lisäksi emme ole vielä edes maininneet monien maiden hyvää soitin- ja kansanmusiikkia. Meidän tarvitsee vain vilkaista eurooppalaisia ja amerikkalaisia nuotteja ja musiikkiäänitteitä koskevia luetteloita huomataksemme, että hyvää musiikkia on yllin kyllin!

Kaikkea kuviteltavissa olevaa musiikkia on todellakin tallennettu levyille ja kasettinauhoille. Yksistään klassista musiikkia on saatavilla niin paljon, että hyvin valikoivallekin ihmiselle sitä riittää kuunneltavaksi enemmän kuin tarpeeksi.

Miten käytät tätä lahjaa?

’Herraa rakastavat’ haluavat miellyttää häntä kaikessa. He haluavat miellyttää häntä myös valitessaan musiikkia. Jokainen on kuitenkin henkilökohtaisesti vastuussa päätöksistään. (Galatalaisille 6:5) Mutta mikä auttaa valitsemaan?

1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella sävelletty ei-uskonnollinen musiikki ei yleensä aiheuta omantunnontarkalle kristitylle ongelmia. Lisäksi tästä musiikista on helppo oppia pitämään. Kun sitä kuuntelee muutamia kertoja, oppii tuntemaan sen säkenöivän melodian ja eloisan rytmin.

Musiikkia valittaessa pelkkä teoksen nimen tarkasteleminen ei tietenkään riitä. Säveltäjä on kirjoittanut tarttuvia melodioita ja kehitellyt niitä harmonisesti miellyttävällä tavalla. Ohjelmamusiikilla on nimi, joka kuvailee jotakin kertomusta tai tapahtumaa tai välittää jonkin nimenomaisen tunnelman. Mutta se mitä silmä näkee ei ole aina totta. Joillekin nimetyille kappaleille niiden säveltäjät eivät olleet antaneet sellaisia nimiä.

Esimerkiksi Beethoven ei koskaan antanut cis-molli-pianosonaatilleen (opus 27) nimeä ”Kuutamosonaatti”. Hän ei myöskään nimennyt viidettä pianokonserttoaan ”Keisarikonsertoksi”. Joillekin Chopinin teoksille annetut nimet eivät ole hänen itsensä antamia. Ne perustuvat siihen, mitä toiset ajattelivat kuunnellessaan näitä teoksia, tai joku nuottikustantaja lisäsi ne jälkeenpäin saadakseen suurempia voittoja.

Äänilevyä valitessasi on käytännöllistä lukea levykotelon päällä oleva teksti ennen levyn ostamista aivan samoin kuin luet ruokapaketin päällä olevan tavaraselostuksen. Jos musiikin kuvaillaan olevan kakofonista, riitasointuista, kaksitoistasäveljärjestelmään perustuvaa eli dodekafonista, sarjatekniikan mukaista tai hakkaavaa, voit olla varma siitä että se on korvia särkevää eikä siitä juuri voi tunnistaa melodiaa ja että sen rytmi on hyvin ylikorostunutta. Tällainen musiikki voi osoittautua ärsyttäväksi ja henkisesti uuvuttavaksi. Tosi kristitty ei ilmeisestikään harkitsisi ostaa mytologista ohjelmamusiikkia, joka perustuu valheeseen tai on vihjailevan moraalitonta.

On huomion arvoista, että Jehovan todistajilla on uskoa vahvistavaa musiikkia. Heidän laulujensa sanat kunnioittavat ja ylistävät Jumalaa sopusoinnussa hänen paljastamiensa totuuksien kanssa. Emme väitä, että nämä laulut olisivat mitään suuria mestariteoksia. Ne ovat vain sellaisten vihkiytyneitten muusikoitten säveltämiä yksinkertaisia melodioita, joiden sydän ja mieli sai heidät ilmaisemaan rakkautensa Jehovaa ja hänen tarkoituksiaan sekä kaikkia heidän uskovia tovereitaan kohtaan. Voit rentoutua monien tuntien ajan kuuntelemalla näitä melodioita levyiltä tai kaseteilta. Näiden Raamattuun perustuvien laulujen laulaminen sekä seurakunnan kokouksissa että kotona muistuttaa meitä siitä, miten tarpeellista meidän on ylistää Jehovaa jatkuvasti.

Jehova Jumalan ei olisi tarvinnut antaa meille tätä ilahduttavaa musiikin lahjaa. Hän olisi voinut rajoittaa sen taivaisiin ja nauttia siitä vain itse enkelien muodostaman perheensä kanssa. Mutta koska hän on niin epäitsekäs ja musiikki tuottaa hänelle niin suurta mielihyvää, hän halusi meidänkin nauttivan siitä. Eikö tämä Jehovan laupeuden ilmaus saa meidät rakastamaan häntä yhä enemmän?

Saakoon rakkautemme Jumalaa kohtaan meidät siis käyttämään kaikkea Jehovalta saamiamme lahjoja hänen ylistyksekseen. Todellakin, ’syömmepä tai juomme tai teemme mitä muuta tahansa’, mihin sisältyy laulaminen sekä musiikin kuunteleminen ja soittaminen, ’tehkäämme kaikki Jumalan kunniaksi’. (1. Korinttolaisille 10:31) Osoittakaamme näin hänen uskollisina todistajinaan aitoa arvostusta musiikkia, erästä Jehovan meille antamaa ilahduttavaa lahjaa, kohtaan.