Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon



Vastine Vartiotorniseuran kirjoitukselle ”Onko tiede syrjäyttänyt raamatun?” (Vartiotorni, 1.6.2015)
22.06.2015 Mammutti


Miten tiede vaikuttaa elämääsi
(Huomautus! Vartiotornin kirjoitus on lainattu jutun loppuun)

Artikkeli aloittaa esittämällä jonkin sanakirjan määritelmän tieteestä ja sen tuomista hyödyistä. Näistä on vaikea olla eri mieltä, vaikka on hyviä esimerkkejä siitä miten tiede on parantanut elämiemme laatua ja pidentänyt odotettua elinikäämme. Oikeastaan ainoa asia, minkä haluaisin lisätä tieteen hyötyjen esittelyyn on, että vaikka et varsinaisesti olisikaan hyödyntänyt lääketiedettä jonkin vaivan tai sairauden hoitoon, olet todennäköisesti siitä hyötynyt, koska lapsikuolleisuus on pienentynyt merkittävästi, ja useita tappavia sairauksia on saatu hallintaan ja jopa hävitetty modernin lääketieteen avulla.

Onko modernilla tieteellä vastaus kaikkeen?

Ei, jos olisi, ei tiedettä enää tarvittaisi sen nykymuodossa. Artikkelissa viitataan "joihinkin tutkijoihin", jotka olettavat löytävänsä Raamatun Jumalan tieteen avulla. Tieteellä ei ole juuri keinoja tutkia yliluonnollista. Jos jumala toimisi aktiivisesti meidän universumissamme, jäisi siitä jälkiä. Artikkeli jatkaa: "Tiedekirjailija Amir D. Aczelin mukaan he pyrkivät esittämään tieteellisiä todisteita sen puolesta, että jumalaa ei ole olemassa". Vaikka todisteiden puute ei ole todiste jonkin olemattomuudesta, on näillä kahdella asialla kuitenkin keskinäinen korrelaatio: jos jotakin ei ole olemassa, ei siitä voi jäädä todisteita. Lisäksi kun Aczelin lainausta tarkastellaan kontekstissa, josta se on poimittu, merkitys muuttuu selkeästi:

The same year that Harris published Letter to a Christian Nation, Richard Dawkins, who for decades had been advocating atheism in public lectures and articles, released a book that received even wider circulation and global acclaim, titled The God Delusion (2006). In this work, Dawkins uses his prominence in the field of biology to launch a scientific argument against the existence of God. But in addition to using ideas from science - mainly evolutionary biology, but also a smattering of notions plucked from physics and cosmology - Dawkins embarks on a personal crusade against Scripture, especially the Old Testament.

- Amir D Aczel, Why Science Does Not Disprove God
   
Suom:

Samana vuonna, kun Harris julkaisi kirjansa "Kirje kristitylle kansakunnalle", Richard Dawkins, joka on vuosikymmeniä toiminut ateismin puolestapuhujana julkisissa luennoissa ja artikkeleissa, julkaisi kirjan nimeltä Jumalharha (2006), joka sai vielä laajemman levinneisyyden ja kansainvälistä huomiota. Työssään Dawkins käyttää erityisosaamistaan biologian saralla käynnistääkseen tieteellisen argumentin jumalaa vastaan. Tieteen - pääosin evoluutiobiologian, mutta myös joidenkin poimintojen fysiikan ja kosmologian saralta - Dawkins lähtee henkilökohtaiselle ristiretkelle raamatun kirjoituksia, etenkin vanhaa testamenttia, vastaan.

Aczelin lausahdus koskeekin siis yksittäistä kirjaa (The God Delusion, R. Dawkings, 2006), eikä tiedeyhteisöä kokonaisuutena.

Ajatus siitä, että tiede voisi todistaa jotain, kuulostaa absurdilta. Tiede voi esittää todisteita jonkin asian puolesta ja siten esittää, että jokin asia on todennäköisemmin totta kuin muut esitetyt hypoteesit. Kukaan asiansa vakavasti ottava tiedemies ei voi väittää, että tiede todistaa jotakin aukottomasti (ehkä matematiikkaa lukuunottamatta), koska tieteessä on keskeistä sen itseään korjaavat mekanismit: uusien todisteiden valossa vanhoja teorioita tarkastetaan ja tarvittaessa hylätään ja korjataan. Ajatus todistamisesta muuttuu vielä absurdimmaksi, kun yritetään todistaa, ettei jotain ole olemassa. Kuvittele vaikkapa seuraava dialogi:
  • Minulla on pallo.
  • En näe mitään palloa.
  • Todista ettei minulla ole palloa!
Miten siis voisit todistaa, ettei palloa ole olemassa? Ehkäpä palloa ei vain ole juuri nyt mukana? Kuten edesmennyt kirjailia Christopher Hitchens totesi: "What can be asserted without evidence can be dismissed without evidence" - Suom: Mitä esitetään ilman todisteita, voidaan hylätä ilman todisteita.
 
Artikkelissa viitataan seuraavaksi "kuuluisaan fyysikkoon", joka on väittänyt, että "puuttuvat todisteet Jumalasta, jolla olisi tärkeä osa maailmankaikkeudessa, johtavat väistämättä siihen järkevään päätelmään, että sellaista jumalaa ei ole¨. Tiedemies on ilmeisesti fyysikko Victor J. Stenger, joka kirjoitti mainitun lauseen kirjassaan "God - The Failed Hypothesis". Vaikka tämä saattaa kuulostaa hätäiseltä johtopäätökseltä, on siinä kuitenkin jotakin perää: jos jokin - esimerkiksi jumala - toimii aktiivisesti, jää toimista jotakin jälkiä vaikka itse toimijaa ei havaittaisi. Kun jälleen tarkastellaan lainausta kontekstissa, saadaan Stengerin lausahduksesta erilainen sävy:

I believe I was the first to argue, in my 2007 book God - The Failed Hypothesis, that the absence of evidence for any God who plays an important role in the universe proves beyond a reasonable doubt that such a god does not exist. It is inarguable that science has not yet found evidence for a god or the supernatural. If it had, it would be in the textbooks. Still, you will often hear: "Absence of evidence is not evidence of absence." Not always. When the evidence that is absent is evidence that should be there, then that can be taken as evidence of absence.    

- Victor J. Stenger

Suom:

Uskon, että olin ensimmäinen vuonna 2007 julkaistussa kirjassani "Jumala - Epäonnistunut hypoteesi", joka väitti että todisteiden puute jumalasta, joka näyttelee tärkeää roolia universumissamme, todistaa yli realistisen epäilyksen, ettei tällaista jumalaa ole olemassa. On kiistatonta, ettei tiede ole löytänyt todisteita jumalan eikä yliluonnollisen olemassaolosta. Jos olisi, siitä mainittaisiin tieteen oppikirjoissa. Silti, usein kuulet sanottavan "Todisteiden olemattomuus ei ole todiste olemattomuudesta". Ei aina. Kun puuttuva todiste on sellainen, jonka pitäisi olla olemassa, voidaan sitä pitää olemattomuuden todisteena.

Artikkeli jatkaa mainitsemalla "toisia tiedemiehiä", jotka antavat ymmärtää, että Raamatussa mainitut Jumalan teot ovat vain "taikatemppuja" tai "hämäräperäistä huijausta."  Tämä voi uskovan mielestä kuulostaa hyökkäävältä tai jopa loukkaavalta ja onkin ehkä tuotu esiin artikkelissa, jotta tiedeyhteisö voitaisiin esittää vihamielisenä jumalaa kohtaan. Koska ei ole mainittu, ketkä näin väittävät, voi olla, että artikkelin kirjoittaja esittää väitteen juuri lyödäkseen kiilaa tiedemiesten ja uskonnollisen yhteisön väliin. Kuitenkin kun tarkastellaan yliluonnollisia tapahtumia, on todennäköisempää, että taustalla on luonnollinen selitys, koska millekään tieteellisesti tarkastellulle ilmiölle ei ole löytynyt yliluonnollista selitystä. Kuten Philhellenes videossaan "Dust that sings" niin runollisesti toteaa: "the truth is that no physicist, no matter how religious, ever needed god to balance any equation" (Suom: ”Totuus on, ettei yksikään fyysikko, ei väliä kuinka uskonnollinen, koskaan ole tarvinut jumalaa tasapainottaakseen yhtäkään yhtälöä”).

Seuraavaksi esitetään kysymys "onko tutkijoilla riittävästi tietoa ehdottomien päätelmien tekemiseen?" Kirjoittaja pyrkii luomaan tieteestä olkiukkoa, jota vastaan olisi helpompi hyökätä. Tiede ei pyri löytämään absoluuttisia totuuksia, eikä ole väittänyt niitä löytäneensä, vaan kaikki tieteen löydöt ovat edelleen kumottavissa, kunhan hyviä ja pitäviä todisteita esitetään. Absoluuttisen totuuden vaatiminen on muutenkin kyseenalainen vaatimus. Kun sitä vaatii henkilö, joka uskoo jumalaan ilman mitään (tieteellisiä) todisteita, voidaan puhua jo ironiasta.

Jälleen artikkelin kirjoittaja lainaa asiantuntijoita ja esittää lainaukset valossa, jossa niistä saa väärän käsityksen:

Nobel-palkinnon saanut fyysikko Steven Weinberg sanoi luonnon tutkimisesta: "Emme koskaan pääse asioista täysin perille."

Lainaus kontekstissaan:

We know that we will never get to the bottom of things, because whatever theory unites all observed particulars and forces, we will never know why it is that the theory describes the real world and not some other theory.

Suom:

Emme koskaan pääse asioista täysin perille, koska vaikka kehittäisimme teorian, joka yhdistää kaikki havaitut kappaleet ja voimat, emme voi tietää miksi juuri se teoria kuvaa todellisuutta, eikä jokin muu.

Samassa yhteydessä Weinberg kirjoittaa:

The important thing is that we have not observed anything that seems to require supernatural explanation.

Suom:

On tärkeää huomata, ettemme ole havainneet mitään, mikä vaikuttaisi vaativan yliluonnollista selitystä.

- Lainaukset James W. Sirenin kirjasta "Echoes of a Voice: We are not alone"

Artikkeli jatkuu:

Britannian kuninkaallinen tähtitieteilijä, professori Martin Rees kirjoitti: "Ihminen ei ehkä koskaan tule ymmärtämään aivan kaikkea.

Jälleen konteksti muuttaa lainauksen luonteen täysin:

There may be things that humans will never understand - but that doesn’t mean that they will never be understood.
 
Suom:

Ihminen ei ehkä koskaan tule ymmärtäämään aivan kaikkea - mutta se ei tarkoita etteikö sitä koskaan ymmärrettäisi.

Kirjoittaja jatkaa:

Tiede on ottanut valtavia harppauksia, mutta monet tutkijat tunnustavat, että on silti monia asioita, joita ei tunneta.

Jos jumala halutaan sijoittaa aina pieneneviin aukkoihin tiedoissamme, on hyväksyttävä se, että jumala pienenee jatkuvasti, kun tietomme paranevat. Vaikka tiede ei täysin ymmärrä kaikkea, ei aukkoja voida yksinkertaisesti täyttää toteamalla "jumala teki sen". On lisäksi epäloogista väittää, että koska emme tiedä kaikkea, jumalan on pakko olla olemassa.

Tarkastellaanpa artikkelissa esitettyjä esimerkkejä aukoista tiedoissamme:

Biologit eivät täysin ymmärrä elävissä soluissa tapahtuvia prosesseja. Tiede ei ole päässyt kokonaan selville siitä, miten solut hyödyntävät energiaa, tuottavat proteiineja ja jakautuvat.

Solujen aineenvaihdunta on tunnettu prosessi ja ATP-molekyylien rooli energian varastoinnissa ja hyödyntämisessä tunnetaan hyvin. Myös proteiinien tuottaminen ymmärretään: proteiinit muodostuvat aminohapoista ja niiden "piirustukset" ovat solujen DNA:ssa (tai RNA:ssa). Myöskään solujen jakaantuminen ei ole tuntematon vaan päinvastoin tarkkaan tutkittu prosessi. Onkin kiinnitettävä huomiota artikkelin kirjoittajan sanavalintaan "eivät *täysin* ymmärrä". kuten aiemmin todettiin, tiede ei pyri esittämään absoluuttisia totuuksia. Vaikka jotakin prosessia ja sen jokaista kohtaa ei ymmärrettäisi täydellisesti, ei silti voida väittää että se olisi tuntematon. Vertauskuvana voisi esittää palapelin, josta puuttuu 1 pala: vaikka pala puuttuu, voidaan silti tietää, mitä palapeli esittää ja lisäksi tietää siitä merkittäviä yksityiskohtia.

Painovoima vaikuttaa meihin kaiken aikaa. Silti sekin on fyysikoille jossain määrin arvoitus. Se miten maan vetovoima toimii hypätessämme ilmaan tai miten se pitää kuun maata kiertävällä radallaan, on osittain hämärän peitossa.

Edelleen, jos halutaan absoluuttista tietoa, niin tieteen on myönnettävä, ettei sitä ole. Mekanismit ymmärretään kuitenkin hyvin ja ne on mallinnettu erittäin tarkasti Einsteinein yleisessä suhteellisuusteoriassa. Massa aiheuttaa avaruuden kaareutumisen, mikä johtaa näennäiseen vetovoimaan kahden kappaleen välillä.

Kosmologit arvioivat, että noin 95 prosenttia maailmankaikkeuden koostumuksesta on sellaista, mitä ei pystytä näkemään eikä havaitsemaan tieteellisin laittein. Tutkijat puhuvatkin pimeästä aineesta ja pimeästä energiasta, joiden luonnetta ei tunneta.

On väärin esittää, ettei pimeää energiaa tai pimeää ainetta voida nähdä tai havaita tieteellisin laittein. Vaikka niitä ei suoraan voikaan nykyisillä välineillä havaita, ne voidaan havaita epäsuorasti esimerkiksi valon kaareutumisessa tai maailmankaikkeuden kiihtyvässä laajenemisessa. Pimeä aine ja pimeä energia poikkeavat esimerkiksi raamatun jumalasta juuri siinä, että niiden vaikutus voidaan havaita vaikka niitä itseään ei suoraan voi. Nykytiedon mukaan maailmankaikkeudesta noin 67 % on pimeää energiaa ja 27 % pimeää materiaa; tätäkään tietoa ei voi löytää raamatusta, vaan se on pitkäjänteisen tieteellisen työn seurausta.

Seuraavaksi artikkelissa pohditaan:

Korvaako tiede näin ollen Raamatun ja sulkeeko se pois uskon Jumalaan? Mieti: jos älykkäät tiedemiehet tehokkaine laitteineen ovat onnistuneet hankkimaan vain rajallisesti tietoa luonnosta, olisiko loogista sivuuttaa suoralta kädeltä kaikki, mikä on tieteen tavoittamattomissa?

Ilmeisesti on aika sytyttää olkiukko tuleen. Se, ettei tieteellä ole vastauksia kaikkeen, ei tarkoita sitä, että maailmankaikkeudessa toimisi älykäs, aktiivinen ja persoonallinen jumala ja joka lähetti poikansa maahan uhrilahjaksi itselleen, sovittaakseen lain, jonka hän itse asetti. Ei, ei ole loogista ohittaa kaikkea, mitä ei vielä ole tieteellisesti todistettu. Toisaalta ei ole myöskään loogista uskoa asioihin sokeasti ennen kuin todisteita niiden olemassaolosta saadaan.

Seuraavaksi artikkeli esittää:

Jehovan todistajat kunnioittavat jokaisen oikeutta omaan mielipiteeseen tässä asiassa. Pyrimme noudattamaan Raamatun ohjetta: "Tulkoon järkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille" (Filippiläisille 4:5) Kannustamme sinua siksi tarkastelemaan sitä, millä tavoin tiede ja Raamattu ovat sopusoinnussa keskenään ja täydentävät toisiaan.

Alku kuulostaa jopa humanistiselta, mutta kappaleen loppu vesittää asian osittain. Jatkossa poimitaan raamatun kappaleita ja kerrotaan miten niitä pitäisi tulkita, jotta ne eivät olisi ristiriidassa tieteen kanssa. Lisäksi on poimittu asioita, joihin "kova" tiede ei edes pyri ottamaan kantaa, mutta vastaavasti humanistiset tieteet hyvinkin laajasti. Lisäksi jätän lukijalle pohdittavaksi sen, miten Jehovan todistajat suhtautuisivat uskonveljeen tai -sisareen, joka asettaisi tieteen Vartiotorniseuran sanoman edelle.

Raamattu ja tieteelliset tosiasiat

Artikkelissa myönnetään suoraan, ettei raamattu väitä olevansa tieteen oppikirja. Tämä on ilmeistä kenelle tahansa raamatun lukijalle, jolla on perustietämys tieteistä. Kuitenkin artikkelissa väitetään, että Raamatussa esitetään täsmällisiä tietoja, joiden pitäisi kiinnostaa nykyajan tiedemiehiä. Tarkemmassa tarkastelussa voidaan kuitenkin huomata, että täsmälliset tiedot pitää tietää ennen kuin raamatun tekstejä tulkitaan, jotta oikea tulkinta löytyy.

Maapallon ja maailmankaikkeuden ikä

Artikkeli kertoo, että Raamattu ei missään kohdassa väitä, että maapallon ikä olisi vain muutamia tuhansia vuosia. Kauemmin seuran oppeja seuranneet kuitenkin muistanevat arviot noin 60 000 vuoden ikäisestä maasta ja noin 10 000 vuoden mittaisista luomisviikon päivistä (Vartiotorniseuran julkaisuissa luomispäivien pituudesta puhutaan tuhansissa vuosissa, esimerkiksi artikkelissa ”Tuntematon luomiskertomus, 1987 tammikuun 1 Vartiotornissa luomispäivän pituudeksi kerrotaan 7000 vuotta). Artikkeli jatkuu:

Aivan sen [raamatun] ensimmäisessä jakeessa sanotaan: "Alussa Jumala loi taivaat ja maan" (1. Mooseksen kirja 1:1.) Tämä yleistoteamus ei estä tiedemiehiä määrittämästä fyysisen maailman ikää pätevien tieteellisten periaatteiden mukaisesti.

Jotta voisi olla artikkelin kirjoittajan kanssa samaa mieltä, pitäisi jättää huomiotta se mitä Raamattu kirjaimellisesti kertoo ja tulkita sitä muun tiedon perusteella. Lisäksi mainittu jae on ongelmallinen: maata ei luotu maailmankaikkeuden alussa, vaan maan ikä on parhaan käsityksemme mukaan "vain" 4,5 miljardia vuotta, kun koko universumin ikä on noin 13,8 miljardia vuotta. Raamatun luomiskertomus on lisäksi väärässä ja osin epäloogisessa järjestyksessä: esimerkiksi että valo (1. päivä) luotiin ennen tärkeimpiä valonlähteitä (aurinkoa ja tähtiä) ja kasvit (3. päivä) ennen aurinkoa (4. päivä). Aivan kuin tässä ei vielä olisi riittämiin: raamatussa on itse asiassa 2 luomiskertomusta, ensimmäinen alkaen 1. Mooseksen kirjan luvusta 1 (1:1-2:3) ja toinen alkaen 1. Mooseksen kirjan luvusta 2 (2:4-3:24). Nämä kertomukset ovat keskenään ristiriitaiset esimerkiksi luomisjärjestyksen suhteen.

Maapallon valmisteleminen ihmisten asuttavaksi

Artikkelissa kerrotaan, että luomiskertomuksen päivien pituutta ei ole kerrottu:

1. Mooseksen kirjan 1. luvussa sanalla "päivä" tarkoitetaan kutakin vaiheetta maapallon valmistelemiseksi monia erilaisia elämänmuotoja varten. Tämä yksinkertainen kuvaus huipentuu ihmisen ilmaantumiseen maan päälle. Raamattu ei kerro kuuden luomiseen käytetyn päivän pituutta. Tiedemiehillä on mahdollisuus tutkia niitä ja määrittää kunkin täsmällinen kesto. Tiedämme, että luomispäivät olivat paljon pidempiä kuin 24-tuntisia.

Kuten aiemmin todettiin: päivien pituus ei ole luomiskertomuksen ainoa ongelma. Ongelmaksi muodostuu väärän luomisjärjestyksen lisäksi myös aika, vaikka päivien pituuden tuntemattomuudella yritetään ajan ongelma kiertää: Raamatun tekstien mukaan voidaan laskea melko tarkasti Adamin luomisen ja Jeesuksen syntymän (ja nykyhetken) välinen aika, joka on korkeintaan 10 000 vuotta. Nykyään tiedetään kuitenkin, että nykyihminen kehittyi noin 200 000 vuotta sitten Itä-Afrikan fossiililöydösten perusteella.

Minkä varassa maapallo on avaruudessa?

Seuraavaksi artikkelissa esitetään todisteena se, että raamatun kirjoittajat ovat tienneet maapallon olevan "ei minkään päällä" avaruudessa:

Raamattu sanoo, että maapallo on ripustettu "tyhjyyden päälle" (Job 26:7). Se ei kerro, että maapallo lepäisi jättiläisen harteilla tai kilpikonnan päällä seisovien norsujen selässä, kuten jotkin yleiset muinaisajan tarut antavat ymmärtää. Sen sijaan Raamattu jättää oven auki tieteellisille havainnoille. Nikolaus Kopernikus ja Johannes Kepler kuvailivat aikoinaan, miten planeetat kiertävät aurinkoa näkymättömän voiman vaikutuksesta. Myöhemmin Isaac Newton selitti, että painovoima hallitsee kaikkien avaruuden kappaleiden liikkeitä.

Ehkä on hieman ironista, että artikkelin kirjoittaja poimii raamatusta jakeen, joka on irroitettu kontekstistaan, kun usein juuri raamatun kriittisiä lukijoita syytetään tästä. Jobin kirjan 9 luvussa (Job 9:6) kerrotaan että maa on asetettu pylväiden varaan, samoin 1. Samuelin kirjassa (1. Samuel 2:8). Tämän lisäksi voitaisiin nostaa esiin kaikki ne kerrat, kun raamattu on täysin väärässä. Sehän ei olisi mahdollista jos kaikkitietävä jumala olisi johdattanut kirjoittajia. Virheistä on suorastaan runsauden pula, kuten esimerkiksi että lepakot olisivat lintuja (3. Mooseksen kirja 11:13-19 ja 5. Mooseksen kirja 14:11-17) , että maa olisi liikkumaton (Psalmit 93:1, 104:5; 1. Aikakirja 16:30) tai että kielten monimuotoisuus olisi seurausta Baabelin tornin tapahtumista (1. Mooseksen kirja 11 luku) - eikö ole jo tarpeeksi uskomatonta, että noin 300 vuoden päästä Nooan tulvasta - jossa selvisi 8 henkilöä - olisi ollut tarpeeksi ihmisiä eri kansakuntien perustamiseen, koska väestön kasvu oli huomattavasti hitaampaa ennen modernin lääketieteen kehitystä.

Sairauksien torjuntaa ja hygieniaa koskevat ohjeet

Neljäntenä esimerkkinä artikkelissa tuodaan esille ohjeet, joiden avulla tartuntatautien leviämistä voitiin hillitä:

3. Mooseksen kirjassa on ohjeita, joita Israelin kansalle annettiin tartuntatautien torjumiseksi, muun muassa ohjeita karanteenissa. Sanitaatiota koskeva laki vaati Israelilaisia tekemään tarpeensa yksityiseen paikkaan leirin ulkopuolella ja peittämään ulostuksensa maahan, kuten 5. Mooseksen kirjan 23:12, 13:ssa kerrotaan. tutkijat ja lääkärit ymmärsivät tällaisten toimien tarpeellisuuden vasta parisataa vuotta sitten.

Artikkelista saa käsityksen, että kirjoittajan mielestä ainoa tapa saada tietoa on jumalalta. Kuitenkin voisi olettaa, että mikäli tieto olisi tullut lähteestä, joka tietää kaiken, olisi asioita kuvattu tarkemmin. Annettu esimerkki ulosteiden käsittelystä ei ole kovin vakuuttava, koska on tiedossa, että useilla sivilisaatioilla, joilla oli suuria kaupunkeja, oli myös jätteenkäsittelyjärjestelmiä. Näistä esimerkkejä ainakin Egyptiläiset, Kreikkalaiset (Aegealaiset), Heettiläiset ja Elamilaiset.

Kun artikkeliin nostettuja esimerkkejä tarkastellaan huolellisesti, voidaan todeta, ettei kyse ole välttämättä jumalaisesta tiedonannosta ja siten seuraavalta huomiolta putoaa pohja:

Edellä mainitut Raamatun esittämät tiedot on kirjoitettu muistiin satoja vuosia sitten. Miten kirjoittajilla saattoi olla sellaista täsmällistä tietoa, jota ei ollut edes heidän aikansa oppineimmilla ihmisillä?

Kuulostaa loogiselta: Koska en keksi mitään muuta syytä, kyse täytyy olla jumalasta ja nimenomaan Raamatun jumalasta...

Tieteellä on rajoituksensa

Seuraavaksi artikkeli pyrkii nostamaan tieteen tai merkittäviä tieteellisiä löytöjä tehneiden ihmisten epäonnistumisia esimerkkeinä tieteen rajoituksista. Kun tiedettä kuitenkin tarkastellaan kokonaisuutena, huomataan, ettei uskonto tai jumalallinen ilmestys ole korjannut ihmisten tekemiä virheitä vaan tieteen oma itseään korjaava prosessi. Seuraavaksi artikkelissa lainataan neurotutkija David Eaglemania:

Neurotutkija David Eagleman kirjoitti: "Jotkut lukijat saavat -- sen käsityksen, että tiedemiehet ajattelevat voivansa antaa vastauksen kaikkeen." Hän lisäsi: "Hyvä tiede on kuitenkin aina ennakkoluulotonta, ja tieteen historia on täynnä yllätyksiä."

Eagleman jatkaa samassa artikkelissaan (Beyond God and atheism: Why I am a ‘possibilian’)

So it seems we know too little to commit to strict atheism, and too much to commit to any religion. Given this, I am often surprised by the number of people who seem to possess total certainty about their position. I know a lot of atheists who seethe at the idea of religion, and religious followers who seethe at the idea of atheism - but neither group is bothering with more interesting ideas. They make their impassioned arguments as though the God versus no-God dichotomy were enough for a modern discussion.

Suom:

Näyttää siltä, että tiedämme liian vähän kannattaaksemme tiukkaa ateismia ja liian paljon kannattaaksemme mitään uskontoa. Tässä valossa, olen usein yllättynyt kuinka usein ihmiset vaikuttavat olevan täysin varmoja omasta kannastaan. Tiedän paljon ateisteja, jotka pelkkä ajatus uskonnosta saa kiehumaan, ja uskonnollisia henkilöitä jotka ateismi saa kiehumaan - mutta kumpikaan ryhmä ei yritä keksiä mielenkiintoisempia ideoita. He esittävät kiivaat argumenttinsa aivan kuin Jumala vastaan ei-Jumalaa olisi riittävä modernissa keskustelussa.

Tuskin kukaan itseään kunnoittava tiedemies ei myöntäisi, että vakiintuneet teoriat voisivat olla väärässä. Yksi viime vuosisadan tunnustetuimmista tiedemiehistä, Richard Feynman, luennoillaan totesikin:

In general we look for a new law by the following process. First we guess it. Then we compute the consequences of the guess to see what would be implied if this law that we guessed is right. Then we compare the result of the computation to nature, with experiment or experience, compare it directly with observation, to see if it works. If it disagrees with experiment it is wrong. In that simple statement is the key to science. It does not make any difference how beautiful your guess is. It does not make any difference how smart you are, who made the guess, or what his name is - if it disagrees with experiment it is wrong. That is all there is to it.

- Richard Feynman, The Character of Physical Law, Seeking new laws, 1965

Suom:

Yleisesti ottaen, tarkastelemme uutta lakia seuraavasti. Ensin arvaamme sen. Sitten laskemme siitä aiheutuvat seuraukset nähdäksemme mitä vaikutuksia laillamme olisi, jos olemme oikeassa. Sitten vertaamme laskemiamme tuloksia luontoon, joko kokeellisesti tai kokemukseemme, ja vertaamme näitä keskenään nähdäksemme kuinka hyvin se toimii. Jos laskelmat ovat eri mieltä tulosten kanssa, se on väärässä. Tässä yksinkertaisessa lauseessa on tieteen avain. Sillä ei ole väliä kuinka kaunis arvaus oli. Ei ole väliä kuinka viisas olet, kuka arvauksen teki tai mikä hänen nimensä on. Jos kokeen tulos ei ole samaa mieltä arvauksen kanssa, arvaus oli väärä. Siinä kaikki.

Vaikka tiedemiehet saattavatkin esittää asiansa siten, kuin he olisivat täysin varmoja kannastaan, ei se johdu siitä, että he eivät voisi muuttaa mieltään, vaan siitä, että he ovat tehneet kokeensa ja nähneet, että luonto on arvausten kanssa samaa mieltä yhä uudelleen ja uudelleen. Ei, he eivät ole erehtymättömiä, mutta koska tieteen lait on havaittu toimiviksi useissa toisistaan riippumattomissa kokeissa, ovat he tulleet siihen johtopäätökseen, että todennäköisyys väärässä olemiseen on hyvin pieni.

Artikkeli ottaa seuraavaksi esimerkikseen Isaac Newtonin ja sen kuinka hän yritti mm. alkemian keinoin muuttaa lyijyä kullaksi. Vaikka tämä onkin totta, ei se vie pohjaa hänen arvauksiltaan, joiden hän osoitti olevan totta kokeellisesti. Aivan samoin voidaan sanoa, ettei Newtonin usko jumalaan vähennä hänen löytöjensä merkitystä - eikä myöskään validoi jumalväitteitä. Tieteessä ei palvota henkilöitä eikä se, että henkilö on jossakin asiassa väärässä, johda automaattisesti siihen etteikö hän voisi muissa asioissa olla oikeassa.

Seuraavaksi artikkelissa tuodaan esiin Kreikkalainen tiedemies Ptolemaios, joka oli väärässä uskoessaan maakeskeiseen universumiin. Artikkelin kirjoittaja tuo esiin epäonnistumisia siten, että syytä on vaikea arvailla. Kenties hän haluaa korostaa mahdollisuutta, että tiede olisi väärässä, ja siten validoida omaa asiaansa, että jumala olisi luonut maailmankaikkeuden, kuten raamatussa kerrotaan vastoin nykytieteen käsitystä.

Artikkeli jatkaa:

Tutkijoiden työ on haasteellista myös nykyään. Löytävätkö he koskaan täydellistä selitystä maailmankaikkeudelle? Vaikka onkin syytä tunnustaa tieteen edistysaskeleet ja niiden hyödyt, on myös välttämätöntä ottaa huomiin tieteen rajoitukset. Fyysikko Paul Davies totesi: "Yritys löytää kaiken kattava, johdonmukainen malli, joka tarjoaisi täydellisen ja ristiriidattoman selityksen kaikelle, on tuhoon tuomittu." Sanoihin sisältyy kiistaton totuus: ihmiset eivät voi täysin ymmärtää kaikkeutta. On siis pelkästään järkevää suhtautua varauksellisesti väitteisiin, joiden mukaan tiede pystyy tarjoamaan selityksen kaikelle olemassa olevalle.

Vaikka kaiken teoriaa ei koskaan löytyisikään, se ei johtaisi automaattisesti siihen oletukseen, että kaiken takana on jokin jumal-olento, vaan tämä olento pitäisi pystyä todistamaan - aivan kuten kaikki muukin, joka tieteeksi hyväksytään. Paul Daviesin lainaus on todennäköisesti hänen kirjastaan "Mind of God", jossa hän pohtii Gödelin teoreemaa (Gödelin epätäydellisyyslause), joka pätee matematiikkaan ja joka ennustaa, että kaikkea on mahdoton todistaa. Kun tarkastellaan artikkelin englanninkielistä versiota, huomataan että sanalla "totesi" tarkoitetaan havainnointia (engl. artikkelissa käytetty sana on observed). Totuudenmukaisempi kuvaus Daviesin toimista olisi "ennustaa" tai "väittää".

Opastus jota tiede ei voi tarjota

Seuraavaksi esitetään kolme asiaa, joita ei voi tieteen menetelmin saavuttaa:
  • Rikosten torjunta
  • Perheonni
  • Luonnon suojeleminen
Ihminen on sosiaalinen laji ja käyttäytymistämme tutkitaan yhteiskuntatieteen menetelmin. Vaikka yhteiskuntatieteitä ei pidetä "kovina" tieteinä, kuten fysiikkaa ja kosmologiaa, ei niitä kuitenkaan voida sivuuttaa epätieteellisinä. Niiden avulla voimme tutkia mm. sitä miten voimme vaikuttaa rikoksen tekijöihin siten, ettei heistä tulisi rikosten uusijoita.

Luonnon suojelemiseksi syitä ja keinoja löytyy myös "kovista" tieteistä. Esimerkkinä voidaan mainita ilmaston lämpeneminen, jota ilmastotieteilijät pitävät yhtenä vakavimmista uhista ihmisen menestymiselle lähitulevaisuudessa.

Väite siitä, että raamattu toisi eväät rikosten torjunnan ja perheonnen saavuttamiseksi, on ongelmallinen koska se vaatii lukijaa poimimaan raamatun hyödylliset kohdat ja hylkäämään haitalliset kohdat. Voidaan melkein sanoa, että raamattu on korkeintaan yhtä moraalinen kuin lukijansa tai tulkitsijansa. Katsotaan artikkeliin nostettuja esimerkkejä ja tarkastellaan myös muita raamatunkohtia (valitettavasti minulla ei ollut uuden maailman käännöstä käsillä):

Rikosten torjunta

Kunnioita elämää / Rakenna rajuaa ja se / Karta väkivaltaa

Artikkelin raamatunkohdat:

Et saa murhata (2. Mooseksen kirja 20:13)

Jokainen, joka vihaa veljeään on tappaja (1. Joh. 3:15)

Käänny pois pahasta ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen (Psalmit 34:14/15)

Rauhaa rakentaville kylvetään rauhallisissa olosuhteissa vanhurskauden hedelmän siemen (Jaakob 3:18)

Jehova itse tutkii vanhurskaat niin kuin jumalatontakin, ja jokaista, joka rakastaa väkivaltaa, Hänen sielunsa totisesti vihaa. (Psalmit 11:5.)

Älä kadehdi väkivallan miestä äläkä valitse mitään hänen teistään. Sillä vilpillinen on Jehovalle inhottavuus (Sananlaskut 3:31, 32)

Raamatunkohtia, jotka eivät tue artikkelia:

Ja Herra antoi sataa Sodoman ja Gomorran päälle tulikiveä ja tulta, Herran tyköä taivaasta (1. Moos 19:24)

Menkää ja surmatkaa miekan terällä Gileadin Jaabeksen asukkaat vaimoineen ja lapsineen (Tuomarien kirja 21:10)

Jekonjan suku ei iloinnut nähdessään Herran arkun. Herra iski siitä kuoliaaksi seitsemänkymmentä miestä (1. Samuelin kirja 6:19)

hän [Daavid] lähti miehineen liikkeelle ja tappoi kaksisataa filistealaista. Daavid toi mukanaan heidän esinahkansa ja laski ne kaikki kuninkaan eteen päästäkseen kuninkaan vävyksi. (1. Sam 18:27)

Hävittäessään noita seutuja Daavid ei jättänyt henkiin ainoatakaan miestä tai naista (1. Sam 27:9)

Raamattu on täynnä kohtia, jossa jumala joko käskee tappaa tai tappaa itse. Kun vielä etsitään kohdat, joissa uhri silvotaan tai häpäistään, on selvää että raamattu itsessään ei opeta kunnioittamaan elämää, ainakaan mikäli jumalan esimerkin mukaan pitäisi elää.
 
Perheonni

Tottele vanhempiasi / Kasvata lapsiasi oikein / Rakasta ja kunnioita aviopuolisoasi

Artikkelin raamatunkohdat:

Lapset, olkaa tottelevaisia vanhemmillenne Herran yhteydessä, sillä tämä on vanhurskasta. 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'; se on ensimmäinen käsky johon liittyy lopaus 'jotta sinun kävisi hyvin ja saisit olla kauan aikaa maan päällä' (Efesolaisille 6:1-3)

Älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa (Efesolaisille 6:4)

Älkää ärsyttäkö lapsianne, jotteivät he masentuisi (Kolossalaisille 3:12)

Rakastakoon kuitenkin myös kukin teistä henkilökohtaisesti vaimoaan niin kuin itseään; vaimolla taas tulee olla syvä kunnioitus miestään kohtaan (Efesolaisille 5:33)

Raamatunkohtia, jotka eivät tue artikkelia:

Niin Sarai sanoi Abramille: "Herra ei ole sallinut minun synnyttää. Makaa siis minun orjattareni kanssa (1. Mooseksen kirja 16:2 - kontekstin kannalta olennaisia ovat jakeet 1-6) -- Abram makasi orjan kanssa, sai pojan ja ilmeisesti tämä oli jumalan mielestä ok.

Mutta jokainen ympärileikkaamaton poistettakoon kansansa parista (1. Mooseksen kirja 17:14)

[Abram vaimolleen] Sano siis, että olet minun sisareni, jotta minua kohdeltaisiin sinun takiasi hyvin ja saisin sinun ansiostasi pitää henkeni. (1. Mooseksen kirja 12:13) -- Tämän jälkeen Sarai vietiin faaraon palatsiin ja jumala rankaisi faaraota tästä.

Useilla raamatun merkkihenkilöillä oli useita vaimoja, kuten Esaulla (1. Mooseksen kirja 26:34), Jaakobilla (1. Mooseksen kirja 31:17) sekä kaiken huippuna Salomonilla, jolla oli 700 vaimoa ja 300 sivuvaimoa (1. Kuninkaiden kirja 11:3)

Egyptiläiset olivat juuri hautaamassa esikoisiaan. Herra oli ne surmannut (4. mooseksen kirja 33:4)

Suojele luontoa

Artikkelin raamatunviittaukset:

Raamatussa sanotaan niistä, jotka saastuttavat muinaista Isrealia monin tavoin: "Maa on saastunut asukkaittensa alla - -, ja siinä asuvat katsotaan syyllisiksi" (Jesaja 24:5,6) Jumala pitää tahallisia ympäristön turmelijoita tilivelvollisina teoistaan. Hän "saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maata" (Ilmestys 11:18). He eivät selviä rangaistuksetta.

Raamatunkohtia, jotka eivät tue artikkelia:

Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. (1. Johanneksen kirje 2:15)Tarina globaalista tulvasta, joka hävittää kaiken, tuskin antaa hyvän esimerkin luonnon suojelemisesta (1. Mooseksen kirja luvut 6-9)

Yhteenveto

Mitä havaitsimme artikkelista? Puolitotuuksia ja lainausten louhimista, mihin olemme Vartiotorniseuran julkaisuissa tottuneet. Artikkeli pyrkii mustamaalaamaan tieteen henkilöitä ja saavutuksia, kuitenkaan vakuuttamatta yleisöstä heitä, jotka tuntevat tiedettä ja sen menetelmiä. Uskonnollisilla yhteisöillä on usein taipumus olettaa, että jos voidaan osoittaa että jokin henkilö ei ole "hyvä", ei hänen saavutuksiinsa voida luottaa. Tämä on todennäköisesti seurausta siitä, että uskonnossa luotetaan nimenomaan yksilöiden ilmestyksiin, todistuksiin ja mielipiteisiin; tieteessä asia on päinvastoin: mikä tahansa argumentti kestää tai kaatuu yksin todisteiden valossa.

Suosittelen lämpimästi ketä tahansa tämän kirjoituksen lukijaa lukemaan myös Vartiotorniseuran kirjoituksen "Onko tiede syrjäyttänyt raamatun" (Vartiotorni 1.6.2015), jotta voisi varmistua että Vartiotorniseuran mielipiteet on esitetty oikeudenmukaisesti. Samoin suosittelen etsimään asiantuntijoiden lainausten alkuperäiset lähteet ja mainitut raamatun kohdat, jotta asiayhteys tulee oikein esiin.

Lähteet

Quote or Misquote?, S Rosenthal, lukupvm. 20.6.2015

Science and Religion: Five Questions, Victor J. Stenger - Edited by Gregg Caruso, lukupvm. 20.6.2015

Dust That Sings, Philhellenes, Transcript

Ecoes of a Voice: We Are Not Alone, James W Sire, lukupvm 20.6.2015

Herätkää 2002, Vartiotorniseura, Vartiotorniseuran verkkokirjasto (luomispäivä on "vain" tuhansia vuosia)

Tuntematon luomiskertonus, Vartiotorniseura, (luomispäivien pituus)

Vartiotorni 1.1.1987, Vartiotorniseura, "Lukijoiden kysymyksiä" -osio: kukin luomisviikon päivistä oli 7000 vuoden pituinen

Even a theory of everything has limits, 21.9.2011, Martin Rees, luettu 20.6.2015

Beyond God and Atheism - Why I am a 'Possibilian', David Eagleman, 30.9.2010, luettu 20.6.2015

The Character of Physical Law, Seeking New Laws - R. Feynman, 1964/1965

Gödel's Incompleteness Theorems, Raatikainen, Panu

Gödel's incompleteness theorems, Wikipedia



























Alkuperäinen Vartiotorni löytyy täältä.




Takaisin uutissivujen alkuun
Takaisin etusivulle

    


Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity