Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisia





Tutustu myös näihin sivuihin:

Johanneksen pojan kotisivut

* Etusivu
* Hakusivu
* Oppikysymykset
* Uutiset
* Uutisarkisto



Jehovan todistajien lapset

Oikeuskomiteat

Karttaminen

Henkilötietolaki

Miten Vartiotorniseura kerää rahaa?

Vuosi 1975, ennustelu
 


Muita aiheita:

  



Vähän yli 20 vuotta sitten siitä olisi erotettu - nyt sitä kehutaan ja suositellaan
01.09.2016 Johanneksen poika


Jos ennen toukokuuta 1996 Jehovan todistaja olisi Suomessa mennyt suorittamaan siviilipalvelusta, hänet olisi erotettu seurakunnasta. Elokuussa 2016 Jehovan todistajien virallinen uutissivusto on julkaissut muutaman päivän aikana kaksi uutista, missä siviilipalvelusta suositellaan ja sitä pidetään täysin hyväksyttävänä Jehovan todistajille. Siitä hyötyy JW.ORG:n uutissivuston mukaan yhteiskunta, kun Jehovan todistajat suorittavat "kansalaisvelvollisuutensa". Miten tällainen muutos ajatustavassa voi olla mahdollista?

Viimeisin siviilipalvelusuutinen JW.ORG:n sivuilla pahoittelee sitä, että kaksoiskansalaisuuden omaava Jehovan todistaja ei voinut suorittaa siviilipalvelusta Armeniassa, vaan hänet luovutettiin Vuoristo-Karabahiin, missä tämä Jehovan todistaja joutui vankilaan, koska tuossa maassa ei ole voimassa olevaa siviilipalvelusjärjestelmää. Lue uutinen JW.ORG:n uutissivuilta.


Kuva: JW.ORG

Artur Avanesyan, 20, suorittaa kahden ja puolen vuoden tuomiota Shushin rangaistuslaitoksessa Vuoristo-Karabahissa, koska hän kieltäytyi asepalveluksesta. Hän sai vankeustuomion, vaikka olisi ollut valmis suorittamaan siviilipalveluksen. Hänen oikeutensa kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä on evätty kaikissa oikeusasteissa.

Muutama päivä aiemmin JW.ORG:n uutispalvelu kertoi, kuinka kuusitoista Jehovan todistajaa on päättänyt siviilipalveluksensa Armeniassa. Jutussa mainittiin, että "Nuoret armenialaiset Jehovan todistaja -miehet, joille on ensimmäistä kertaa annettu mahdollisuus siviilipalvelukseen, työskentelevät kovasti täyttääkseen kansalaisvelvollisuutensa". Uutinen kertoi myös, että "Nämä miehet ovat kiitollisia siitä, että valtio antoi heille mahdollisuuden tehdä mielekästä työtä. He saivat muun muassa kaunistaa ympäristöä ja auttaa tarpeessa olevia. Uuden ohjelman ansiosta miehet voivat siviilipalveluksen suoritettuaan jatkaa elämäänsä yhteiskunnan hyödyllisinä jäseninä ilman rikosrekisterimerkinnän taakkaa."

Jehovan todistajat eivät ennen vuotta 1996 hyväksyneet siviilipalveluksen suorittamista. Tai oikeammin voidaan sanoa, että Jehovan todistajien hallintoelimen enemmistö ei tätä hyväksynyt. Vasta vuonna 1996 äänestyksessä meni läpi sellainen kanta, mikä hyväksyi siviilipalveluksen suorittamisen Jehovan todistaja -miehiltä.

On tarpeen luoda pieni katsaus siihen, miten Jehovan todistajien järjestö perusteli kielteistä kantaansa siviilipalvelukseen. Aloitetaan Hollannista, missä Jehovan todistajat olivat muodostuneet ongelmaksi, kun he eivät hyväksyneet siviilipalvelusta.

*** g75 22/3 s. 14-16 Alankomaat vapauttaa vangitut todistajat ***

Alankomaat vapauttaa vangitut todistajat

VUONNA 1936 Johan Akkerman oli ensimmäinen todistaja, joka kuuli Veenhuizenin kuritushuoneen porttien sulkeutuvan takanaan. Koska hän oli Jehovan todistaja, hän oli omantuntonsa tähden kieltäytynyt sotapalveluksesta. Kolmekymmentäkahdeksan vuotta myöhemmin, 19. heinäkuuta 1974, viimeinen Jehovan todistaja vapautettiin tuosta samasta vankilasta.
- - -
Mutta Alankomaitten Jehovan todistajat eivät ole kieltäytyneet ainoastaan asepalveluksesta vaan myös kaikesta aseettomasta palveluksesta, jota tarjotaan sen korvikkeeksi.
- - -
Maaliskuun 26. päivänä 1971 kolme Jehovan todistajien edustajaa kokoontui keskustelemaan puolustus- ja oikeusministeriöitten edustajien muodostaman komitean kanssa. Keskustelu kesti kaksi ja puoli tuntia.

Yksi komitean esittämiä ensimmäisiä keskustelunaiheita oli: ”Se, että te ette halua osallistua millään tavalla sotapalveluksen suorittamiseen, on selvää, eikä se kaipaa lisäselityksiä. Mutta minkä tähden vastustatte vaihtoehtoista siviilipalvelusta?

Todistajat selittivät, että se ei johdu siitä, että he vastustaisivat siviilipalvelusta sellaisenaan, vaan siitä, että kysymyksessä on ehdoton puolueettomuus. Sen tähden Jehovan todistajat eivät voi hyväksyä mitään työtä, jota suoritetaan pelkästään sotapalveluksen korvikkeeksi.

Toiset kysymykset kavensivat kiistakysymystä entisestään. Hallituksen edustajat huomauttivat: ”Kun joku kieltäytyy asepalveluksesta, hänet siirretään puolustuslaitoksen alaisuudesta siviililainsäädännön piiriin, ja siitä hetkestä lähtien hänellä ei ole mitään tekemistä puolustuslaitoksen kanssa. Miksi hän ei silti hyväksy sellaista siviilipalvelusta?”

Kristitty kieltäytyy ottamasta halukkaasti vastaan sellaista työtä sen tähden, mitä Jumalan laki sanoo asiasta: ”Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia.” (1. Kor. 7:23) Asepalveluksen korvikkeeksi suoritettu siviilipalvelus olisi aivan yhtä vastenmielistä kristitylle. Jos hän suorittaisi sen, hän tulisi itse asiassa osaksi maailmasta eikä pysyisi siitä erossa, kuten Jeesus käski. – Joh. 15:19; 17:14–16.
- - -
Sopusoinnussa tämän puolustusministeriön päätöksen kanssa oikeusministeriö toimi nopeasti vapauttamalla kaikki silloin vangittuna olleet todistajat. Kaksitoista päivää sen jälkeen kun viimeinen todistaja oli vapautettu, 31. heinäkuuta 1974, ihmiset koko maassa lukivat hämmästyneinä päivälehdistään esimerkiksi: ”JEHOVAN TODISTAJAT MENEVÄT KOTIIN.”

Erään sanomalehden selonteko päättyi seuraavasti: ”Puolustusministeriö laatii parhaillaan lakia, jonka avulla kaikki Jehovan todistajat, jotka ovat kastettuja, vapautetaan sotapalveluksesta. Tämän lain valtiopäiväkäsittelyä odoteltaessa sotapalveluksesta kieltäytyvien Jehovan todistajain kaikesta syytteeseen asettamisesta pidätytään. Oikeusministeriö päätti, että nykyisissä olosuhteissa ei ollut oikeudenmukaista pitää enää vankeudessa niitä heidän tovereitaan, jotka oli jo tuomittu.”

Toinen Vartiotornin lainaus kertoo myös äärimmäisen jyrkästä kannasta.

*** w79 1/6 s. 19 Syvempää näkemystä uutisiin ***

”Vuosisadan vaihteesta lähtien Jehovan todistajat ovat johdonmukaisesti säilyttäneet väkivallatonta ’kristillistä puolueettomuutta’ koskevan kantansa läpi kahden suuren maailmansodan ja läpi senjälkeisten ’kylmän sodan’ kauden sotilaallisten yhteenottojen. Heidän jatkuva asennoitumisensa kaikenmuotoista armeijan palvelusta, sekä aseellista että siviilipalvelusta vastaan, ja heidän kieltäytymisensä kunnioittamasta kansallisia vertauskuvia ovat johtaneet oikeudenkäyntien, vangitsemisten ja roskajoukon toiminnan aikakausiin monissa maissa kautta maailman mukaan luettuina Yhdysvallat, Kanada ja Saksa. Todistajat eivät kuitenkaan koskaan ole vastanneet väkivallalla. . . . Jehovan todistajien opetukset ovat peräisin heidän vakaumuksestaan, jonka mukaan Raamattu on Jumalan henkeytetty sana.” – University of Michigan Press, s. 23.

Vartiotorni-lehti väitti, että Jehovan todistajien "vakaumus" perustui Raamattuun, Jumalan sanaan. Mutta sen jälkeen, kun hallintoelin oli muuttanut tämän oppitulkintansa, ei enää puhuttukaan "vakaumuksesta", mikä perustui Raamattuun, Jumalan sanaan.

Kun vuoden 1996 toukokuun Vartiotorni-lehti ilmestyi, moni Jehovan todistaja ei ollut uskoa silmiään. Miten oli mahdollista, että näkemys siviilipalveluksesta oli nyt aivan päinvastainen kuin aiemmin. Suomessakin sadat Jehovan todistajat olivat olleet pitkiä aikoja vankilassa hallintoelimen aikaisemman tulkinnan takia, ja aivan turhaan. Yksi äänestyspäätös hallintoelimessä muutti kaiken saman tien. Nyt se, mikä oli aiemmin erottamisen uhalla kiellettyä, olikin yhtäkkiä sallittua ja hyväksyttävää.

Miten Jehovan todistajien hallintoelin julkisti tuon oppimuutoksen? Samalla tavalla kuin ennenkin. Vartiotorni-lehdessä oli kirjoitus, missä tuo uusi oppimuutos esiteltiin. Tässä on ote tuosta kirjoituksesta.

*** w96 1/5 s. 19-20 Maksa takaisin keisarille mikä on keisarin ***

Siviililuonteinen palvelus

16 Joissakin maissa valtio ei suo vapautusta uskontokuntien sananpalvelijoille mutta tunnustaa kuitenkin, että jotkut yksilöt saattavat kieltäytyä asepalveluksesta. Monissa tällaisissa maissa on järjestetty niin, ettei tällaisia omantunnontarkkoja yksilöitä pakoteta asepalvelukseen. Joissakin maissa jotakin vaadittua siviililuonteista palvelusta, kuten hyödyllistä työtä yhdyskunnassa, pidetään ei-sotilaallisena kansallisena palveluksena. Voisiko vihkiytynyt kristitty suorittaa sellaista palvelusta? Vihkiytyneen, kastetun kristityn olisi jälleen itse tehtävä ratkaisunsa Raamatun valmentaman omantuntonsa perusteella.

17 Pakollinen palvelus näyttää olleen käytössä Raamatun aikoina. Eräässä historiakirjassa sanotaan: ”Sen lisäksi että Juudean asukkailta perittiin veroja ja muita maksuja, heillä oli myös päivätyövelvollisuus [valtiovallan vaatima palkaton työ]. Se oli idässä ikivanha vakiintunut tapa, jota hellenistiset ja roomalaiset vallanpitäjät edelleen noudattivat. – – Uudessa testamentissakin kerrotaan esimerkkejä Juudeassa käytössä olleesta päivätyövelvollisuudesta, mikä osoittaa, kuinka laajalle levinnyt se oli. Tämän tavan mukaisesti sotilaat pakottivat kyreneläisen Simonin kantamaan Jeesuksen ristiä [kidutuspaalua] (Matteus 5:41; 27:32; Markus 15:21; Luukas 23:26).”

18 Nykyäänkin valtio tai paikalliset viranomaiset vaativat joissakin maissa kansalaisia osallistumaan erilaisiin yhdyskunnan palvelemisen muotoihin. Toisinaan on kyse jostakin nimenomaisesta työstä, esimerkiksi kaivojen kaivamisesta tai teiden rakentamisesta; joskus taas työ on säännöllistä, kuten viikoittaista teiden kunnostamista ja koulujen tai sairaaloiden siivoamista. Kun tällainen siviililuonteinen palvelus koituu yhdyskunnan hyväksi, ei liity väärään uskontoon eikä ole millään muullakaan tavalla vastoin Jehovan todistajien omaatuntoa, he ovat usein suostuneet tekemään sitä (1. Pietarin kirje 2:13–15). Näin on voitu tavallisesti antaa erinomaista todistusta ja on toisinaan vaiennettu ne, jotka väärin perustein syyttävät todistajia valtionvastaisiksi (vrt. Matteus 10:18).

19 Mutta entä jos valtio vaatii kristittyä suorittamaan tietyn ajan siviilipalvelusta, joka kuuluu osana siviilihallinnon alaiseen kansalliseen palvelukseen? Kristittyjen täytyy jälleen itse tehdä valistuneeseen omaantuntoonsa perustuva ratkaisu. ”Me kaikki tulemme seisomaan Jumalan tuomarinistuimen edessä.” (Roomalaisille 14:10.) Kristittyjen, jotka joutuvat vastakkain tämän keisarin vaatimuksen kanssa, tulee rukoillen tutkia asiaa ja mietiskellä sitä. Saattaa olla myös viisasta keskustella siitä seurakunnan kypsien kristittyjen kanssa. Sen jälkeen täytyy tehdä henkilökohtainen ratkaisu. (Sananlaskut 2:1–5; Filippiläisille 4:5.)

20 Syventyessään tutkimaan tätä kysymystä kristityt harkitsisivat lukuisia Raamatun periaatteita. Paavali sanoi, että meidän täytyy olla ”tottelevaisia hallituksille ja valloille, jotka ovat hallitsijoina, – – valmiit kaikkeen hyvään työhön, – – järkeviä” ja osoittaa ”kaikkea lempeyttä kaikkia ihmisiä kohtaan” (Titukselle 3:1, 2). Kristittyjen olisi samanaikaisesti hyvä tarkastella, millaista siviilityötä heille tarjotaan. Voivatko he säilyttää kristillisen puolueettomuutensa, jos he ottavat sen vastaan? (Miika 4:3, 5; Johannes 17:16.) Sekaantuisivatko he sen myötä johonkin väärään uskontoon? (Ilmestys 18:4, 20, 21.) Estäisikö se heitä täyttämästä kristillisiä velvollisuuksiaan, tai rajoittaisiko se kohtuuttomasti niiden täyttämistä? (Matteus 24:14; Heprealaisille 10:24, 25.) Voisivatko he toisaalta jatkaa hengellistä edistymistä ja ehkä jopa toimia kokoaikaisessa sananpalveluksessa tuon vaaditun palveluksen aikana? (Heprealaisille 6:11, 12.)

21 Entä jos kristityn rehelliset vastaukset noihin kysymyksiin johtaisivat hänet siihen tulokseen, että kansallinen siviilipalvelus on ”hyvää työtä”, jota hän voi tehdä totellakseen vallanpitäjiä? Se on hänen ratkaisunsa Jehovan edessä. Nimitettyjen vanhinten ja muiden tulee kunnioittaa täysin tuon veljen omaatuntoa ja kohdella häntä edelleen hyvämaineisena kristittynä. Jos jostakusta kristitystä kuitenkin tuntuu, ettei hän voi suorittaa tätä siviilipalvelusta, myös hänen kantaansa tulee kunnioittaa. Hänkin on edelleen hyvämaineinen, ja häntä tulee tukea rakkaudellisesti. (1. Korinttilaisille 10:29; 2. Korinttilaisille 1:24; 1. Pietarin kirje 3:16.)

Vuosikirja ottaa kantaa tuon uuden tulkinnan puolesta.

*** yb97 s. 16 Jehovan todistajat – vuosikirjan 1997 raportti ***

Taisteltaessa vapauden puolesta nykyaikana on huomattu, että on tärkeää kertoa hallitusviranomaisille Jehovan todistajien työn ja toiminnan todellisesta luonteesta. Vartiotorni 1.5.1996 oli merkittävä tässä suhteessa, kun siinä selitettiin Jeesuksen ohjetta ’maksaa takaisin keisarille, mikä on keisarin, mutta Jumalalle, mikä on Jumalan’ (Luuk. 20:25). Saatuaan tuon Vartiotornin jotkut Ukrainan hallitusviranomaiset sanoivat veljille: ”Olemme hyvin usein keskustelleet tästä aiheesta ja yrittäneet ymmärtää teitä. Nyt olemme lukeneet tarkkaan lehtenne, ja siiviililuonteista palvelusta koskeva kantanne ilmeni siitä erittäin selvästi.”

Jehovan todistajien johtoporras ei Suomessa vieläkään "niele" siviilipalveluksen hyväksymistä. Veikko Leinonen on yrittänyt väittää, että jos nyt Jehovan todistajia koskeva laki muutettaisiin, ja heidän vapauttamisensa myös siviilipalveluksesta poistettaisiin laista, Jehovan todistajat menisivät Suomessa taas vankilaan. Tuo on turhaa puhetta, koska nykyisin siviilipalveluksesta ei ole erotettu niitä muutamia yksilöitä, jotka sen ovat Suomessakin suorittaneet.

Suomessa Jehovan todistajat eivät halua luopua "saavutetusta edusta", mikä vapauttaa heidät myös siviilipalveluksesta.

Tässä kaksi lainausta Veikko Leinosen asenteesta vuodelta 2012:





  

 
Takaisin uutissivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity