Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisia


 
Johanneksen pojan kotisivut

Linkkejä


Vuosikatsaukset


Kuva ja teksti: Lastenkirja Opimme suurelta opettajalta
 
Lisää linkkejä

Sivupalkin kuvat: JW.ORG paitsi nämä:
  • Hakamäen ja Palosen kuvat, jotka on otettu konventtivideoista
  • Ylin kärrykuva, jonka on ottanut Terho Miettinen Espanjasta
 



Jumalan pyhä nimi
23.01.2020 Lähetetty





Tämä teksti tulee käsittelemään Jumalan nimen eri piirteitä, mm. sen oikeaa lausumistapaa ja merkitystä. Tekstin jälkeen on linkki PDF-tiedostoon, jossa perustellaan laajasti asiaa heprean kielen pohjalta.

Jumalan nimi JHVH löytyy monista vanhoista käsikirjoituksista. Se on hepreankielinen nimi. Siksi sen kriittisen tarkastelun kohteeksi ei kelpaa niin sanotut "pakanakielet", kuten kreikka tai latina. Käännettäessä sanoja, varsinkin nimiä, kirjaimista saattaa muuttua suuri osa, jotka vaikuttavat suoranaisesti niiden merkitykseen. Käännettäessä hepreaa, kohdekielen on mahdotonta säilyttää nimien merkityksiä, jotka hepreassa ovat puolestaan aivan keskeisessä osassa.

Jotta voidaan tarkastella Jumalan nimeä tarkemmin, on tiedettävä jotain sen kirjaimistosta, verbijärjestelmästä, kieliopin säännöistä, sekä esiintymisestä masoreettisissa käsikirjoituksissa. Lisäksi on voitava nähdä niiden monien teorioiden taakse, jotka omalla tavallaan pyrkivät selittämään Jumalan nimen merkitystä tai lausumismuotoa.

En väitä tämän dokumentin olevan kaikenkattava ja täydellinen esitys asiasta. Se on ainoastaan yhteenveto kahden vuoden työn tuloksesta, ja korkeintaan alusta jatkotutkimuksia varten. Vain puolueeton tarkastelu ja halu selvittää totuus Jumalan nimestä voi antaa parhaimmat eväät totuuden löytämiseksi. Siksi on hylättävä mahdolliset ennakkokäsitykset, jotka usein johtavat ihmistä näissä asioissa, sekä suoranaisesti voivat estää uuden näkemyksen omaksumisen.

Riippumatta siitä, mitä aikaisemmin on hepreasta ajatellut, kirjureina toimineet masoreetit pyrkivät tallentamaan parhaan mahdollisen lukutavan, vertailemalla tekstejä, tekemällä huomioita käsikirjoituksen marginaaliin, ns. masoraan. Siksi masoreettinen käsikirjoitus on enemmän kuin käsikirjoitus. Sitä voitaisiin verrata entisajan "viitelaitokseksi", jolla pyrittiin säilyttämään puhuttu heprean kieli mahdollisimman tarkasti. Siksi väitteet sille, että heprean ääntäminen olisi jotenkin unohtunut, eivät voi millään pitää paikkaansa. Jos näin olisi asia, miten masoreetit olisivat pystyneet tekemään tuota valtavaa työtä, joka vaatii täsmällistä kieliopin, lauserakenteen, fonetiikan ja lingvistiikan tuntemusta? Heidän työllään on valtava merkitys, kun siihen pääsee paremmin sisälle.

Jehovan todistajien kirjallisuudessa kerrotaan myös masoreeteista. Vuoden 1995 Vartiotornissa kerrotaan näin.

Juutalaiset kirjanoppineet jäljensivät huolellisesti sen osan Raamatusta, joka kirjoitettiin alun perin hepreaksi ja jota sanotaan usein Vanhaksi testamentiksi. 500–900-luvuilla näitä jäljentäjiä kutsuttiin masoreeteiksi.
- - -
Kaikkein eniten masoreetteja kiinnosti se, että he saisivat jäljennettyä tarkasti Raamatun tekstin joka sanan, jopa joka kirjaimen. Tarkkuudesta he huolehtivat merkitsemällä kunkin sivun marginaaliin tietoja, jotka osoittaisivat, missä kohdin aikaisemmat jäljentäjät olivat mahdollisesti muuttaneet tekstiä joko vahingossa tai tahallaan.

On totta, että hepreasta kirjoitettiin ennen pelkät konsonantit. Mutta se ei tarkoita, etteikö vokaaleita olisi ollut olemassa. Vokaalit olivat tietenkin olemassa, niitä ei vain merkitty, eikä niille ollut omia kirjainmerkkejä. Jo pelkästään tarkastelemalla masoreettisia käsikirjoituksia huomataan varsin pian, että heidän kehittämänsä järjestelmänsä vähintään tuplasi merkkien määrän, koska he laittoivat oikeat äänteet paikoilleen. Toisaalta he myös tekivät paljon marginaalimerkintöjä vertailun tuloksena silloin käytettyihin lähdeteksteihin, joita tänä päivänä ei tiettävästi ole olemassa enää. He myös tallensivat mahdollisesti oikean lukutavan (tyylin, murteen) silloin synagogissa käytetystä lukutavasta, koska tuolloin hepreastakin oli olemassa eri puhuttuja murteita.



Kaikkea tätä he tekivät, mikä osoittaa, etteivät he yrittäneet vain arvailla tai vääristellä jäljentämiään kirjoituksia. Yksi erittäin puhuttu aihe vaikutti heihin, koska he olivat juutalaisia. Juutalaisille muodostui jolloinkin ensimmäisen vuosisadan jälkeen tapa kiertää Jumalan nimen lausuminen. Siksi he käyttivät aina nimen kohdalla luettaessa tai puhuttaessa kiertoilmausta 'Herra' tai 'Jumala' tai yksinkertaisesti 'HaShem' (se Nimi). Tästä syystä monet luulevat, uskovat ja jopa väittävät, että masoreetit olisivat korvanneet tetragrammin oikeat vokaalit näiden kiertoilmaussanojen vokaaleilla. Dokumentti pyrkii tuomaan esiin faktoja masoreettisista kirjoituksista, jotka kumoavat tämän sitkeän uskomuksen.

Masoreettisista teksteistä on mahdollista löytää myös vastaus kysymykseen Jumalan nimen oikeasta muodosta, sekä sen merkityksestä.

Kuinka hopeaa etsitään? Maaperästä ei löydy suuria 'hopeasuonia' tai tiheitä hopeaesiintymiä, vaan sitä on vähän siellä täällä. Siksi sen löytämiseksi on tehtävä todella paljon työtä. Raamattukin kehottaa etsimään viisautta ja hengellisiä aarteita:

Jos etsit niitä kuin hopeaa ja haet niitä kuin kätkettyjä aarteita, silloin ymmärrät, mitä on Jehovan pelko, ja opit tuntemaan Jumalan. (Sananlaskut 2:4, 5)

Lue laaja tutkielma kokonaan täältä.

  


Tutkimuksen pohjana olevaa aineistoa:

 


Lue myös tämä kirjoitus:



 
Takaisin uutissivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity