Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Uutisia Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista
Takaisin johanneksenpoika.fi etusivulle * Hakusivulle * Uutissivuille * Uutisarkistoon


Jehovan todistajat, uutisia


 
Johanneksen pojan kotisivut

Linkkejä


Vuosikatsaukset

Kuva: JW.ORG, muokkaus: JP

Lisää linkkejä
Sivupalkin kuvat: JW.ORG, ellei toisin mainittu
 
 



Historiaa - osa 94: Charles Taze Russell uskoi, että Jumala mahdollisesti tuotti kasvi- ja eläinlajit kehitysopin avulla
23.08.2021 Johanneksen poika (Päivitetty 25.08.2021)




Kuva: Vartiotorni-seura

Russellin kirja Uusi luomus, joka julkaistiin vuonna 1904, kertoo yllättävän seikan, jota useimmat Jehovan todistajat eivät nykyisin tiedä. Russell uskoi, että Jumala on mahdollisesti luonut kasvi- ja eläinlajit "kehitysopin"
(evoluution) avulla. Mutta ihmistä ei.

On kiinnostavaa, että Jehovan todistajien historiakirja Jehovan todistajat – Jumalan valtakunnan julistajia (1993) ei kerro tästä Russellin kehitysoppimyönteisyydestä mitään. Sen sijaan sivulla 707 on tällainen maininta:

C. T. Russellin ja hänen toveriensa ponnistelut Raamatun ymmärtämiseksi tuottivat tuloksia. He rakastivat totuutta ja uskoivat, että Raamattu on Jumalan henkeytetty sana (2. Tim. 3:16, 17). He hylkäsivät Darwinin kehitysopin ja historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen uskoajäytävät näkemykset.

Kummallista, kun tämä kiusallinen yksityiskohta on päässyt "unohtumaan" historiakirjan kirjoittajilta.

Lainataan hiukan tekstiä Uusi Luomus -kirjasta viidennen luomispäivän kohdalta:

Sivut 41 ja 42:

Älkäämme kiistelkö enemmästä kuin Raamatun kertomus vaatii. Raamattu ei sano, että Jumala loi myriadit kala- ja matelijalajit kunkin erikseen, vaan ainoastaan, että Jumalan henki eli vaikutus liikkui, ja siten vesi tuotti erilaatuiset vilisevät olentonsa Jumalan tarkoituksen mukaisesti. Mitenkä tämä tapahtui, ei ole kerrottu. Joku laji on voinut muuttua eri olosuhteitten vallitessa kehityksen kautta toiseksi lajiksi, tai on samasta alkuperäisestä alkulimasta voinut kehittyä erilaisia luomuksia riippuen eri olosuhteista. Kukaan ihminen ei tiedä mitään varmaa tästä, ja sentähden ei olisi viisaasti tehty ruveta varmasti päättämään mitään. Meidän asiamme ei ole vastustaa sitäkään, että paleozoisen tahman alkulima on mahdollisesti voinut syntyä näitten merien suuresti kivennäispitoisessa vedessä tapahtuneen kemiallisen toiminnan kautta. Me vaan pidämme kiinni siitä, että kaikki, mikä on olemassa, on tulos Jumalan määräämisestä ja järjestelystä ja on niinmuodoin hänen luomaansa, mitä keinoja ja aseita hän sitten lienee käyttänytkin. Ja me pidämme kiinni siitä, että tämä ilmenee luonnossa nähtävistä tosiseikoista samoin kuin Ensimmäisestä Mooseksen Kirjan kertomuksestakin - että kuinka meren eläimet lienevät tuotetutkaan, niin ne tehtiin sellaisiksi kuin ne nyt ovat, kukin niistä kuuluuu omaan määrättyyn lajiinsa, ja näitten lajien rajoja ei voi rikkoa. Tämä on Jumalan työ, minkälaisten keinojen kautta se sitten lienee suoritettukin.

Kun siirrytään kuudenteen luomispäivään, Russell edelleen pitää kiinni näkemyksestään, että Jumala saattoi käyttää ainakin osaksi luomistyössä "kehitysoppia". Tässä on ote kirjasta:

Sivut 43 ja 44:

Tässä on taaskin muistettava, ettei meidän tarvitse turhan tähden väitellä kehitysopin seuraajain kanssa. Me myönnämme, että jos Jumala näki hyväksi, niin hän on voinut antaa eläinkunnan eri lajeille olemassaolon siten, että hän on kehittänyt toisen lajin toisesta, taikka siten hän on myöskin voinut kehittää kunkin lajin erikseen samasta alkuperäisestä alkulimasta. Me emme tiedä, kumpaako tapaa hän käytti, sillä sitä ei ole ilmoitettu Raamatussa eikä kallioissa. Kumminkin on selvästi ilmoitettu, että millä tavalla Jumala lieneekin nähnyt hyväksi toimittaa sen, hän on määrännyt eläinlajit kunkin "lajinsa mukaan" sellaisella tavalla, etteivät ne muutu - sellaisella tavalla, ettei minkään inhimillisen älykkäisyyden ole onnistunut muuttaa niitä. Tässä me näemme järkevän Luojan painaman leiman kättensä töihin; sillä jo "luonto" eli "sokea voima" olisi ollut luojana, niin me saisimme yhä nähdä sen sokeasti toimittavan tehtäväänsä, välin eteenpäin, välin taaksepäin, me emme tapaisi silloin sellaista muuttumatonta määräystä lajeihin nähden kuin me nyt näemme kaikkialla luonnossa.

Russell kertoo sitten sivulla 44 ihmisen luomisesta näin:

Me saatamme syyllä otaksua, että Jumala loi miehen aivan kuudennen aikakausipäivän loppupuolella, sillä hänet luotiin viimeiseksi, ja sanotaan aivan selvästi, että Jumala täytti eli päätti luomistyönsä, ei kuudentena, vaan "seitsemäntenä päivänä". Miehen jakaminen kahteen henkilöön ja kahteen sukupuoleen oli selvästi juuri loppukohta.

"Ja Jumala sanoi: 'Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja vallitkoot he kalat meressä ja taivaan linnut ja karjan ja koko maan ja kaikki maan päällä liikkuvat matelijat'. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksena, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Ja Jumala siunasi heitä, ja Jumala sanoi heille: 'Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se alamaiseksenne; ja vallitkaa kalat meressä ja taivaan linnut ja kaikki eläimet, jotka maan päällä liikkuvat'"

Siihen nähden, että me tässä edellä huomautimme, että Raamatun luomiskertomus sallii meidän uskoa siihen mahdollisuuteen, että kasvit, vesieläimet ja maaeläimet suuremmaksi tai pienemmäksi osaksi luotiin kehityksen kautta eri lajeissaan, saattanee tässä olla paikallaan huomauttaa, kuinka kertomuksesa ihmisen luomisesta on käytetty aivan erilaisia lauseita. Viimeksi mainittu on aivan tarkka selitys Jumalan luomisvallan toiminnasta, kun sitävastoin kertomus toisten luotujen synnystä ei puhu siitä, vaan sisältää se pikemmin ajatuksen kehittymisestä. Esim. "maa vihannoi" jne. "Kuohukoot vedet elollisia olentoja" jne. "Tuottakoon maa eläimiä niiden lajinsa mukaan, karjaa" jne.



Katso tästä em. teksti Russellin englanninkielisestä Uusi Luomus -kirjasta.

Russell pitää siis mahdollisena, että Jumala on tuottanut kasvi- ja eläinlajit kehityksen kautta. Mutta ihmisen suhteen hän ei niin usko. Tämä tulee selväksi sivuilla 46 ja 47, kun hän kirjoittaa näin:

Jos kehitysoppi on oikea, silloin Raamattu on valhetta alusta loppuun asti. Mutta jos Raamattu on tosi, niinkuin me väitämme, silloin on kehitysoppi aivan väärässä kaikissa johtopäätöksissään, mitä ihmiseen tulee.

Asiaa ei ratkaise ainoastaan Ensimmäisessä Mooseksen Kirjassa esiintyvä kertomus ihmisen luomisesta Jumalan kuvaksi: ei, koko Raamattu tukee Ensimmäisen Mooseksen Kirjan kertomusta ja seisoo tai kaatuu sen kanssa. Sillä jos ihminen olisi luotu muunlaiseksi kuin puhtaaksi, täydelliseksi ja hyvin lahjakkaaksi henkisiin kykyihin nähden, niin ei häntä todenmukaisesti olisi voitu nimittää Jumalan kuvaksi; eikä hänen Luojansa myöskään silloin olisi voinut asettaa häntä koetukselle Eedenissä, jotta ilmenisi, oliko hän sovelias saamaan iankaikkisen elämän; eikä hänen tottelemattomuuttansakaan hänen syödessä kiellettyä hedelmää olisi voitu laskea rangaistusta ansainneeksi synniksi, vieläpä kuolemalla rangaistavaksi, ei silloin myöskään olisi ollut välttämätöntä lunastaa häntä tästä tuomiosta, tästä rangaistuksesta.
     
 
Takaisin uutissivujen alkuun
Takaisin etusivulle

 



Kotisivuohjelma: KompoZer  *  Kuvankäsittely: GIMP  *  Äänenkäsittely: Audacity