|
||||||||||
Jehovan todistajat, uutisia |
Jehovan todistajat ja Norjan valtio taistelevat - kooste kahden viikon oikeudenkäynnistä 04.02.2024 Johanneksen poika Oslon ja Vikenin hallintoviranomainen peruutti vuonna 2022 juuri ennen joulua Norjan Jehovan todistajien rekisteröinnin uskonnollisena yhdyskuntana. Pääasiallinen syy valtion päätökselle oli Jehovan todistajien järjestön karttamissäännöstö, joka rikkoo ihmisoikeuksia. Jehovan todistajien virallisilla nettisivustolla on useita suoria käskyjä karttaa erotettuja ja itse eronneita. Voit lukea niistä esim. täältä ja täältä. Norjan valtiovallan päätös tarkoittaa, että Jehovan todistajat eivät voi enää saada Norjassa valtionapua eikä vihkiä jäseniään avioliittoon. Asiasta uutisoi Kotimaa. Jehovan todistajat valittivat päätöksestä, ja tammikuussa 2024 on kahden viikon ajan (08.01.2024 - 19.01.2024) ollut käynnissä oikeudenkäynti tähän asiaan liittyen. Avoidjw.org-sivusto on käsitellyt laajasti oikeudenkäyntiä. Tällä nettisivulla lainataan lyhyesti otteita Norjan oikeudenkäynnistä. Englanninkielinen teksti on käännetty suomeksi Googlen kääntäjällä. Tekstiä on lyhennetty ja editoitu kieliasun parantamiseksi. Teksti ei kuitenkaan ole täydellistä. Niinpä jos englanninkieli sujuu, kannattaa oikeudenkäynnistä tehty juttu lukea suoraan Avoidjw.org-sivustolta englanniksi. Päivä 1, 08.01.2024 KANTAJA - JEHOVAN TODISTAJAT Jehovan todistajien asianajaja Anders Ryssdal valittelee sitä, että Jehovan todistajat ovat joutuneet demokraattisten valtioiden "vainoamiksi". Tätä tapahtuu hänen mukaansa myös niissä maissa, jotka muuten pitävät uskonnonvapautta suuressa arvossa. Kuitenkin Norjan valtion asianajaja sanoo, että Jehovan todistajat rikkovat uskonnollisia yhteisöjä koskevan lain 2. pykälää ja loukkaavat yksittäisen jäsenen oikeutta muuttaa vapaasti uskontoaan tai näkemystään Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9. artiklan, perustuslain 16. pykälän ja ihmisoikeuksien julistuksen 18. artiklan mukaisesti. KASTE Jehovan todistajien asianajaja Anders Ryssdal väittää, että Jehovan todistajien järjestön karttamiskäytäntö on "hyvin tiedossa" niiden keskuudessa, jotka ottavat kasteen, vaikka he olisivat alaikäisiä. Ryssdalin mukaan Jehovan todistajien järjestö ei loukkaa lasten oikeuksia. Lasten perusoikeudet mahdollistavat elämänkatsomuksen ja mielipiteiden muuttamisen tiedon ja kokemusten karttuessa. Mutta Jehovan todistajien maailmassa 14-vuotiaan kaste on elinikäinen sitoumus, josta lapsi ei voi koskaan luopua ilman merkittäviä seurauksia ihmissuhteisiin, jopa oman perheen jäseniin. TODISTEET Ryssdal sanoo, että hän ei halua, että järjestön materiaalia (Vartiotorni, Herätkää!, Vanhinten salainen ohjekirja, videot jne.) käytetään oikeudenkäynnissä. Kokemus: "Jehovan todistajilla on käytäntö, jossa et voi muuttaa elämänkatsomustasi, vaihtaa uskontoasi ja siirtyä toiseen järjestöön ilman suuria seurauksia yksilöiden elämälle. Olen kokenut tämän itse." Ryssdal väittää, että perhesiteet eivät katkea ja että perheillä on edelleen velvollisuus huolehtia toisistaan, vaikka joku olisi erotettu tai itse eronnut. "Jäsenten mahdolliset psykologiset ongelmat eivät johdu sellaisista olosuhteista, joista valtio syyttää Jehovan todistajia. Minkä tahansa tulkinnan on oltava uskonnollisen yhteisön itsensä päätettävissä. HEIDÄN VÄITETTY KALTOINKOHTELUNSA Ryssdal sanoo, että valtion todisteet perustuvat mielivaltaisiin otteisiin Jehovan todistajien uskonnollisista periaatteista ja että valtio on tehnyt useita menettelyvirheitä sekä vääriä tulkintoja perustuslaista, Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja YK: n kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien yleissopimuksesta. Katsotaan, mitä Jehovan todistajien kirjallisuus kertoo. "Ketään ei saisi pakottaa palvomaan tavalla, jota hän itse ei voi hyväksyä, tai valitsemaan uskonnon ja perheen välillä." - Herätkää! -lehti vuonna 2009. NÄKEMYKSIÄ ENTISISTÄ JEHOVAN TODISTAJISTA Jehovan todistajien asianajaja Anders Ryssdal "maalaa" oikeudenkäynnissä todistavista entisistä Jehovan todistajista ja heidän omista kokemuksistaan etukäteen tietynlaista negatiivista kuvaa. Hän sanoo, että nämä voivat olla "yksittäisiä, tylsiä tapauksia", jotka eivät täytä "edustavuuden perusvaatimusta" ja joilla on ratkaiseva vaikutus menettelyihin ilman, että järjestelmällisiä tutkimuksia on aloitettu. Hän yrittää häpäistä entisten Jehovan todistajien kertomukset epäluotettavina tai yksittäisinä, huomaamattomina tapahtumina pikemminkin kuin vuosina heidän elämästään. Jan Nilsen (entinen Jehovan todistaja): "Jehovan todistajat työskentelevät aktiivisesti maailmanlaajuisesti saadakseen muut ihmiset vaihtamaan uskontoaan. Mutta he eivät salli lastensa tehdä päinvastoin katkaisematta yhteyttä heihin. Onko tämä tekopyhyyttä? Se on lukijoiden päätettävissä. Odotan innolla todistavani jälleen valtion puolesta perjantaina 13. tammikuuta omasta puolestani ja niiden monien puolesta, joita olen tavannut matkallani, ihmisten, joilla on suuria haavoja ja olen varma, että tämä päätös on oikeudellisesti kivenkova." Päivä 2, 09.01.2024 HUOMAUTUS Ironista kyllä, seurakunnassa tai uskonnollisessa toiminnassa, kuten puheiden pitämisessä, jopa mikrofonien käsittelyssä Jehovan todistajien organisaatiossa, nainen ei saa johtaa ilman päänsä peittämistä. Norjan puolustustiimi koostuu naisista, ja he avasivat tulvaportit monille asioille, joihin on puututtava. KARTTAMINEN Valtion oikeusavustaja, hallituksen lakimies Kristin Hallsjø Aarvik johti Norjan valtion puolustusta. Tämän päivän oikeudenkäynnin pääpaino oli järjestön karttamiskäytännössä, kontrolloidussa järjestelmällisessä käytännössä, josta voit kysyä keneltä tahansa Jehovan todistajalta ja saada samanlaisia vastauksia. Tällaisen henkisen manipuloinnin kestämisellä voi olla tuhoisa vaikutus ja se voi aikaansaada monia ongelmia elämässä, eikä Aavik antanut tämän tärkeän asian hämärtyä. Ihmiset tarvitsevat jonkinlaista sosiaalista yhteisöä, joka auttaa kasvua, vakautta ja hyvinvointia. Jos ihmissuhteet katkaistaan ja henkilöä kartetaan, se vaikuttaa suuresti elämään. Karttaminen ei ole rakkauden teko. Norjan hallituksen lakimies Kristin Hallsjø Aarvik mainitsi, että yhteyden katkaisemiseen entisiin jäseniin, jopa läheisiin perheenjäseniin, kannustetaan ja karttaminen lopetetaan vasta, kun entinen jäsen katuu. Hän viittasi myös aiempiin tätä koskeviin julkaisuihin. Oikeussalissa katsottiin Jehovan todistajien järjestön tuottama video, joka löytyy heidän nettisivustoltaan. Tässä on kuvakaappaus videosta. Kuva: JW.ORG ALAIKÄISTEN KASTAMINEN Jehovan todistajien järjestöön on kastettu jopa 6-vuotiaita lapsia. Järjestö on ylpeänä tuottanut videoita ja julkaisuja heidän hyväksymisestään ja positiivisesta houkutuksesta nuorille mennä kasteelle. Tässä kuvassa on muutamia alaikäisten kasteita kuvattuna. Kuvat: JW.ORG Oikeussalissa näytettiin video, jossa käsiteltiin pienten lasten kastetta. Lähde, joka osallistui oikeudenkäyntiin toisena päivänä, sanoi, että tämä oli hieno alku puolustukselle ja että Aarvikin todisteet ja lausunnot näyttivät stressanneen ja suututtaneen Vartiotorni-seuran lakimiehiä. Päivä 3, 10.01.2024 JEHOVAN TODISTAJIEN TODISTUSTEN 1. PÄIVÄ Norjalaisen median Vårt Landin artikkelissa sanotaan, että Jehovan todistajat olivat hyvin innokkaita huomauttamaan, että lapsia ei pakoteta kasteelle nuorella iällä. JEHOVAN TODISTAJAN TODISTUS Suurimman osan päivästä Jehovan todistajat todistivat siitä, kuinka he antoivat lapsensa odottaa ennen kasteelle menemistä. Erityisesti yksi Jehovan todistaja, Solveig Torp Dahl, kertoi kokemuksestaan. Jehovan todistaja Dahl oli halunnut mennä kasteelle 11-vuotiaana, mutta hänen vanhempansa saivat hänet odottamaan, kunnes hän oli 15-vuotias. Hän tähdensi, että kuten jokaisen todistajan, myös lasten täytyy käydä läpi sama laaja prosessi kuin kaikkien muidenkin, jotka ovat menossa kasteelle. Päivä 4, 11.01.2024 JEHOVAN TODISTAJIEN TODISTUSTEN 2. PÄIVÄ Jehovan todistajat korostavat karttamisen ja erottamisen merkitystä. He viittaavat myös "Järjestetyt" -kirjaan väitteidensä tueksi. IHMISOIKEUSASIANTUNTIJA Iltapäivällä paikalle saapui Østfold University Collegen oikeustieteen asiantuntija Hadi Strømmen Lile. Norjalaisen median Vårt Landin tekemässä artikkelissa selitetään Lilen sanoneen, että jos lapsi- ja perheasioiden ministeriö ja valtion ylläpitäjä toteavat, että Jehovan todistajien järjestö harjoittaa negatiivista sosiaalista valvontaa, heidän pitäisi raportoida siitä lastensuojeluviranomaisille. Lile viittasi sitten YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiseen kommenttiin, jonka tarkoituksena oli määritellä henkinen väkivalta. Korostettiin, että eristäminen mainitaan yhtenä henkisen väkivallan muotona, mutta kysymys siitä, voidaanko uskonnollista syrjintää pitää sellaisena, on tulkintakysymys. Päivä 5, 12.01.2024 ENTISET JEHOVAN TODISTAJAT TODISTAVAT: Rolf Furuli, Hilde Langvann, Therese, Jan Nilsen ja Noomi Pilot 1) Rolf Furuli Rolf ilmaisi syvän rakkautensa Jehovan todistajana olemiseen ja totesi, että jos hänelle annettaisiin mahdollisuus elää elämäänsä uudelleen, hän tekisi samat valinnat. Hän uskoo kuitenkin, että monien nyt erotettujen, ei Raamatun mukaan olisi pitänyt kohdata tällaisia seurauksia. Aluksi hän yritti käsitellä huolenaiheita sisäisesti, mutta lopulta hän kirjoitti kirjan, mikä johti hänen omaan erottamiseensa. Valtion kuulusteluissa hän keskusteli karttamiskäytännöstä ja vahvisti, että kierrosvalvojana hän pani täytäntöön seurakunnissa noudatettavat menettelyt. Hän korosti "Paimenna Jumalan laumaa" -kirjan merkitystä pitäen sitä sääntökirjana, joka säätelee seurakuntien ja vanhinten käyttäytymistä. Hän kertoi, kuinka Jehovan todistajien hallintoelin väittää olevansa Jumalan valitsema tulkitsemaan Raamattua kaikille jäsenille, joiden odotetaan hyväksyvän heidän opetuksensa kiistatta. Havainnollistaessaan vaikutusta hän paljasti, että hänen ystävänsä karttavat häntä nyt hallintoelimen ohjeiden perusteella. Huolimatta siitä, että hän lähetti kirjansa pitkäaikaisille ystävilleen, he kieltäytyivät lukemasta sitä noudattaen hallintoelimen ohjeita, mikä sai hänet luonnehtimaan organisaatiota diktatuuriksi, jossa eriäviä ajatuksia ei sallita. 2) Hilde Langvann Hilde johtaa Hjelpekilden-järjestöä, joka keskittyy tarjoamaan apua henkilöille, joilla on uskontoon liittyviä kielteisiä kokemuksia. Apua hakevia ihmisiä ovat ne, jotka pelkäävät irtautumista, henkilöt, jotka ovat jo lähteneet ja joutuvat eristyksiin ja joskus käsittelemään psykologisia traumoja. Näiden henkilöiden suurimpiin haasteisiin kuuluu sosiaalisen verkoston menettäminen ja tuomiopäivän pelkojen kanssa kamppaileminen. Kolmasosa Hjelpekildenistä apua hakevista on entisiä Jehovan todistajia. Keskustelu koskettaa valtion tuen monimutkaisuutta ja korostaa apua hakevien yhteisiä piirteitä, kuten huolta itsemurhista, itsemurha-ajatuksista ja psykologisista traumoista. 3) Therese Theresellä on ratkaiseva rooli avaintodistajana, joka antaa vaikuttavan todistuksen. Koko todistuksensa ajan hän puhui intohimoisesti ja päättäväisesti ja kuvaili kokemuksensa taustaa ollessaan Jehovan todistaja. Therese kastettiin 15-vuotiaana. Hän jätti yhteisön 30-vuotiaana. Huolimatta suhteellisen hyvästä lapsuudesta, hän tunsi itsensä usein yksinäiseksi, koska hän oli ainoa Jehovan todistaja koulussaan. Hän puhui kasteprosessista, erottamisesta ja sen syistä. Therese kuvaili kokeneensa masennusta, itsemurha-ajatuksia ja tuomiopäivän pelkoa. Hänen tarinansa herätti yleisössä voimakkaita tunnereaktioita, ja monet liikuttuivat silminnähden kyyneliin. 4) Noomi Pilot Noomi istui oikeussalin takapenkillä muiden entisten Jehovan todistajien rinnalla. Kun hän seurasi oikeudenkäyntiä, hän sattui huomaamaan saman vanhimman, joka oli erottanut hänet, mikä sai hänet kuiskaamaan: "Olen niin valmis tähän." Noomi kertoi taustastaan ja kertoi kasvatuksestaan Jehovan todistajana Ruotsissa. Turvallisesta kasvatuksesta huolimatta hänen ystävyyssuhteitaan Jehovan todistajien järjestön ulkopuolelle rajoitettiin, mikä määritteli hänen maailmansa näiden rajojen sisällä. Noomi kastettiin 13-vuotiaana, eikä hän koskaan odottanut joutuvansa ulkopuolelle. Vahvan uskon ajamana hän pelkäsi, että ilman kastetta hän ei selviäisi Harmageddonista ja saisi todistaa paratiisia. Muutettuaan Pohjois-Norjaan 18-vuotiaana tukemaan pieniä seurakuntia hän joutui karkotetuksi romanttisen suhteen vuoksi. "Ihmiset olivat mukavia minulle ja tervehtivät minua kokouksen alussa, kun ilmoitettiin, etten ole enää Jehovan todistaja. Sen jälkeen kaikki katsoivat maahan ja kylmenivät minua kohtaan" - Noomi Pilot 5) Jan Nilsen Jan kertoi taustoistaan ja kuvaili tyypillistä kasvatusta Jehovan todistajien yhteisössä. Hän puhui matkastaan tähdentäen uuden ymmärryksen, ykseyden ja 17-vuotiaana saamansa kasteen merkitystä. Jehovan todistajien yhteisö ei ollut hänelle vain uskomusjärjestelmä; Se oli hänen identiteettinsä ja sosiaalinen verkostonsa. Jan alkoi suunnitella eroaan järjestöstä tunnustaen, että ennen lähtöään hän ei ollut juurikaan ajatellut karttamista, muistellen ystäväänsä, joka erotettiin nuorena miehenä, kun hän menetti uskonsa. Jan pysyi aktiivisena noin vuoteen 2014 asti ja menetti vähitellen uskonsa, mutta yritti pysyä uskonyhteisössä perheensä vuoksi. Hänet kuitenkin erotettiin perheestä vuonna 2017, ja virallinen ero Jehovan todistajien yhteisöstä seurasi myöhemmin. Selviytyessään seurauksista Jan tarvitsi huomattavaa julkista tukea elämänmuutokselleen. Hän kävi läpi kahden ja puolen vuoden terapian ja kuukauden sairaalahoidon. Keskustellessaan kolmesta lapsestaan ja avioerosta Jehovan todistajan kanssa vuonna 2016 Jan kuvaili kireää suhdettaan perheeseen, joka jätti hänelle hyvästit. Hänellä oli vain vähän yhteydenpitoa, ja hän sai vain yhden puhelun isältään, joka ilmoitti hänelle isoäidin kuolemasta. Vaikka hän näki perheen lyhyesti hautajaisten aikana, myöhempi vuorovaikutus oli vähäistä, pääasiassa perheenjäsenten kanssa, jotka myös erosivat järjestöstä. Haasteista huolimatta Jan puhui positiivisesti uudesta elämästään ja kertoi yksityiskohtaisesti asteittaisesta paranemisestaan ja onnellisuudestaan. Hän rakensi menestyksekkäästi uuden sosiaalisen verkoston ja osallistuu aktiivisesti politiikkaan. Päivä 6, 15.01.2024 ENTISET JEHOVAN TODISTAJAT TODISTAVAT: T, S.H, Maria Stenhaug ja Rakel Fjelltvedt 6) Maria Stenhaug Maria Stenhaug, nyt 49-vuotias, syntyi Jehovan todistaja -perheeseen. Hänestä tuli kastamaton julistaja 12-vuotiaana. Hän osallistui kokouksiin ja noudatti tiukasti sitä, mitä Jehovan todistajien kirjallisuudessa sanottiin. Hänet kastettiin 14-vuotiaana. Hän keskusteli kasvatuksestaan, jota leimasivat eristyneisyys, pakolliset kokoukset ja yhteys seurakuntaan. Epäilykset ystävystymisestä muiden kuin Jehovan todistajien kanssa jatkuivat. Tietoisena erottamisen mahdollisuudesta hän ei uskonut, että se voisi tapahtua hänelle. Vanhetessaan Jehovan todistajana toimimisesta tuli entistä haastavampaa. Peläten epäilysten ilmaisemista hän kohtasi vaikeuksia 8. luokalta lähtien ja hän harkitsi itsemurhaa. Lopuksi hän käsitteli avioliiton purkamisen haasteita Jehovan todistajien yhteisössä. 7) Rakel Fjelltvedt Vuonna 1997 syntynyt Rakel Lima Mountainwood on sairaanhoitaja ja entinen Jehovan todistajien jäsen. Hän syntyi perheeseen, joka oli tiiviisti mukana järjestössä, ja sekä hänen vanhempansa että isovanhempansa olivat Jehovan todistajia. Kasvaessaan Rakelilla oli neljä nuorempaa sisarusta ja hänen isänsä toimi seurakunnan vanhimpana. Hänellä oli laaja sosiaalinen verkosto seurakunnassa, ja hän oli lapsena aktiivisesti mukana Jehovan todistajien toiminnassa perheensä rinnalla. Rakel kertoi kokemuksistaan lapsena. Hänet kastettiin 17-vuotiaana vuonna 2014. Useimmat hänen ystävistään oli jo kastettu, ja hän tunsi painetta seurata esimerkkiä. Ennen kastettaan hänet vietiin väkisin psykiatriselle osastolle anoreksian vuoksi, mikä sai hänet tuntemaan entistä pakottavammaksi mennä kasteelle. Jälkeenpäin ajateltuna Rakel uskoi, että kaste oli merkittävä elämänvalinta ja koki, että hänen olisi ollut parempi odottaa. Hän kertoo myös syrjäytymisestä ja kuvaa kasvatustaan seurakunnassa. Rakelin aika psykiatrisella osastolla antoi hänelle mahdollisuuden pohtia kokemuksiaan, ja hän kertoo tapahtumista, jotka johtivat siihen, että hänet lopulta erotettiin Jehovan todistajista. Hän jättää kuitenkin huomiotta arkaluonteisia tietoja tapauksesta tai rikoksesta, joka tapahtui hänen ollessaan ulkona muiden Jehovan todistajien kanssa. Rakelin parhaat ystävät ilmoittivat hänelle, että jos hän ei ilmoittaisi tapauksesta vanhimmille itse, he tekisivät sen hänen puolestaan. Tämän seurauksena hän joutui oikeuskomitean kuultavaksi. Valitettavasti hän ei saanut lohtua tämän prosessin aikana. Sen sijaan häntä syytettiin vaatevalinnastaan, kaupungilla olemisesta ja käytöksestään, vaikka hän itse oli kokenut traumaattisen tapahtuman. Vanhimmat jopa sanoivat, että poliisille kertominen saattaisi Jehovan nimen häpeään, koska hän oli ollut klubilla. Rakel myöntää, että se, mitä hänelle tapahtui, oli rikos ja sitä olisi pitänyt käsitellä sellaisena. Hän avautuu myös mielenterveyskamppailuistaan, mukaan lukien itsemurha-ajatukset ja itsensä vahingoittaminen, jotka lisääntyivät sen jälkeen, kun hän meni naimisiin. Hän sanoi hyvästit vanhemmilleen ja lähetti tekstin vanhimmille irrottautuen virallisesti Jehovan todistajien seurakunnasta ja pyysi heitä jättämään hänet rauhaan. Hän ymmärsi, että tämä johtaisi karttamiseen. Hän halusi vain vahvistuksen siitä, että hän ei enää ollut Jehovan todistaja. Seurakunnalle ilmoittamisen jälkeen karttaminen alkoi. Ihmiset hyvästelivät hänet ja selittivät, että heidän täytyi karttaa häntä, koska se oli määrätty Raamatussa. Siitä lähtien Rakelilla on ollut minimaalinen yhteys sisaruksiinsa ja rajoitettu yhteys vanhempiinsa. Rakel selventää, että hänen kokemuksensa mukaan karttaminen on pakollista kaikille Jehovan todistajien seurakuntien jäsenille eikä se ole henkilökohtainen valinta. Päivä 8, 17.01.2024 JEHOVAN TODISTAJIEN ASIANAJAJA RYSSDAL JA TUOMARI KESKUSTELEVAT OIKEUSSALISSA KARTTAMISKÄYÄNNÖISTÄ JA NÄKEMYKSISTÄÄN ALAIKÄISTEN KASTEESTA. Jehovan Todistajien Asianajaja Ryssdal Vastaa Syytöksiin Jehovan todistajien asianajaja Ryssdal väittää, että valtion päätös, jonka kerrotaan perustuvan 90 prosenttisesti Jehovan todistajien kirjallisuuteen, on laiton. Ryssdal väittää, että uskonnollisten pyhien tekstien tutkiminen ei kuulu valtion toimivaltaan, ja vaatii näiden väitteiden hylkäämistä. Ryssdal kiistää valtion väitteen, jonka mukaan jopa kastamattomia lapsia voidaan karttaa, ja leimaa sen väärinkäsitykseksi, joka heijastaa valtion epäpätevyyttä. Lisäksi hän väittää, ettei ole todisteita, jotka osoittaisivat aiheutuneen vahinkoa kenellekään erotetulle henkilölle, ja pitää koko asian alkuperää kolmen tyytymättömän entisen jäsenen syynä. Tämä viittaa Jan Nilseniin, Rolf Furuliin ja erääseen muuhun, joka haluaa pysyä nimettömänä. Ryssdal kiistää käsityksen, jonka mukaan alle 18-vuotiaita tulisi pitää lapsina uskonnollisissa yhteyksissä. Ryssdal väittää, että yhtä maanantaiaamun todistajaa lukuun ottamatta tällä hetkellä ei ole vahingoittuneita lapsia, ja tämä tapaus tapahtui 30 vuotta sitten. Hänen mukaansa ketään yli 15-vuotiasta ei pitäisi luokitella lapseksi uskonnollisissa tilanteissa. Hän väittää, että valtiolla ei ole toimivaltaa sanella, mikä on lapsen edun mukaista, ja väittää, ettei ole näyttöä yhdenkään lapsen henkisestä tai fyysisestä vahingoittamisesta. JEHOVAN TODISTAJIEN ASIANAJAJA VASTAA KASTEESEEN JA "VAIHTOEHTOON" TULLA EROTETUKSI Esitys muuttuu sitten pitkäksi keskusteluksi siitä, miten Jehovan todistajat integroidaan yhteiskuntaan, korostaen, että yhteisön lapset voivat hyvin. On korostettu, että 67% kaikista Jehovan todistajien kastamista henkilöistä Norjassa on Jehovan todistaja -perheissä kasvaneita lapsia. Ryssdal väittää, että päätös karttaa on henkilökohtainen, ja korostaa, että erottaminen ei vaikuta perhesiteisiin. Yhteydenpidon laajuus esitetään Jehovan todistaja -yhteisössä henkilökohtaisen valinnan asiana. Kun tuomari kyseenalaistaa, onko kotona asuvan erotetun lapsen kokema henkinen väkivalta rikkomus, Ryssdal vastaa, että kun lapsi täyttää 18 vuotta ja lähtee kotoa, häntä ei enää pidetä lapsena, joten yleissopimusta ei voida soveltaa. Tuomari painostaa edelleen ja ilmaisee huolensa lapsen mielenterveydestä tämän odotusajan aikana. Ryssdal väittää, että se on haaste, jossa lapsen on navigoitava ja että tällaiset epävarmuudet ovat osa kasvamista. Hän väittää, että erottamisen mahdollisen epämukavuuden kanssa eläminen ei ole laiminlyöntiä, leimaten sen hypoteettiseksi tilanteeksi. Hänen mukaansa monien Jehovan todistajien keskuudessa normaali yhteydenpito jatkuu, ja sekä Vartiotorni että vanhimmat vaikenevat siitä, miten käsitellä suhteita erotettuihin perheenjäseniin. Tässä vaiheessa tuomari haastaa tiukasti Ryssdalin, ja on selvää, että hänen väitteensä on huteralla pohjalla. Hän korostaa, että lasten mielipiteitä on kuultava 12-vuotiaasta lähtien, jolloin he voivat päättää itse 15-vuotiaana soveltamalla tätä valtion alle 18-vuotiaiden lasten suojelua. Ryssdal väittää, että Jehovan todistajien syyttämistä lasten oikeuksien loukkaamisesta ei voida tukea, väittäen, että karttaminen ei ole osa Jehovan todistajien oppia. Jehovan todistajat / Vartiotorni-seura eivät myöskään kannata karttamista; se on henkilökohtainen päätös, eikä heitä voida pitää vastuussa jäsenten teoista. Hän käyttää Jan Nilsensin todistusta tukeakseen tätä, mikä viittaa siihen, että hänen isänsä ei karta häntä siksi, että hän lähti, vaan koska hän puhui järjestöä vastaan. Hän hylkää karttamisen ajatuksen ja pitää sitä luopioiden keksimänä ja sanoo, että Jehovan todistajien opissa ei ole viitteitä siitä, että jäsenet voisivat päättää karttamisesta. Tämän jälkeen valtio kyseenalaistaa Ryssdalin väitteen, jonka mukaan sääntöjä ei ole, kun otetaan huomioon aineiston selkeä sisältö. Tämä saa sekä asianajajat että tuomarin haastamaan Ryssdalin ja ilmaisemaan epäuskonsa hänen lausunnostaan. Ryssdal väittää, että ainoat säännöt on johdettu suoraan Raamatusta, ja hän väittää, että missään Jehovan todistajien kirjallisuudessa ei ole kirjallisia ohjeita karttamiseen. OIKEUSSALI KUUMENEE, TUOMARI HAASTAA JEHOVAN TODISTAJIEN ASIANAJAJAN KASTEESTA, KARTTAMISESTA JA ALAIKÄISISTÄ Huolimatta esitetyistä ylivoimaisista todisteista Ryssdal sanoo, että ohjeita karttamiseen ei ole. Tuomari jopa lainaa "Pitäkää itsenne Jumalan rakkaudessa" -kirjaa toteamalla, että kontaktia tulisi välttää. Tuomari kysyy Ryssdalilta, kuinka hän voi kieltää ohjeiden olemassaolon, ja ilmaisee turhautumisensa Ryssdalin ristiriitaisiin lausuntoihin lukiessaan Jehovan todistajien kirjallisuuden ohjeita ääneen. Ryssdal häpäisee negatiivisten kokemusten, esimerkiksi Jan Frode Nilsenin kokemusten, uskottavuuden sanomalla, että he eivät ole enää objektiivisia todistajia. Hän leimaa Janin puolueelliseksi ja epäluotettavaksi. Vaikka hän tunnustaa mahdolliset väärinkäytökset yksilötasolla Jehovan todistajien keskuudessa, hän väittää, että järjestöä ei voida pitää vastuullisena. Ryssdal väittää, ettei ole olemassa mitään oppia, Vartiotorni-seuran ohjeita tai opastusta – on vain Raamattu. Päivä 9, 18.01.2024 JEHOVAN TODISTAJIEN ASIANAJAJA RYSSDAL JA TUOMARI KESKUSTELEVAT OIKEUSSALISSA YHDESSÄ JEHOVAN TODISAJA BEN ELDERIN KANSSA. Ryssdal, Jehovan todistajien asianajaja, jatkaa edellisen päivän argumenttejaan tuomarin ja valtion asianajajan kanssa mm. alaikäisten kasteesta ja karttamiskäytännöstä. Hän pitää näitä "tosiasioina":
Ryssdal sanoo, että rekisteröinnin menettäminen leimaa Jehovan todistajat "epäilyttäväksi lahkoksi". Rysdall yrittää väittää, että erottamisella ei ole merkitykstä ihmisen henkiselle tilalle. Hän yrittää harhauttaa ja vähätellä karttamisesta aiheutuvaa eristyneisyyttä, masennusta ja kielteisiä vaikutuksia. BEN ELDERSIN TODISTUS Ben Elder esittelee itsensä Jehovan todistajaksi. Hänet kastettiin 13-vuotiaana. Hän työskentelee Saksassa sijaitsevassa toimistossa nimeltä "Freedom of worship". Hänellä ei ole oikeustieteellistä taustaa (koska todistajat eivät saa hankkia korkeakoulutusta) – häneltä kysyttiin tästä kahdesti. Elder sanoo, että todistajat noudattavat oppeja ja käytäntöjä omasta vapaasta tahdostaan, ja mainitsee myös, kuinka Ryssdal huomautti, että lapsia ei ole houkuteltu vastoin heidän tahtoaan millään huijauksella tai muilla sopimattomilla tavoilla Jehovan todistajien järjestöön. Hän syyttää "kaikesta" entisiä Jehovan todistajia, jotka aktiivisesti vastustavat Jehovan todistajien järjestöä. Elderin puheenvuoroon voi tutustua täällä. Päivä 10, 19.01.2024 OSAVALTION SYYTTÄJÄ LIV INGER GJONE GABRIELSEN JA VARTIOTORNI-SEURAN ASIANAJAJA RYSSDAL ANTAVAT LOPPUPUHEENVUORONSA. Gabrielsen huomauttaa tiukoista järjestäytymissäännöistä Ben Elderin Mukaan (Jehovan todistaja, joka todisti edellisenä päivänä, 18.1.24) Jehovan todistajien järjestö näkee lisääntyvää aktiivisuutta niin kutsuttujen "kultinvastaisten" järjestöjen keskuudessa Euroopassa. Elderin mukaan nämä ovat järjestöjä, jotka on luotu hyökkäämään uskonnollisia vähemmistöjä vastaan väittämällä, että ne ovat toisen luokan uskontoja ja haitallisia yhteiskunnalle. - Sama retoriikka toistuu kaikissa maissa, samoilla sanamuodoilla. - Vårt Landin Uutiset Osavaltion syyttäjä Gabrielsen aloittaa repimällä rikki Jehovan todistajien sekavan ja jatkuvasti muuttuvan karttamiskäytännön kieltämisen sanomalla, että se, että erityistapauksia koskevat poikkeukset sallivat yhteydenoton, ei tarkoita, etteikö karttamista olisi. Hän korostaa lähtevien raskasta taakkaa ja sitä, miten oikeutta erota uskonnosta vapaasti rikotaan. Sitten hän huomauttaa, kuinka kenellä tahansa, joka tunnetaan seksuaalivähemmistöön kuuluvana, on vielä pahempia seurauksia. Lasten kaltoinkohtelu Gabrielsen selittää, kuinka on olemassa pelko siitä, että lapsille opetetaan näitä opetuksia, jotka perustuvat oikeuskomitean kurinpitotoimiin, merkitsemiseen, erottamiseen, ja kuinka kaikki organisaation ulkopuolella leimataan "maailmallisiksi" tai "huonoksi seuraksi" ja heille opetetaan julkaisuissa, videoissa jne. kuinka heidän kanssaan ei saa olla tekemisissä. Gabrielsen korostaa entisten Jehovan todistajien aiempia todistuksia siitä, kuinka karttamis- ja erottamisprosessi vaikutti heihin jo alaikäisinä. Tämä johtuu siitä, että oikeuskomitean langettama tuomio synnistä, jonka paikalliset vanhimmat antavat heidän näkemyksensä perusteella, vaatii kurinpitotoimia. Tämä on erittäin stressaavaa ja traumatisoivaa alaikäisille ja aikuisille. Useat entiset Jehovan todistajat kertoivat tämän tapahtuneen ennen 18 vuoden ikää. Eristäminen "Yhteys perheeseen on jokaisen lapsen mielenterveyteen liittyvä perustarve" Alaikäisten eristäminen vahingoittaa heidän henkistä kehitystään ja yhteyksiään, jotka on rakennettava turvallisen ympäristön kautta. Jopa nuhtelu - mikä on yksityinen tai julkinen kurinpitotoimi, joka voi tapahtua sinulle seurakunnassa - riippumatta kasteen jälkeisestä iästä, luo tuomion muurin ja eron muusta seurakunnasta. Tämä tarkoittaa, että ystävät ja perhe voivat välttää alaikäistä tai kohdella häntä eri tavalla. Kasteen jälkeen tämän yhteyden menettämisen uhka voi vaikuttaa syvästi lapsen kehitykseen. Jehovan todistajien rahoituksen menettämisestä Norjan laki sanoo, että kaikkia uskontoja on tuettava "tasapuolisesti" - Tästä Ryssdal aikoo olla samaa mieltä menettämänsä rahoituksen suhteen (5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). Tämä tarkoittaa, että yhdenvertainen kohtelu varmistetaan sillä, että kaikkien uskontojen on täytettävä samat ehdot. Tämä EI tarkoita, että kaikki uskonnot voivat olla välittämättä säännöistä ja vaatimuksista ja silti saada rahansa. Loppuargumentit
"Minulle
ja muille entisille todistajille kyse ei ole ensisijaisesti
voittamisesta oikeudessa", Jan Nilsen sanoo. "Se, menettävätkö Jehovan
todistajat valtion tuen, on vähäpätöinen asia. Monet oikeudessa
todistaneista eivät ole koskaan aiemmin kertoneet tarinaansa tällä
tavalla". Tällä on jo itsessään ollut suuri merkitys. Hän sanoo myös,
että hänestä ja muista entisistä todistajista on ollut outoa kuulla,
miten Jehovan todistajat esiintyvät haavoittuvana vähemmistönä. – Koska
yksilötasolla me olemme olleet vähemmistönä. Nilsen sanoo myös, että
hänen mielestään hallituksen lakimiehet ovat tehneet hyvää työtä. Hänen
mukaansa he ovat pysyneet rauhallisina ja vastustaneet sitä, mitä hän
pitää hämärtävänä ja hämmentävänä strategiana korostamalla
epäolennaisia kohtia ja esimerkkejä: – Jehovan todistajat haluavat
tulkita tämän uskonnolliseksi vainoksi. Siellä juristit ovat mielestäni
olleet hyviä sanomaan: "Rentoudu, kyse ei ole siitä, kyse on valtion
tukijärjestelmästä". - Vårt Landin artikkeli 19.1.24 "Tehty oikeudessa:
– Jehovan todistajat haluavat nimittää tätä uskonnolliseksi vainoksi"
MIKÄ ON TÄMÄN OIKEUDENKÄYNNIN RAHALLINEN HINTA? Jehovan todistajien oikeudenkäyntikulut olivat yhteensä 4,3 miljoonaa Norjan kruunua. He palkkasivat kolme lakimiestä Glittertind-yhtiöstä. Päälakimies Anders Ryssdal laskutti Vartiotorni-seuralta lahjoitusten kautta 6300 kr + verot jokaiselta tunnilta. Yksi asianajajista on Jehovan todistaja, hänen nimensä on René Stub Christiansen. Hänen tehtävänsä oli valmistella kaikki Jehovan todistajien puolesta todistavat etukäteen, mutta hän ei itse puhunut oikeudenkäynnin aikana. Jos Jehovan todistajat häviävät oikeudenkäynnin, he joutuvat maksamaan myös valtion oikeudenkäyntikulut. Ne ovat noin 1,7 miljoonaa Norjan kruunua. Takaisin uutissivujen alkuun Takaisin etusivulle |
|||||||||
Kotisivuohjelma: KompoZer * Kuvankäsittely: GIMP * Äänenkäsittely:
Audacity |