Tutkintapyyntö Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n (jäljempänä myös UUT ja UUT ry) verkkosivustolla olevista selvitystöistä sekä Iltalehdessä julkaistusta artikkelista

Jehovan todistajat -uskonnollinen yhdyskunta (jäljempänä myös Jehovan todistajat)

OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Niko Laukkonen
eLakitoimisto OÜ
c/o Jehovan todistajat
PL 68
01301 VANTAA
Puh. +372 5683 1530
Email: niko@elakitoimisto.com

Pyydämme kunnioittavasti poliisia tutkimaan, onko tässä tutkintapyynnössä kuvatun kaltaisessa menettelyssä syyllistytty rikokseen tai rikoksiin.

Jehovan todistajat vaatii asiassa rangaistusta.

Tutkintapyynnön tekijöiden mukaan mahdolliset rikokset voivat koskea kiihottamista kansanryhmää vastaan (rikoslaki 11 luku 10 §), uskonrauhan rikkomista (rikoslaki 17 luku 10 §) ja kunnianloukkausta (rikoslaki 24 luku 9 §).

Jehovan todistajat pyytää saada antaa asiassa loppulausunnon ennen asian siirtämistä syyteharkintaan.

Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n verkkosivustolla on saatavilla kuusi erilaista selvitystyötä, jotka koskevat Jehovan todistajia.

UUT:n verkkosivustolla on saatavilla seuraavat selvitystyöt. Luettelon yhteydessä on mainittu myös selvitystöiden tekijä tai tekijät ja kunkin selvitystyön yhteyteen on lisätty linkki kyseiseen selvitystyöhön:

1. Valkila, Joni ja Peltoniemi, Jari-Pekka: Selvitystyö Jehovan todistajien verituotteiden käyttökiellosta. Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n selvityksiä 1/2016.
2. Valkila, Joni: Selvitys lapsiasiavaltuutetulle: Joitakin lasten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisia ilmiöitä uskonyhteisöissä. Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n selvityksiä 1/2015.
3. Valkila, Joni ja Peltoniemi, Jari-Pekka: Miten yhteiskunnan tulisi puuttua Jehovan todistajien oikeuskomiteoiden toimintaan ja karttamisrangaistuksiin? Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n selvityksiä 3/2014.
4. Valkila, Joni ja Peltoniemi, Jari-Pekka: Epäiltyjen seksuaalirikostenkäsittely Jehovan todistajien oikeuskomiteoissa Uskontojen uhrien tukiUUT ry:n selvityksiä 2/2014.
5. Valkila, Joni ja Peltoniemi, Jari-Pekka: Jehovan todistajien oikeuskomiteoiden toiminta ja karttamisrangaistukset. Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n selvityksiä 1/2014.
6. Valkila, Joni ja Peltoniemi, Jari-Pekka: Selvitystyö lapsiasiavaltuutetulle: Lasten oikeuksien toteutumisessa Jehovan todistajien keskuudessa on vakavia puutteita. Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n selvityksiä 2/2013.

Nämä kuusi selvitystyötä pitävät sisällään väittämiä, jotka:

1. levittävät ja pitävät yleisön saatavilla tietoa, mielipidettä tai muutaviestiä, jossa panetellaan ja solvataan Jehovan todistajia uskonnon javakaumuksen perusteella (rikoslaki 11 luvun 10 §)
2. herjaavat ja häpäisevät sitä, mitä Jehovan todistajat pitävät pyhänä eli esimerkiksi yksittäisen Jehovan todistajan suhdetta pyhään JehovaJumalaan ja Jehovan todistajien suhtautumista Jumalan sanaan elipyhään Raamattuun (rikoslaki 17 luvun 10 §)
3. esittävät Jehovan todistajista valheellista tietoa sekä vihjauksia, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä sekä halveksuntaa (rikoslaki 24 luvun 9 §).

Tämän lisäksi poliisia pyydetään tutkimaan, onko Iltalehden artikkelissa syyllistytty kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, uskonrauhan rikkomiseen tai kunnianloukkaukseen.

Suomessa vihapuheen osalta keskeinen säännös on rikoslain 11 luvun 10 §, joka koskee kiihottamista kansanryhmää vastaan (vihapuhe voi tosin ilmetä myös kunnianloukkauksena rikoslain 24 luvun 9 § mukaisesti):


Vihapuhe on toisin sanoen myös viharikos, johon on yhteiskunnallisesti tärkeää puuttua. Tämän osoittaa esimerkiksi oikeusministeriön koordinoima vihapuheen vastainen viestintäkampanja Against Hate -hanke, joka käynnistyi 4.2.2019 alkavalla Mediataitoviikolla. Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta viharikoksista ja halukkuutta ilmoittaa rangaistavasta vihapuheesta poliisille.

Uskonnollisiin vähemmistöryhmiin kohdistuvaa vihapuhetta voidaan pitää erityisen moitittavana, sillä se on omiaan edistämään uskonnollista suvaitsemattomuutta ja siten vihamielisen yhteiskunnallisen ilmapiirin syntyä. Tämän tutkintapyynnön kohteena olevissa lausumissa ei myöskään ole kyse pelkistä yksittäisistä mielipiteistä tai keskustelun herättämisestä, sillä tässä tutkintapyynnössä kuvaillun kaltaisessa toiminnassa levitetään järjestelmällisesti laajalle yleisölle suoranaisia valheita ja lietsotaan siten vihaa yhtä uskonnollista vähemmistöryhmää eli Jehovan todistajia vastaan.

Perus- ja ihmisoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista ei voida oikeuttaa vetoamalla sananvapauteen.

Huomautan, että UUT ry:n selvitystöiden tarkoituksena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja siten kyse on sananvapauden ydinalueeseen kuuluvasta yhteiskunnallisesta keskustelusta.

- - -

UUT ry:n Jehovan todistajien toimintaan selvitystöissä kohdistama kritiikki on ilmaistu asiatyylisesti, sitä on pyritty perustelemaan myös objektiivisin perustein, se on suunnattu viranomaistahoille ja sen tarkoituksena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Täten kiihottamisrikoksen tunnusmerkistössä tarkoitettu solvaaminen ei nähdäkseni tule kyseeseen, koska asiassa ei ole saatu konkreettista selvitystä loukkaamistarkoituksesta, eikä sellainen tarkoitus välittynyt selvitystöiden muodostamasta kokonaisuudesta.

UUT käyttää selvitystöitään aktiivisesti pyrkimyksessään vaikuttaa viranomaisiin. Tämän osoittaa se tyyli, jolla selvitystöitä on kirjoitettu, ja ne sanamuodot, joita selvitystöihin on valittu. Selvitystöissä esiintyy seuraavanlaisia lausumia:


Tämän lisäksi yksi selvitystöistä on otsikoitu: ”Miten yhteiskunnan tulisi puuttua Jehovan todistajien oikeuskomiteoiden toimintaan ja karttamisrangaistuksiin?”

Näiden selvitystöiden ja viranomaisiin vaikuttamisen tarkoituksena on mitä ilmeisimmin edistää mielipidettä, jonka mukaan Jehovan todistajiin kohdistuva syrjintä eli eri asemaan asettaminen ilman hyväksyttävää perustetta on hyväksyttävää tai toivottavaa. Tämä ilmenee esimerkiksi lausumista, joiden mukaan Jehovan todistajien uskonnollista vakaumusta ei tulisi kunnioittaa. (vrt. Selvitystyö Jehovan todistajien verituotteiden käyttökiellosta s. 10)

Vaikuttamistyön laajuuden osoittaa myös UUT:n omalla verkkosivustolla todettu:


Edellä olevasta lainauksesta on selkeästi nähtävissä UUT:n itsensä toteamin tavoin, että selvitystöitä on julkaistu jo useamman vuoden ajan ja että kaikki selvitystyöt ovat saaneet runsaasti huomiota mediassa. UUT:n edustajat ovat tavanneet niin oikeusministerin kuin sisäministerinkin, ja ottaen huomioon selvitystöiden kehotukset ja pyynnöt, tarkoituksena on mitä ilmeisimmin ollut vaikuttaa ministereiden mielipiteisiin. Lapsiasiavaltuutetun kanssa pidetyt keskustelut ovat puolestaan jo johtaneet perusteettomaan Jehovan todistajien vastaiseen toimintaan.

On erityisen huomionarvoista, että nimestään ”Uskontojen uhrien tuki UUT ry” huolimatta selvitystyöt ovat UUT:n itsensä toteamin tavoin pyrkineet viime vuosina pitämään yllä keskustelua nimenomaan Jehovan todistajista. Selvitystöitä ei ole siten tehty tasapuolisesti kaikkien eri uskontojen ”uhreista”, vaan ne keskittyvät lähes yksipuolisesti Jehovan todistajiin. Tämä näkyy siitä, että UUT:n verkkosivustolla 7 olevista vuosina 2013–2016 julkaistuista seitsemästä eri selvitystyöstä kuusi keskittyy nimenomaan Jehovan todistajiin tai Jehovan todistajat on niissä keskeisesti edustettuna. Tämä tukee näkemystä siitä, että kysymys on nimenomaan kiihottamisesta yhtä kansanryhmää vastaan.

Pyrkimys aktiiviseen viranomaisvaikuttamiseen käy ilmi myös verkkosivustolta www.johanneksenpoika.fi, jota ylläpitää Jari-Pekka Peltoniemi, yksi selvitystöiden tekijöistä. Peltoniemi on entinen Jehovan todistaja.

Peltoniemi on toiminut UUT:n hallituksessa sinä vuonna kun esimerkiksi ”Selvitys lapsiasiavaltuutetulle: Joitakin lasten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisia ilmiöitä uskonyhteisöissä” on julkaistu. Peltoniemen jäsenyys UUT:n hallituksessa voidaan todeta UUT:n toimintakertomuksista vuosilta 2015 ja 2016. Tätä edeltävältä ajalta tutkintapyynnön laatija ei löytänyt UUT:n toimintakertomuksia. Vuodelta 2017 olevan toimintakertomuksen mukaan Peltoniemi ei enää jatkanut hallituksen jäsenenä, mutta hän jatkoi silti toimintaansa UUT:ssa.

Verkkosivustolta johanneksenpoika.fi käy ilmi, että ”verensiirtokieltoa koskeva selvitys” on suunnattu nimenomaan sosiaali- ja terveysministerille.

Lapsiasiavaltuutetulle on suunnattu selvitykset ”Joitakin lasten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisia ilmiöitä uskonyhteisöissä” ja ”Lasten oikeuksien toteutumisessa Jehovan todistajien keskuudessa on vakavia puutteita”.

Sisäministerille on osoitettu selvitystyö ”Miten yhteiskunnan tulisi puuttua Jehovan todistajien oikeuskomiteoiden toimintaan ja karttamisrangaistuksiin?”.

Oikeusministerille on tarkoitettu selvitystyöt ”Epäiltyjen seksuaalirikosten käsittely Jehovan todistajien oikeuskomiteoissa” ja ”Jehovan todistajien oikeuskomiteoiden toiminta ja karttamisrangaistukset”.

Näkemykseni mukaan UUT ry:n selvityksessä on kysymys osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaisjärjestötoiminnan puitteissa organisoidusta sallitusta vaikuttamistyöstä, jolla pyritään vaikuttamaan lainsäädännön ja kansalaisten mielipiteen muodostukseen. Selvitysten kohteena olevilla asioilla on yleistä merkitystä ja UUT ry:n selvityksillä on merkittävä poliittinen ulottuvuus. Yhteiskunnallinen keskustelu ja vaikuttamistyö perustuu tässä tapauksessa kontekstissaan salittuihin arvoasetelmiin ja sallittuihin subjektiivisiin tulkintoihin ja luonnehdintoihin niistä aineistoista, joihin selvitykset ovat jossain määrin pohjautuneet.

Jehovan todistajat -uskonnollinen yhdyskunta pyytää aloittamaan esitutkinnan seuraavista väittämistä, jotka on julkaistu UUT ry:n verkkosivustolla ja jotka kiihottavat kansanryhmää vastaan, rikkovat uskonrauhaa sekä loukkaavat kunniaa vastoin rikoslain 11 luvun 10 §:ää, rikoslain 17 luvun 10 §:ää ja rikoslain 24 luvun 9 §:ää.

Tutkintapyynnössä on tekstiä sen verran paljon, että tästä lähtien tässä esitetään vain pieniä otteita, jotka parhaiten kuvaavat sitä, miten Jehovan todistajien järjestö yrittää vaientaa asiallisen kritiikin ja hyökätä asiallisia selvityksiä vastaan. Suomessa on sananvapaus, ja myös uskonnollisia yhteisöjä on oikeus kritisoida. Ne eivät ole kritiikin ulkopuolella. Jehovan todistajien yhteisö on todistetusti aiheuttanut useille ihmisille henkisiä kärsimyksiä säännöillään ja toimintatavoillaan, ja myös vaarantanut monen hengen. Muutamia on jopa kuollut näiden ohjeiden ja sääntöjen takia (mm. verenhukkaan ja itsemurhiin). Todisteita löytyy mm. johanneksenpoika.fi-sivustolta.

Väitetty lapsiin kohdistuva ”väkivalta”

• ”Monet yhteisössä kasvavat lapset kokevat olevansa pakotettuja osallistumaan ovelta ovelle -saarnaamistyöhön ja seurakunnan kokouksiin, joissa ei ole lasten kehitystason huomioivaa ohjelmaa. Hyvin monet ovat kokeneet lapsuudessaan kuritusväkivaltaa.”
• ”Jehovan todistajat suhtautuvat ruumiilliseen kuritukseen hyväksyvästi. Lapsilla on vaikeuksia istua paikallaan hiljaa kaksi tuntia kerrallaan kokouksissa kuunnellen sananjulistusta. Monet Jehovan todistajat ovat kokeneet, että väkivaltaa käytetään saamaan lapset hiljaisiksi (Timonen 2013: 238–240). Tiukan kurin ajatellaan olevan lapsille hyväksi. ’Joka vitsaa säästää se vihaa lastaan’ on usein lainattu Raamatun lause.”
• ”Lasten on pakko osallistua seurakunnan kokouksiin, aiemmin kolme kertaa nykyään kaksi kertaa viikossa. Kokoukset kestävät kaksi tuntia, eikä niissä ole lapsille omaa, heidän kehitystasoaan vastaavaa ohjelmaa. Noin 6-vuotiaasta alkaen lasten odotetaan pitävän kokouksissa yleisön edessä puheita eli he saarnaavat seurakunnalle.”

Nämä väitteet, joissa Jehovan todistajia syytetään lapsiin kohdistuvista
rikoksista, kuten fyysisestä pahoinpitelystä, ovat tarkoituksellisesti valheellisia.

- - -

Kun selvityksessä on ollut tällainen teksti: "Hyvin monet ovat kokeneet lapsuudessaan kuritusväkivaltaa", se pitää paikkansa. On kyse sellaisten henkilöiden omakohtaisista kokemuksista, jotka ovat eläneet silloin, kun Jehovan toditajilla oli ruumiillinen kuritus käytössä.

Väitteet, jotka koskevat naisia, koulutusta, henkistä ”manipulointia” ja yksityisyyden loukkaamista

• ”Naisten ja lasten asema Jehovan todistajien keskuudessa on yleisesti ottaen huono. Naisia pidetään miehiä alempiarvoisina.”
• ”Yhteisöä tuntevina tiedämme esimerkiksi, että Jehovan todistajat suhtautuvat epäluuloisesti mielenterveyden ammattilaisiin ja myös joihinkin viranomaistahoihin. Jo lapsena Jehovan todistajat oppivat, että yhteisön ulkopuolisiin ei voi luottaa ja esimerkiksi väärän tiedonantaminen ei ole väärin silloin kun se palvelee yhteisön etuja.”
• ”Heidät on manipuloitu uskomaan yhteisön opit, joiden mukaan heidän pitää olla uskollisia yhteisön näkemyksille ja näin he saavat ikuisen elämän palkinnon. Mikäli he ajattelevat eri tavalla ja tuovat näkemyksensä julki, heitä voidaan rangaista julmasti eristämällä heidät kaikista läheisistään loppuelämän ajaksi. Heidät on peloteltu uskomaan, että toisinajattelu johtaisi heidän kuolemaansa pian alkavassa Harmagedonin sodassa. Koska Jehovan todistajat ovat johtajiaan myöten manipuloinnin ja indoktrinaation uhreja, heille ei kannata olla vihainen. Kohdatessasi Jehovan todistajia voit ystävällisesti kertoa heille, että mikäli he joskus päätyvät eroamaan yhteisöstä niin apua vaikeaan tilanteeseen on tarjolla Uskontojen uhrien tuki ry:n kautta.”
• ”Jehovan todistajien jäsenyys ei suurimmalle osalle yhteisön jäsenistä ole oma valinta vaan he kasvavat yhteisön jäseniksi lapsuudesta saakka. Näin ollen ei voida väittää, että ihmiset tekevät henkilökohtaisen valinnan luopuessaan halustaan osallistua yhteiskunnan toimintaan, oikeudestaan vaihtaa uskontoa tai uskomuksiaan tai vapaudestaan käyttäytyä seksuaalisesti siten kuin haluavat. Silloinkin kun henkilö liittyessään Jehovan todistajiin ymmärtää luopuvansa näistä ihmisoikeuksista, uskonyhteisön johtajat syyllistyvät silti näiden oikeuksien polkemiseen.”
• ”Jehovan todistajien yksityisyyteen puututaan todella rajusti. Ihmisiä vaaditaan esimerkiksi lopettamaan seurustelusuhde karttamisrangaistuksen uhalla tai heidän kotiinsa voidaan tehdä tarkastuskäynti, jossa etsitään todisteita esiaviollisen seksin harrastamisesta.”

Nämä väitteet ovat tarkoituksellisesti valheellisia. Väitteiden tarkoituksena on lietsoa julkista vihaa ja vihamielisyyttä Jehovan todistajia kohtaan, sillä niissä esitetään, että heidän uskomuksensa ja tapansa ovat siinä määrin vahingollisia, että ne riistävät aikuisilta Jehovan todistajilta heidän henkisen kapasiteettinsa tehdä omia ratkaisuja. Näissä väitteissä myös virheellisesti esitetään, että Jehovan todistajat pitävät naisia miehiä alempiarvoisina, että Jehovan todistajien keskuudessa uskonnollisessa vastuuasemassa olevat henkilöt (vanhimmat) suorittavat kotietsintöjä tutkiakseen yksittäisten Jehovan todistajien yksityiselämää ja että Jehovan todistajia opetetaan olemaan ”epäluuloisia” sekä välttämään mielenterveysalan ammattilaisia.

- - -

Tällä sivulla on esimerkkejä todellisista tapauksista, kun seurakunnan vanhimmat ja joskus myös muut kontrolloivat yksilöiden elämää sopimattomilla tavoilla.

Väitteet lääketieteellistä hoitoa koskevista valinnoista

• ”Jehovan todistajat kieltäytyvät verituotteista paitsi vakaumuksensa vuoksi myös voimakkaan sosiaalisen paineen ja yhteisöllisen väkivallan seurauksena.”
• ”Koska Jehovan todistajat kieltäytyvät verituotteista paitsi vakaumuksensa myös manipuloinnin ja yhteisöllisen väkivallan seurauksena olisi syytä pohtia miten yhteiskunta voi suojella kansalaisiaan väkivallalta, joka voi johtaa pysyvään vammautumiseen tai kuolemaan. Jehovan todistajan päätöstä kieltäytyä verensiirrosta ei voida pitää vapaasta tahdosta ilman painostusta tehtynä päätöksenä.”
• ”Huomioiden verensiirtoihin liittyvän manipuloinnin ja indoktrinaation Jehovan todistajien keskuudessa, olisi eettisesti väärin yksinkertaisest  päätellä potilaalla olevan oikeus olla vastaanottamatta hoitoa ja kunnioittaa tätä oikeutta.”
• ”Jehovan todistajien johtajat syyllistyvät hengelliseen väkivaltaan ohjeistaessaan tarkasti kirjallisessa muodossa sitä miten verituotteistapitää kieltäytyä ja miten näiden ohjeiden noudattamatta jättämisestä pitää rangaista. Valtioilla on tiettyjä velvollisuuksia puuttua kansalaisiinsa kohdistuvaan väkivaltaan. Tässä tapauksessa hengellisellä väkivallalla on fyysinen ulottuvuus siinä mielessä, että väkivalta voi johtaa kuolemaan. Tämä selvitystyö on pyyntö Suomen valtiolle, että se ryhtyisi velvollisuuksiensa mukaisiin toimiin kuolemien ja vakavien vammautumisten ehkäisemiseksi.”
• ”Jehovan todistajien kieltäytymistä verituotteista ei tulisi pitää vain heidän uskonnollisena vakaumuksenaan, jota tulee kunnioittaa, koska ainakin jotkut Jehovan todistajat kieltäytyvät verituotteista yhteisöllisen väkivallan uhreina, seurakunnan, suvun ja perheenjäsenten painostamina.”
• ”Jehovan todistaja -lasten vanhemmat voivat yrittää viedä verensiirtoja tarvitsevia lapsiaan Suomesta ulkomaille pakoon viranomaisia, joilla on valtuudet huolehtia lasten riittävästä terveydenhuollosta.”
• ”Jehovan todistajat kokevat huomattavaa sosiaalista painetta allekirjoittaa hoitotahto. Allekirjoittaminen tehdään seurakunnassa yleensä siten, että kaikki allekirjoittavat samaan aikaan seurakunnan kokoontumisen yhteydessä. Koska hoitotahtoa säilytetään näkyvällä paikalla lompakossa, Jehovan todistajat näkevät esimerkiksi kaupan kassalla onko yhteisön jäsenillä hoitotahto lompakossaan.”
• ”Jos verituotteiden tarve on suuri, Jehovan todistajien vanhimmat saattavat jopa päivystää kuolevan potilaan vierellä ja varmistaa, ettäverituotteita ei käytetä hoidossa.”
• ”Toukokuussa 2015 Jehovan todistajien järjestö lähetti kaikilleseurakuntien vanhimmistoille salaisen kirjeen, jossa niitä kehotetaan tekemään rekisteri sellaisista seurakunnan jäsenistä, jotka saattaisivat tarvita verituotteita lähiaikoina ja toimittamaan tiedot heistä eteenpäin sairaalayhteyskomitealle.”

Yllä olevat väitteet ovat räikeän valheellisia. Väite siitä, että yksittäiset Jehovan todistajat kieltäytyvät verensiirroista ”yhteisöllisen väkivallan” seurauksena, esittää Jehovan todistajien uskonnollisen yhdyskunnan toiminnassa syyllistytyn rikokseen. Nämä väitteet ovat törkeän loukkaavia, ja niiden tarkoitus on lietsoa vihaa ja vihamielisyyttä Jehovan todistajia kohtaan, kun niissä esitetään, että heidän uskonnolliset uskomuksensa ja tapansa riistävät aikuisilta Jehovan todistajilta heidän henkisen kapasiteettinsä tehdä omia ratkaisuja.

- - -

Jehovan todistaja -vanhimmille jaetussa ohjeessa kerrotaan, kuinka seurakunnan vanhimpien tulee kontrolloida tiettyjen riskiryhmien toimintaa niin, että nämä eivät vain ottaisi verensiirtoa.

Erottamista koskevat väitteet”

• Karttamisrangaistuksiin pitäisi puuttua, koska ne loukkaavat ihmisoikeuksia ja uhkaavat ihmisten terveyttä: karttaminen on johtanut joidenkin kohdalla mielenterveyden ongelmiin ja itsemurhiin.”
• ”Jehovan todistajien oikeuskomiteoiden toimintaan ja karttamisrangaistuksiin tulisi puuttua, koska ne loukkaavat ihmisoikeuksia ja uhkaavat ihmisten elämää ja terveyttä.”
• ”Jehovan todistajien oikeuskomiteoissa käsitellään asioita, jotka Suomen lain mukaan ovat rikoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi seksuaalirikokset kuten raiskaus ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö (Jehovan todistajat, 2010:59, 61; Valkila & Peltoniemi, 2014b). Rikosten käsittely oikeuskomiteoissa on erityisen ongelmallista siksi, että toisinaan nämä tapaukset eivät päädy maallisen oikeusjärjestelmän käsiteltäviksi, vaan niitä pidetään käsiteltyinä kun uskonnollisen yhdyskunnan oma ”oikeusjärjestelmä” on ne käsitellyt. Tämä on johtanut uhrien vaientamiseen. Naisten ja lasten asema Jehovan todistajien keskuudessa on voimakkaan alisteinen miehille. Erityisesti Jehovan todistaja –naisille ja –lapsille tulisi olla tarjolla apua, silloin kun Jehovan todistajien oikeuskomiteoissa käsitellään syntejä, jotka Suomen lain mukaan ovat rikoksia.”
• ”Seksuaalirikosten käsittelyyn oikeuskomiteoissa liittyy useita ongelmia. Koska naiset ja lapset ovat alisteisessa asemassa miehiin verrattuna Jehovan todistajien keskuudessa, raiskaus- ja pedofiliatapauksissa oikeuskomiteat saattavat uskoa raiskaajan tai hyväksikäyttäjän kertomusta uhrin kertomusta herkemmin varsinkin silloin kun rikoksesta epäilty on Jehovan todistaja -mies ja uhri on nainen tai lapsi. Oikeuskomitean jäsenet saattavat tuntea raiskauksesta tai pedofiliasta epäillyn henkilökohtaisesti tai olla jopa hänen ystäviään. Sellaisessa tilanteessa on suuri houkutus nähdä asiat siten, että mitään rikosta ei ole tapahtunut. On luonnollista toivoa, ettei tuttava tai ystävä, kenties seurakunnassa korkeassa asemassa oleva henkilö ole syyllistynyt rikokseen. Tämä voi johtaa uhrin syyllistämiseen.”
• ”Selvityksemme seksuaalirikosten käsittelystä oikeuskomiteoissa osoittaa, että Jehovan todistajat käsittelevät omassa tuomioistuimessaan asioita, jotka kuuluisivat poliisille. Jehovan todistajien oikeuskomiteoissa pyritään selvittämään Mooseksen lakiin perustuen onko pedofilian tai raiskauksen uhri vastustellut riittävästi vai onko naiset ja lapset houkutelleet miehiä tekoihin. Tämän selvityksen yhteydessä julkaistut kertomukset sekä oikeus- ja sisäministeriölle lisäksi toimitettavat kokemukset – joiden netissä julkaisuun kirjoittajat eivät antaneet lupaa – antavat todistusaineistoa siitä, että raiskauksen ja pedofilian uhrien kuulusteleminen oikeuskomiteoissa on johtanut uhrien syyllistämiseen, mielenterveyden ongelmiin ja itsemurhiin sekä niiden yrityksiin.”
• ”Oikeuskomiteat ja karttamisrangaistukset ovat julmaa väkivaltaa, jotka polkevat ihmisoikeuksia. Joidenkin kohdalla ne johtavat vakaviin terveysongelmiin ja jopa itsemurhaan.”
• ”Jehovan todistajien johtajat kieltävät jäseniään puhumasta entisten jäsenten kanssa. Myös sukulaisia ja perheenjäseniä vaaditaan katkaisemaan yhteydenpito yhteisöstä eronneeseen tai erotettuun. Tämä yhteisön harjoittama julma henkinen väkivalta ja sen liittyminen verituotteiden käyttökieltoon on yksi tämän selvitystyön aiheista.”
• ”Jehovan todistajilla on oma sisäinen kurinpitojärjestelmä, joka langettaa ankaria rangaistuksia kuten yhteisöstä erottaminen. Yhteisöstä erotetun tai eronneen kanssa ei saa puhua, eikä häntä saa tervehtiä. Myös omaisten pitää karttaa entistä jäsentä, yhteisön langettamien rangaistusten uhalla. Alaikäisiäkin kuulustellaan heidän epäillyistä väärinteoistaan, jotka voivat johtaa erottamiseen ja karttamiseen. Kuulustelut voivat olla hyvin ahdistavia kun esimerkiksi kolme Jehovan todistaja –miestä kuulustelee nuorta tyttöä hänen sukupuolielämänsä yksityiskohdista ja muista arkaluontoisista asioista kuten uskonnollisista näkemyksistä. Tällaiset kuulustelut eivät ole harvinaisia Jehovan todistajien keskuudessa vaan suuri osa etenkin nuorista joutuu niihin”.
• ”Karttamisrangaistus on väkivaltaa, jonka avulla Jehovan todistajien johtajat puolustavat intressejään eli sitä, ettei heihin kohdistu yhteisön sisältäpäin tulevaa kritiikkiä ja yhteisön jäsenmäärä pysyy korkeana, koska yhteisön jättäminen on tehty äärimmäisen tuskalliseksi.”
• ”Ei liene liioiteltua väittää, että pelko oikeuskomitean kuulusteluun joutumisesta ja karttamisrangaistuksesta voi vaikuttaa ihmisen päätökseen riistää itseltään henki.”
• ”Jehovan todistajat, jotka haluaisivat erota uskonnostaan ovat hyvin vaikeassa tilanteessa. He eivät voi puhua uskoon liittyvistä epäilyksistään kenellekään yhteisön sisällä, koska toisinajattelijoihin suhtaudutaan hyvin kielteisesti. Jos he eroavat yhteisöstä, he menettävät kaikki läheisensä. Muusta yhteiskunnasta eristäytyvät Jehovan todistajat suhtautuvat epäilevästi mielenterveyden ammattilaisiin, eivätkä välttämättä uskalla puhua uskontoon liittyvistä ongelmistaan kenenkään kanssa. Uskontojen uhrien tukeen Jehovan todistajat uskaltavat olla yhteydessä yleensä vasta sitten kun he ovat eronneet yhteisöstä, usein vuosia kestäneiden henkisesti raskaiden prosessien jälkeen.”
• ”Lisäksi Jehovan todistajista voidaan erottaa vääränlaisen asenteen kuten seurakunnan vanhimmiston halveksunnan vuoksi. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että Jehovan todistajista voidaan erottaa kuka tahansa, josta seurakunnan vanhimmat haluavat päästä eroon (JWfacts, 2014b).”
• ”Karttamisrangaistus on elinikäinen. On siis mahdollista, että henkilö kasvaa yhteisön jäseneksi lapsuudestaan saakka, erotetaan esimerkiksi murrosikäisenä yhteisöstä vaikkapa tupakanpolton tai ”vääränlaisen” asenteen vuoksi ja tämän jälkeen hänen vanhempansa, sisaruksensa ja isovanhempansa eivät saa puhua hänen kanssaan loppuelämän ajan.”
• ”Seurakunnasta erotettu tai eronnut on lopullisesti stigmatisoitu Jehovan todistajien keskuudessa, vaikka hän palaisikin seurakuntaan.”
• ”Kuten näistä kertomuksista käy ilmi, Jehovan todistajien oikeuskomiteoissa kuulustellaan ja seurakunnasta erotetaan myös sellaisia, joilla on pahoja ongelmia elämässään, esimerkiksi mielenterveyden ongelmia. Alkoholismi on yksi syy Jehovan todistajista erottamiseen, vaikka se on vakava sairaus. Uskontojen uhrien tuki ry:ssä tiedämme ainakin yhden tapauksen, jossa henkilö erotettiin Jehovan todistajista alkoholismin vuoksi ja sen jälkeen hän tappoi itsensä. Tällaisia tapauksia on kuitenkin luultavasti useita. Itsemurhassa onnistuneet eivät ole enää keskuudessamme kertomassa kokemuksiaan oikeuskomiteoiden kuulusteluista ja karttamisesta.”

Yllä olevat väitteet ovat räikeän valheellisia, ja ne tarkoituksellisesti vääristelevät Jehovan todistajien uskonnollisia näkemyksiä ja toimintatapoja, jotka koskevat vakavia syntejä. Jehovan todistajien uskonnollinen menettelytapa, joka koskee erottamista ja jollainen on yleinen monissa uskonnoissa, ei ole ”johtanut – – mielenterveydenongelmiin [sic] ja itsemurhiin”.

- - -

Jehovan todistajien vanhinten salaisesta kirjasta Paimentakaa Jumalan laumaa voi lukea laajasti, millainen on Jehovan todistajien oikeuskomitea. Jehovan todistajien omasta kirjallisuudesta voi lukea, miten entisten jäsenten karttaminen ohjeistetaan.

Iltalehti on julkaissut 10.2.2019 verkkosivustollaan artikkelin, joka on otsikoitu seuraavasti:


Iltalehden artikkeli on asetettu yleisön saataville myös verkkosivustolla johanneksenpoika.fi, josta on samalla linkitetty myös Iltalehden julkaisemaan artikkeliin. Verkkosivustoa johanneksenpoika.fi ylläpitää Jari-Pekka Peltoniemi, jota on haastateltu Iltalehden artikkelissa ja joka on ollut kirjoittamassa viittä tämän tutkintapyynnön kohteena olevaa selvitystyötä.

Iltalehden artikkelin kommenttiosio, jota Iltalehden moderaattorit valvovat,  sisältää seuraavanlaisia lausumia:


Nämä lausumat ovat tarkoituksellisesti valheellisia ja niiden tarkoituksena on lietsoa julkista vihaa ja vihamielisyyttä Jehovan todistajia vastaan. On törkeän loukkaavaa väittää Jehovan todistajien uskonnollisten oppien ja käytäntöjen johtavan ”rituaaliteurastuksiin” ja Jehovan todistajien olevan ”ääriliike” (ilmaus, jolla heidän uskonnollinen toimintansa rinnastetaan terrorismiin) sekä vaatia valtiota kieltämään Jehovan todistajien uskonnollinen toiminta.

- - -

Rikoslain 11 luvun 10 § mukaan:


Otsikko ”Ex-jäsen: "Kyse on painostuksesta, joka johtaa rituaaliteurastuksiin” - lääkäritkin huolissaan Jehovan todistajien verikiellosta” täyttää kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan rikoksen tunnusmerkistön, koska:

• loukkaavaa tietoa on asetettu yleisön saataville ja pidetty yleisön saatavilla julkaisemalla se internetissä
• se tietoisesti uhkaa, panettelee ja solvaa
• uskonnollista vähemmistöä.

ltalehden verkkosivustolla julkaistu artikkeli on johtanut vihapuheeseen kiihottamalla suvaitsemattomuuteen, halveksintaan ja vihaan Jehovan todistajia kohtaan, kuten voidaan nähdä esimerkiksi seuraavista artikkelin yhteydessä esiintyvistä kommenteista:


Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 2.1 §:n 6 kohdan ja 13 §:n nojalla päätoimittajalla on päätoimittajarikkomuksen uhalla vastuu huolehtia siitä, että kiihottamisviestit poistetaan. Salliessaan vähemmistöryhmää solvaavien viestien pitämisen yleisön saatavilla, Iltalehden päätoimittaja on olennaisesti laiminlyönyt toimitustyön johtamis- ja valvontavelvollisuutensa siten, että laiminlyönti on ollut omiaan myötävaikuttamaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvan rikoksen toteutumiseen. Iltalehden päätoimittaja on siten vastuussa verkkojulkaisujen kommenttikenttään saataville jätetyistä pientä vähemmistökansaryhmää loukkaavista ja panettelevista kirjoituksista.

Samoin kuin UUT ry:n selvitystöissä Iltalehden artikkelissa ei käsitellä Jumalaa, eikä siten artikkelissa voida myöskään pilkata Jumalaa. Iltalehden artikkelissa ei nähdäkseni ole loukkaamistarkoitusta, koska artikkeli on kirjoitettu asiallisesti, myös Jehovan todistajille on tarjottu mahdollisuus esittää näkemyksensä ja artikkelin tarkoituksena on välittää haastateltujen ihmisten näkemyksiä lukijakunnalle. Katson, ettei Iltalehden artikkelissa ole täten syytä epäillä uskonrauhan rikkomista.

On selvää, että UUT ry yhdessä Joni Valkilan ja Jari-Pekka Peltoniemen kanssa ovat sekä henkilökohtaisesti että yhdessä vastuussa niistä väitteistä, jotka on julkaistu UUT ry:n verkkosivustolla.

Jari-Pekka Peltoniemi vastaa verkkosivuston johanneksenpoika.fi ylläpitäjänä sekä johanneksenpoika.fi-verkkosivustolla ilmestyneen kirjoituksen kirjoittajana johanneksenpoika.fi-verkkosivustolla ilmestyneestä kirjoituksesta sekä linkittämisestä Iltalehden artikkeliin.

Samoin on selvää, että Alma Media Suomi Oy Iltalehden julkaisijana, sen päätoimittaja Erja Yläjärvi sekä toimittaja Kristiina Tiippana ovat vastuussa Iltalehden 10.2.2019 internetissä julkaisemasta artikkelista ja niistä kommenteista, joita lukijat ovat artikkelin yhteyteen kirjoittaneet.

Kun UUT:n verkkosivustolla olevia kuutta eri selvitystyötä tarkastellaan kokonaisuutena, on selvää, että selvitystyöt:

1. täyttävät kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön, koska ne pitävät yleisön saatavilla tietoa ja mielipiteitä, joissa uhataan, panetellaan ja solvataan Jehovan todistajia heidän uskontonsa ja vakaumuksensa vuoksi sekä pidetään Jehovan todistajiin kohdistuvaa syrjintää hyväksyttävänä ja toivottavana
2. täyttävät uskonrauhan rikkomisen tunnusmerkistön, koska ne herjaavat ja häpäisevät sitä, mitä Jehovan todistajat pitävät pyhänä eli esimerkiksi Jumalan sanaa – pyhää Raamattua ja sen sisältämiä oppeja, opetuksia ja periaatteita
3. täyttävät kunnianloukkauksen tunnusmerkistön, koska ne halventavat Jehovan todistajia niin yhteisönä kuin yksilöinäkin, esittäen valheellista tietoa ja vihjauksia, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä Jehovan todistajille sekä yhteisönä että yksilöinä samoin kuin heihin kohdistuvaa halveksuntaa.

Näistä samoista syistä myös Iltalehden 10.2.2019 julkaisema artikkeli ja sen yhteydessä Iltalehden verkkosivustolla julkaistut kommentit täyttävät kansanryhmää vastaan kiihottamisen, uskonrauhan rikkomisen ja kunnianloukkauksen tunnusmerkistöt.

Tässä asiassa ei ole saatu edes alustavaa konkreettista selvitystä tutkintapyynnössä nimitettyjä henkilöitä ja tahoja vastaan esitettyjen rikosepäilyjen tueksi. Näin ollen tässä tapauksessa ei ole syytä epäillä ketään tutkintapyynnössä nimettyä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kiihottamisrikoksesta, kunnianloukkauksesta, uskonrauhan rikkomisesta tai päätoimittajarikkomuksesta eikä mistään muustakaan rikoksesta.

Helsingin poliisilaitos ei aloita esitutkintaa tässä asiassa.