Mitä tarkoittaa sana "ystävä"?

"Ystävä on läheinen, luotettava ja vapaaehtoisuuteen sekä vastavuoroisuuteen perustuva ihmissuhde, joka on usein kaveria syvempi.

Mitä ystävyyteen kuuluu?

• Luottamus ja tuki: Ystävään voi luottaa ja tukeutua vaikeissakin tilanteissa.
• Avoimuus: Ystävän kanssa voi jakaa itselle tärkeitä ja henkilökohtaisia asioita.
• Hyväksyntä: Aito ystävä hyväksyy toisen sellaisenaan, myös virheineen ja vaillinaisuuksineen.
• Ero kaveriin: Kaverin kanssa tehdään usein mukavia asioita yhdessä, mutta ystävä on läheisempi ja mukana myös elämän syvemmissä hetkissä."

Millä tavalla tavallisten ihmisten välinen ystävyys eroaa siitä ehdollisesta "ystävyydestä", joka vallitsee Jehovan todistajien keskuudessa?

Eroa voi tarkastella ennen kaikkea siinä, mihin ystävyys perustuu ja mitä tapahtuu, jos ihminen poikkeaa yhteisön odotuksista.

Tavallisessa, esimerkiksi kahden ihmisen välisessä ystävyydessä, suhde voi perustua kiintymykseen, yhteisiin kokemuksiin, luottamukseen ja siihen, että toinen hyväksyy sinut myös silloin, kun olette eri mieltä. Ystävyyden ei yleensä tarvitse riippua siitä, että molemmat noudattavat samaa maailmankatsomusta.

Jehovan todistajien yhteisössä ystävyyssuhteisiin liittyy puolestaan uskonnollinen ulottuvuus. Järjestön omassa opetuksessa korostetaan läheisten ystävien valitsemista uskonveljien ja -sisarten joukosta, ja seurakunnan ulkopuolista läheistä seuraa varoitetaan. Lisäksi henkilön suhde yhteisöön voi vaikuttaa siihen, millaisia sosiaalisia suhteita hänellä on.

Tämä tuottaa olennaisen eron:

Tavallinen ystävyys: Pidän sinusta ihmisenä.


Tavallinen ystävyys: Erimielisyys ei välttämättä uhkaa suhdetta.


Tavallinen ystävyys: Ystävyys voi säilyä, vaikka toinen muuttaa maailmankatsomustaan.


Tavallinen ystävyys: Suhteen rajat syntyvät pääasiassa kahden ihmisen välisestä dynamiikasta.


Tavallinen ystävyys: Ystävyys on yleensä itsessään arvokas asia.

On kuitenkin tärkeää tehdä yksi tarkennus: Jehovan todistajien välinen ystävyys ei automaattisesti tarkoita epäaitoa ystävyyttä. Ihmiset voivat aidosti rakastaa toisiaan ja välittää toisistaan. "Ehdollisuus” näkyy pikemminkin siinä, että yhteisön hyväksynnällä ja uskollisuudella on tavallista suurempi vaikutus siihen, kenen kanssa läheistä suhdetta pidetään sopivana ja voiko suhde jatkua ennallaan, jos toinen irtautuu uskonnosta.

Tästä seuraa myös kiinnostava psykologinen ero: jos ystävyys on syntynyt hyvin suljetussa yhteisössä, ihminen voi kokea menettävänsä yhteisöstä lähtiessään samanaikaisesti uskonnon, maailmankuvan, sosiaalisen verkoston ja läheiset ystävät. Silloin ystävyyden menettäminen ei tunnu vain yhden ihmissuhteen päättymiseltä, vaan koko sosiaalisen maailman menettämiseltä.

Jehovan todistajien julkaisuissa neuvotaan valitsemaan ystäviksi ihmisiä, joiden arvot ja elämäntapa ovat yhteensopivia todistajien uskonnollisten normien kanssa.

Esimerkiksi vuoden 2019 Herätkää!-lehden artikkelissa sanotaan:


Samassa yhteydessä perusteluna käytetään ajatusta, että seura vaikuttaa ihmiseen.

Tämä sinänsä ei vielä eroa kovin paljon tavallisesta ystävyydestä. Monet ihmiset valitsevat ystävikseen samanhenkisiä ihmisiä.

Ero alkaa näkyä siinä, kuinka pitkälle periaatetta sovelletaan.

Jehovan todistajien vuoden 2015 Vartiotorni sanoo, että heidän ei tule olla läheisesti tekemisissä paitsi uskonnottomien väärintekijöiden myös sellaisten kanssa, jotka väittävät palvelevansa Jehovaa mutta rikkovat tietoisesti hänen lakejaan.

Toisin sanoen ystävyyden kannalta olennaista ei ole vain se, millainen ihminen toinen on, vaan myös se, onko hän uskonnollisesti oikeassa asemassa.

Tässä Jehovan todistajien oma aineisto on erityisen suorapuheista.

Heidän julkaisunsa Pitäkää itsenne Jumalan rakkaudessa kysyy:


Vastaus on hyvin selvä: seurakunnasta erotettujen kanssa ei tule olla tekemisissä ”hengellisissä eikä muissakaan yhteyksissä”. Julkaisussa sanotaan myös, että edes tervehtiminen voi olla ensimmäinen askel keskusteluun ja mahdollisesti ystävyyteen.

Tämä on erittäin merkittävä kohta sinun kysymyksesi kannalta.

Heidän omassa perustelussaan siis ystävyyden syntyminen erotetun kanssa nähdään itsessään riskinä.

Vanhemmassa julkaisussa tämä ilmaistaan vielä konkreettisemmin: erotetun kanssa vältettäviin asioihin kuuluvat esimerkiksi retket, juhlat, pallopelit, ostoksilla tai teatterissa käyminen sekä yhdessä aterioiminen.

Tällöin kyse ei enää ole vain siitä, että toisella olisi ”huono vaikutus”. Kyse on suhteen rajoittamisesta siksi, että henkilö on joutunut yhteisön ulkopuolelle.

Jehovan todistajien omassa tekstissä sanotaan, että erotetun karttaminen osoittaa:

• uskollisuutta Jumalalle
• uskollisuutta hänen Sanalleen
• uskollisuutta hänen ”järjestelyilleen”
• suojelee seurakuntaa hengelliseltä ja moraaliselta saastutukselta.

Tässä syntyy mielestäni keskeinen ero tavalliseen ystävyyteen.

Tavallisessa ystävyydessä ystävyyden säilyttämistä pidetään yleensä kahden ihmisen välisenä asiana.

Jehovan todistajien järjestelmässä mukaan tulee kolmas osapuoli: uskonnollinen yhteisö ja sen määrittelemä suhde Jumalaan.

Esimerkiksi:


on tavallisessa ihmissuhteessa täysin mahdollinen lähtökohta.

Mutta Jehovan todistajien opetuksessa voi syntyä tilanne, jossa:


Tämä on juuri se mekanismi, jota voisi kutsua ehdolliseksi ystävyysjärjestelmäksi.

Tämä kohta on erityisen paljastava.

Jehovan todistajien vuoden 2022 Elämä ja palvelus -työkirjassa annetaan ohje:

Siinä todetaan suoraan, ettei entisten ystävien kanssa ole välttämättä helppoa lopettaa ajan viettämistä. Ratkaisuksi ehdotetaan sitä, että oppilas alkaa viettää aikaa ”veljien ja sisarten” kanssa. Tekstissä sanotaan, että silloin hän huomaa saavansa paljon enemmän kuin menettää.

Tämä kertoo paljon yhteisön sosiaalisesta rakenteesta.

Prosessi on käytännössä:

vanha ystäväpiiri → uskonnollisesti huono seura → etääntyminen → uusi ystäväpiiri seurakunnasta.

Näin uskonnollinen sitoutuminen ei ole vain oppien omaksumista. Se muuttaa myös ihmisen sosiaalista verkostoa.

Ajatellaan esimerkiksi henkilöä, joka on ollut Jehovan todistaja 20 vuotta.

Hänen kaikki läheisimmät ystävänsä voivat olla seurakunnassa. Hän alkaa sitten epäillä jotakin oppia ja kertoo siitä ystävilleen.

Tavallisessa ystävyydessä voisi tapahtua:

”Olemme eri mieltä, mutta olet edelleen ystäväni.”

Jehovan todistajien järjestelmässä tilanne voi kehittyä toisella tavalla:

”Jos näkemyksesi johtavat siihen, että sinut katsotaan hengellisesti olevan väärässä tilassa tai erotetaan, suhteemme voi muuttua.”

Ja jos henkilö erotetaan, järjestön omissa julkaisuissa annettu ohje on vielä paljon jyrkempi: läheistä yhteydenpitoa tulee välttää.

Tästä seuraa erikoinen psykologinen rakenne:

Jehovan todistajien oma virallinen sivu tekee eron eronneen/erotetun henkilön ja sellaisen henkilön välillä, jonka usko vain heikkenee tai joka lopettaa kokouksissa käymisen.

He sanovat nimenomaisesti, että pelkästään hengellisen toiminnan lopettanutta henkilöä ei automaattisesti karteta. Heidän mukaansa tällaista ihmistä voidaan päinvastoin yrittää lohduttaa ja tukea.

Eli olisi liian yksinkertaista sanoa:


Näin heidän oma virallinen kuvauksensa ei asiaa esitä.

Mutta jos henkilö erotetaan tai eroaa nimenomaisesti uskonnollisesta järjestöstä, tilanne muuttuu olennaisesti.

”Olet ystäväni, koska olet sinä. Uskomuksesi voivat vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tulemme toimeen, mutta sinun asemallasi jossakin organisaatiossa ei yleensä ole ratkaisevaa merkitystä.”

”Olet läheinen ystäväni myös siksi, että olet kanssani saman Jehovan palvelijoiden yhteisön jäsen ja jaamme sen normit. Jos asemamme suhteessa Jehovaan ja hänen järjestelyynsä muuttuu, myös ystävyyden rajat voivat muuttua.”